Etusivu > Tilastot > Työvoimatutkimus > 2018 > Aikasarjatiedot 2009-2018 > 2 Työllisyys ja työttömyys vuonna 2018

2 Työllisyys ja työttömyys vuonna 2018

2.1 Työllisyys kasvoi reippaasti vuonna 2018

Työllisten määrä kasvoi yksityisellä sektorilla

Työvoimatutkimuksen mukaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 71,7 prosenttia vuonna 2018. Työllisyysaste kasvoi 2,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2017. Miesten työllisyysaste oli 72,7 prosenttia ja naisten 70,6. Miesten työllisyysaste kasvoi 2,0 ja naisten 2,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2017. (Kuvio 1.)

Työvoimatutkimuksessa työllisyysaste ilmoitetaan vakiintuneen käytännön mukaisesti prosenttiosuutena 15–64-vuotiaasta väestöstä. Työvoimatutkimuksen vuosijulkaisun tiedot koskevat 15–74-vuotiasta väestöä, ellei toisin mainita.

Kuvio 1. Työllisyysasteet sukupuolen mukaan vuosina 1994–2018, 15–64-vuotiaat, %

15–74-vuotiaiden työllisyysaste oli 61,6 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 76,1 prosenttia vuonna 2018. Työllisyysasteet erilaisilla ikäryhmäjaotteluilla on saatavissa työvoimatutkimuksen tietokantataulukosta: 001 Väestö työmarkkina-aseman, sukupuolen ja iän mukaan .

Vuonna 2018 Suomessa oli 15–74-vuotiaita työllisiä 2 540 000, mikä on 67 000 enemmän kuin edellisvuonna. Työllisyys kasvoi kolmatta vuotta peräkkäin (kuvio 2). Työllisten määrä kasvoi kaikilla vuosineljänneksillä, eniten toisella vuosineljänneksellä, edellisen vuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna.

Kuvio 2. Työllisten määrä sukupuolen mukaan vuosina 1994–2018, 15–74-vuotiaat

Sekä miesten että naisten työllisyys kasvoi

Vuonna 2018 oli 15–74-vuotiaita työllisiä miehiä 35 000 ja naisia 32 000 enemmän kuin vuonna 2017. Naisten työllisyys kasvoi toista vuotta peräkkäin, miesten työllisyyden kasvu jatkui kolmatta vuotta (kuvio 3).

Kuvio 3. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta sukupuolen mukaan vuosina 2004–2018, 15–74-vuotiaat

Työllisyysaste nousi vuonna 2018 edellisvuodesta kaikissa ikäryhmissä (kuvio 4). Edellisvuodesta työllisyysaste nousi eniten 55–64-vuotiailla sekä 35–44-vuotiailla. Korkein työllisyysaste, 85,5 %, oli edelleen 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä.

Kuvio 4. Työllisyysasteet ikäryhmittäin vuosina 1994–2018, %

Työllisten määrä lisääntyi terveys- ja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa, väheni rahoitus- ja vakuutustoiminnassa

Työllisten määrä lisääntyi useimmilla toimialoilla vuonna 2018. Terveys- ja sosiaalipalveluiden toimiala (Q) kasvoi 13 000 työllisellä, kun se edellisvuonna pieneni 5 000 työllisellä. Toimialat teollisuus (C) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (G) kasvoivat molemmat 11 000 työllisellä. Työllisten määrä kasvoi myös toimialoilla kuljetus ja varastointi (H) sekä maa-, metsä-, kalatalous ja kaivostoiminta (A, B).

Työllisten määrän kasvu jatkui rakentamisen toimialalla (F) 11 000 työllisellä ja toimialalla informaatio ja viestintä (J) 9 000 työllisellä. Liike-elämän palveluihin (M, N) tuli 8 000 työllistä lisää, näistä lähes kaikki toimialalle ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M). Koulutuksen toimialalla (P) kasvu jatkui 3 000 työllisellä edelliseen vuoteen verrattuna.

Työllisten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna toimialalla rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala (K, L) 4 000 henkilöllä. Työllisten määrä väheni myös toimialalla sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto (D, E) niin ikään 4 000 henkilöllä.

Kuviossa 5 on esitetty työllisten määrän muutos edeltävästä vuodesta toimialoittain vuosina 2017 ja 2018.

