Julkaistu: 17.4.2018
Noin 0,3 prosenttia suomalaisista sai vähintään neljäsosan ansioistaan digitaalisten alustojen kautta vuonna 2017
Vuonna 2017 noin 0,3 prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista oli hankkinut edellisten 12 kuukauden aikana vähintään yhden neljäsosan ansiostaan erilaisten digitaalisten alustojen kautta. Lukumäärällisesti kyse on noin 14 000 henkilöstä. Digitaalisella alustalla tarkoitetaan tässä erilaisia verkkoalustoja, joiden kautta henkilö voi myydä työpanostaan tai muutoin hankkia ansioita. Tietoa alustojen kautta työskentelevistä kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä ensimmäistä kertaa vuonna 2017.
Vähintään yhden neljäsosan ansioistaan alustojen kautta ansainneet olivat pääosin miehiä (noin 60 %) ja noin puolet heistä oli alle 35-vuotiaita. Yleisintä näin merkittävä ansioiden hankinta alustojen kautta oli yksinyrittäjille (1,4 % oli saanut tätä kautta vähintään neljänneksen ansioistaan), kun palkansaajissa vastaava osuus jäi 0,2 prosenttiin.
Alustojen kautta työskentelevien määrää selvitettiin Työvoimatutkimuksen yhteydessä kysymyksellä: ”Oletko viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tehnyt töitä tai hankkinut muuten ansioita seuraavien alustojen kautta: 1. Airbnb, 2. Über, 3. Tori.fi/Huuto.net, 4. Solved, 5. Jokin muu, 6. Ei mitään näistä.” Lisäksi kysyttiin, kuinka suuren osan ansioista alustojen kautta saadut tulot muodostivat.
”Jokin muu” -vastausvaihtoehdon valinneita pyydettiin vielä tarkentamaan, mistä alustasta oli kyse. Vastausten kirjo kuvaa hyvin, miten monella tapaa alustat voidaan ymmärtää. Ylivoimaisesti eniten listattiin erilaisia nettikirpputoreja, Facebook, sekä auto- ja asuntomyyntisivustoja. Lisäksi tässä kohdin kerrottiin muun muassa laskutuspalveluiden käytöstä – joidenkin vastausten suora yhteys alustatyöhön jäi jossain määrin epäselväksi.
Kun mukaan otetaan kaikki kertomansa mukaan tuloja alustojen kautta vuonna 2017 hankkineet, osuus nouseekin 7 prosenttiin väestöstä eli noin 290 000 henkilöön. Valtaosalla kyse oli erilaisten nettikirpputorien käytöstä eivätkä tätä kautta saadut tulot olleet kovin merkittäviä. Paljon puhuttu Airbnb ei ole ainakaan vielä saavuttanut näkyvää sijaa suomalaisten tulonlähteenä. Kaikkiaan 0,2 prosenttia väestöstä – noin 9 000 henkeä – oli kuitenkin saanut ainakin jonkin verran lisätuloja tällaisen majoitustoiminnan kautta.
Kun tarkastellaan vain sitä 0,3 prosenttia väestöstä, joka oli ansainnut vähintään neljäsosan ansioistaan alustojen kautta, kuva alustatyöstä tarkentuu. Tästäkin joukosta puolella tulonlähde oli Tori.fi/Huuto.net tai muu käytetyn tavaran tai ajoneuvojen myyntialusta. Ryhmässä oli kuitenkin varsin yleistä, että tuloja oli hankittu työnvälitykseen tai jakamistalouteen erikoistuneen alustan kuten Upworkin kautta. Esille nousivat lisäksi erilaiset sijoitus- ja veikkaussivustot. Moni kertoi myös tulolähteekseen ”omat nettisivut”.
Alustojen kautta tapahtuvan työn mittaamisesta voi lukea lisää blogista .
Lähde: Työvoimatutkimus 2017. Tilastokeskus
Lisätietoja: Hanna Sutela 029 551 2907, Anna Pärnänen 029 551 3795, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (262,6 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Työvoimatutkimus (17.4.2018)
Päivitetty 17.4.2018
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Alustatalous 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyti/2017/14/tyti_2017_14_2018-04-17_tie_001_fi.html