Kuvio 5. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta toimialoittain vuosina 2017–2018, 15–74-vuotiaat

Palkansaajia ja yksinyrittäjiä enemmän

Työllisyys kasvoi yksityisellä sektorilla 68 000 työllisellä vuonna 2018. Julkisella sektorilla työllisten määrä pysyi ennallaan.

Palkansaajia oli vuonna 2018 keskimäärin 2 204 000, mikä on 57 000 enemmän kuin edellisvuonna. Yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli vuonna 2018 yhteensä 335 000, josta yrittäjäperheenjäseniä oli 11 000. Yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenten lukumäärä kasvoi 10 000 henkilöllä, osuus työllisistä oli sama kuin edellisvuonna eli 13 prosenttia.

Vuonna 2018 oli 91 000 työnantajayrittäjää, mikä on 6 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Työnantajayrittäjien sukupuolijakauma pysyi suurin piirtein samana: vajaa neljännes työnantajayrittäjistä oli naisia, kolme neljännestä miehiä. Yksinyrittäjiä oli 233 000, joista miehiä oli 148 000 ja naisia 86 000. Yksinyrittäjien määrä kasvoi edellisvuodesta 15 000 henkilöllä.

Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna ylempien toimihenkilöiden määrä kasvoi 25 000 henkilöllä, joista 10 000 oli miehiä ja 15 000 naisia. Alempien toimihenkilöiden määrä kasvoi 12 000 miehellä ja 10 000 naisella. Vuonna 2018 työntekijäammateissa toimivien määrä lisääntyi edellisvuodesta 10 000 henkilöllä, joista lähes kaikki olivat miehiä.

Sukupuolittain tarkasteltuna palkansaajien sosioekonominen rakenne on pysynyt viime vuosina varsin samankaltaisena: edelleen naisista yli puolet, 54 prosenttia, työskenteli alempana toimihenkilönä, vajaa viidennes työntekijäammateissa ja reilu neljännes ylempänä toimihenkilönä. Miehistä 44 prosenttia oli työntekijäammateissa, neljännes alempana toimihenkilönä ja vajaa kolmannes ylempänä toimihenkilönä.

Tehtyjen työtuntien määrä kasvoi

Koko kansantaloudessa tehtiin vuonna 2018 yhteensä 4,1 miljardia työtuntia, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2018 tehty vuosityöaika oli keskimäärin 1 627 työtuntia työllistä kohti, kun vastaava luku vuonna 2017 oli 1 634 tuntia vuodessa. Vuonna 2018 alityöllisiä oli keskimäärin 140 000 henkilöä, mikä on 3 000 enemmän kuin vuonna 2017. Alityöllisiä ovat henkilöt, jotka haluaisivat tehdä enemmän työtä, mutta joutuvat tekemään osa-aikatyötä tai lyhennettyä työviikkoa tai joilla ei ole työtä tilausten, asiakkaiden vähyyden tai lomautuksen vuoksi.

Alityöllisistä 63 % oli naisia ja 37 % miehiä.

2.2 Sekä työttömien että piilotyöttömien määrä väheni vuonna 2018

Työttömyyden väheneminen jatkui vuonna 2018, jolloin työttömiä oli keskimäärin 202 000. Työttömistä miehiä oli 106 000 ja naisia 96 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste oli vuonna 2018 keskimäärin 7,4 prosenttia, kun se vuonna 2017 oli 8,6 prosenttia. Miesten työttömyysaste laski 7,4 prosenttiin ja naisten 7,3 prosenttiin.

Työttömien lisäksi työikäisten 15–74-vuotiaiden joukossa oli 128 000 piilotyöttömäksi määriteltyä, jotka olisivat halunneet ja voineet ottaa vastaan työtä, mutta eivät olleet sitä aktiivisesti etsineet. Piilotyöttömien määrä väheni 15 000 henkilöllä vuodesta 2017 (kuvio 6). Piilotyöttömistä on lisää luvussa 4 Työvoiman ulkopuolella olevat.

Kuvio 6. Työttömät ja piilotyöttömät vuosina 2004–2018, 15–74-vuotiaat

Vuonna 2018 työttömyysaste laski kaikissa alle 65-vuotiaiden ikäryhmissä, eniten 15–24-vuotiaiden ryhmässä (kuvio 7). 15–24-vuotiaiden työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 17,0 prosenttia, mikä on 3,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2018 nuoria 15–24-vuotiaita oli työttömänä 54 000 eli 27 prosenttia kaikista työttömistä. Edellisvuonna tässä ikäryhmässä työttömiä oli 66 000, mikä on 28 prosenttia kaikista työttömistä.

Työttömien 15–24-vuotiaiden osuus saman ikäisestä väestöstä oli 8,8 prosenttia vuonna 2018 (kuvio 8), kun se vuonna 2017 oli 10,4 prosenttia.

Kuvio 7. Työttömyysasteet ikäryhmittäin vuosina 1994–2018, %

Kuvio 8. Työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuudet ikäluokasta vuonna 2018, %

2.3 Työvoiman määrän kasvu jatkui

Vuonna 2018 Suomen väestöstä oli 15–74-vuotiaita 4 124 000, mikä on 10 000 enemmän kuin vuonna 2017. Samanaikaisesti 15–64-vuotiaan väestön määrä väheni 12 000 henkilöllä. Eniten väestön määrä kasvoi 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä, yhteensä 23 000 henkilöllä edellisvuodesta. 55–64-vuotiaiden ikäryhmä säilyi edelleen suurimpana, vaikka pieneni 3 000 henkilöllä edellisvuodesta. (Kuvio 9.)

Työvoimaan eli työllisiin ja työttömiin kuuluvien 15–74-vuotiaiden määrä kasvoi 35 000 henkilöllä vuodesta 2017. Työvoimaan kuuluvien osuus 15–74-vuotiaista kasvoi edellisen vuoden 65,8 prosentista 66,5 prosenttiin vuonna 2018.

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli 1 382 000 vuonna 2018, mikä on 24 000 vähemmän kuin vuonna 2017. Työvoimaan kuulumattomista on lisää luvussa 4 Työvoiman ulkopuolella olevat.

Kuvio 9. Työikäinen väestö ja työvoima ikäryhmittäin vuonna 2018

2.4 Uusien alle vuoden kestäneiden työsuhteiden määrä kasvoi vuonna 2018

Määräaikaisuus edelleen yleisempää naisilla kuin miehillä

Suomessa oli vuonna 2018 keskimäärin 2 204 000 palkansaajaa, mikä on 57 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Palkansaajista määräaikaisia oli 363 000, joista naisia 216 000 ja miehiä 147 000 (kuvio 10). Määräaikaisten palkansaajien lukumäärä kasvoi 18 000 henkilöllä edellisvuodesta.

Kuvio 10. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat palkansaajat sukupuolen mukaan vuosina 2004–2018, 15–74-vuotiaat

Vuonna 2018 palkansaajien kaikista työsuhteista 84 prosenttia oli jatkuvia ja 16 prosenttia määräaikaisia. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Vuonna 2018 naispalkansaajista 19 prosenttia ja miespalkansaajista 13 prosenttia työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Edellisvuoteen verrattuna osuudet ovat pysyneet lähes samoina. (Kuvio 11.)

Kuvio 11. Määräaikaisten osuus palkansaajista sukupuolen mukaan vuosina 2004–2018, 15–74-vuotiaat, %

Kaksi kolmasosaa määräaikaisista palkansaajista halusi pysyvää työtä

Vuonna 2018 oli 363 000 määräaikaisessa työssä olevaa palkansaajaa, joista 237 000 olisi halunnut vakituisen työpaikan. Näistä 148 000 oli naisia ja 88 000 miehiä. Kaikista määräaikaisista 65 prosentilla pysyvän työn puute oli syy määräaikaisuuteen.

Määräaikaisista palkansaajista 27 prosenttia ei halunnut pysyvää työtä. Näistä suurin osa oli alle 25-vuotiaita, tyypillisesti kesätyöntekijöitä. Kuitenkin, myös alle 25-vuotiaista määräaikaisista palkansaajista 44 % olisi halunnut pysyvän työn.

Vakituisen työn puute oli yleisintä 35–44-vuotiailla määräaikaisilla palkansaajilla. Tämän ikäisistä 83 prosenttia nimesi pysyvän työn puutteen määräaikaisuutensa syyksi. Muita määräaikaisuuden syitä oli koeaika, oppisopimus ja työharjoittelu.

Uusista työsuhteista yli puolet määräaikaisia, naisilla useammin kuin miehillä

Vuonna 2018 palkansaajia, joiden työsuhde oli kestänyt alle vuoden, oli 500 000, mikä on 39 000 enemmän kuin vuonna 2017. (Kuvio 12.)

Kuvio 12. Palkansaajat, joiden työsuhde oli kestänyt alle vuoden vuosina 2004–2018, 15–74-vuotiaat

Alle vuoden kestäneistä työsuhteista 51 prosenttia oli määräaikaisia, kun vastaava osuus vuonna 2017 oli 52 prosenttia. Naisten ja miesten välillä oli edelleen selkeä ero siinä, oliko uusi työsuhde määräaikainen vai jatkuva. Vuonna 2018 miesten uusista työsuhteista määräaikaisia oli 44 prosenttia ja naisten 57 prosenttia. Edellisvuonna miespalkansaajien uusista työsuhteista määräaikaisia oli 45 prosenttia ja naispalkansaajien uusista työsuhteista 59 prosenttia.

Vuokratyötä teki kaksi prosenttia palkansaajista

Vuokratyöllä tarkoitetaan työsuhdetta, jossa palkansaaja työskentelee työvoimaa välittävän tai vuokraavan yrityksen kautta. Vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista oli kaksi prosenttia vuonna 2018.

Vuonna 2018 vuokratyötä teki keskimäärin 43 000 henkilöä, mikä oli hieman enemmän kuin vuonna 2017. Vuokratyötä tekevistä miehiä oli 23 000 ja naisia 20 000. Vuokratyötä tekevien määrä on kasvanut vuodesta 2014 alkaen jonkin verran vuosittain, mutta vuokratyö on edelleen varsin marginaalinen työnteon muoto Suomen työmarkkinoilla.

Vuokratyö jakaantui monille toimialoille. Yleisintä se oli tukku- ja vähittäiskaupan (G), teollisuuden sekä sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuollon ym. (C–E), rakentamisen (F) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) toimialoilla. Vuoteen 2017 verrattuna vuokratyö lisääntyi hieman rakentamisen toimialalla.

2.5 Osa-aikatyötä tekevien määrä kasvoi

Naispalkansaajista yli viidennes osa-aikaisia, miehistä kymmenesosa

Vuonna 2018 osa-aikatyötä teki 424 000 työllistä, mikä oli 17 prosenttia kaikista työllisistä. Osa-aikatyötä tekeviä työllisiä oli 15 000 enemmän kuin vuonna 2017. Osa-aikaisesti työskentelevistä palkansaajia oli 344 000, mikä oli 13  000 enemmän kuin edellisvuonna. Työvoimatutkimuksessa osa-aikaisuus perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen. Seuraavassa tarkastellaan osa-aikatyötä tekevistä vain palkansaajia.

Osa-aikainen työ oli yleisempää naisilla kuin miehillä. Vuonna 2018 naispalkansaajista osa-aikaisia oli 21 prosenttia eli 235 000 ja miespalkansaajista 10 prosenttia eli 110 000. Molemmilla sukupuolilla osa-aikatyötä tekevien osuudet palkansaajista pysyivät samoina kuin vuonna 2017. (Kuviot 13 ja 14.)

Osa-aikatyön tekeminen oli yleistä nuorimmilla ja etenkin vanhimmilla palkansaajilla. 15–24-vuotiaista palkansaajista 41 prosenttia teki osa-aikatyötä vuonna 2018, pääosin opiskelun takia. 65–74-vuotiaista palkansaajista 66 prosenttia työskenteli osa-aikaisesti.

Noin kolme neljäsosaa osa-aikaisista palkansaajista työskenteli yksityisellä sektorilla. Osa-aikatyötä tehtiin eniten tukku- ja vähittäiskaupan (G) sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen (Q) toimialoilla. Osa-aikatyötä tekevien osuus toimialan kaikista palkansaajista oli suurin vähittäiskaupassa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa), 42 prosenttia.

Kuvio 13. Osa-aikaiset palkansaajat sukupuolen mukaan vuosina 2004–2018, 15–74-vuotiaat

Kuvio 14. Osa-aikaisten palkansaajien osuus palkansaajista sukupuolen mukaan vuosina 2004–2018, 15–74-vuotiaat, %

Lähes kolmannes osa-aikatyötä tekevistä haluaisi kokoaikaista työtä

Monille osa-aikatyötä tekeville osa-aikaisuus sopii hyvin elämäntilanteeseen. Alityöllisiä osa-aikaisista ovat ne, jotka tekevät osa-aikatyötä siksi, ettei kokoaikatyötä ollut tarjolla.

Vuonna 2018 oli 106 000 sellaista osa-aikaista palkansaajaa, jotka olisivat halunneet tehdä kokoaikaista työtä. Näistä naisia oli 75 000 ja miehiä 31 000. Kokoaikatyön puute oli naispalkansaajien yleisin syy työskennellä osa-aikaisesti. Tämän syyn ilmoitti lähes kolmannes osa-aikaisesti työskentelevistä naisista. Miehillä yleisin syy osa-aikatyöhön oli opiskelu, jonka ilmoitti osa-aikatyön syyksi reilu kolmannes osa-aikaisesti työskentelevistä miehistä.

Muita elämäntilanteeseen liittyviä syitä osa-aikatyöhön olivat lasten tai omaisen hoito ja terveydelliset syyt. Lasten tai omaisen hoidon osa-aikaisuuden syyksi ilmoittaneista edelleen lähes kaikki olivat naisia. Lähes kaksi kolmasosaa 15–24-vuotiaista ilmoitti opiskelun osa-aikatyön syyksi.

2.6 Työllisten erilaiset työnteon muodot

Jatkuva kokoaikainen palkkatyö oli edelleen selvästi yleisin 15–74-vuotiaiden työnteon muoto. Vuonna 2018 kaikista 15–74-vuotiaista työllisistä 63 prosenttia oli toistaiseksi voimassa olevassa kokoaikaisessa työsuhteessa palkansaajana. Kuviossa 15 on kuvattu ansiotyön erilaisia muotoja ja lukumääriä ryhmiteltynä yleisimmin seurattuihin työnteon muotoihin. (Kuvio 15.)

Kuvio 15. Työllisten erilaiset työnteon muodot vuonna 2018, 15–74-vuotiaat

Kymmenesosa 15–74-vuotiaista työllisistä teki kokoaikatyötä määräaikaisessa työsuhteessa palkansaajana. Osa-aikatyötä määräaikaisena palkansaajana teki reilu neljä prosenttia kaikista työllisistä. Heidän määränsä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 10 000 henkilöllä, joista valtaosa, lähes 9 000, oli naisia. Yhdeksän prosenttia työllisistä teki osa-aikatyötä palkansaajana toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa.

Yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien, freelancereiden ja apurahansaajien (pl. maa- ja metsätalous) osuus kaikista 15–74-vuotiaista työllisistä oli hieman yli seitsemän prosenttia vuonna 2018. Yksinyrittäjien määrä kasvoi lähes 12 000 henkilöllä edellisvuodesta. Yksinyrittäjistä miehiä oli 108 000 ja naisia 74 000. Työnantajayrittäjiä (pl. maa-, metsä- ja kalatalous) oli 83 000, joista miehiä 63 000. (Taulukko 1.)

Vuonna 2018 oli 59 000 maa- ja metsä- ja kalatalousyrittäjää, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna.

Taulukko 1. Työnteon erilaiset muodot sukupuolen mukaan vuonna 2018, 15–74-vuotiaat, prosenttiosuus kaikista työllisistä

	Miehet	Naiset	Molemmat sukupuolet
Jatkuva kokoaikainen palkkatyö	66,5	59,9	63,3
Jatkuva osa-aikainen palkkatyö	5,5	13,2	9,2
Määräaikainen kokoaikainen palkkatyö	8,3	11,7	9,9
Määräaikainen osa-aikainen palkkatyö	2,9	5,9	4,3
Maa- ja metsä- ja kalatalousyrittäjä	3,4	1,1	2,3
Työnantajayrittäjät, pl. maa-, metsä- ja kalatalousyrittäjät	4,8	1,6	3,3
Yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit, apurahansaajat, pl. maa-, metsä- ja kalatalousyrittäjät	8,2	6,1	7,2
Töissä perheenjäsenenä yrityksessä / maatilalla	0,5	0,4	0,4

Lähde: Työvoimatutkimus 2018. Tilastokeskus

Lisätietoja: Ulla Hannula 029 551 2924, Tatu Leskinen 029 551 3285, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 11.4.2019