Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Tilastokeskuksen ja työministeriön tilastojen vertailu

Liittyessään Euroopan unioniin Suomi sitoutui sen käytäntöihin työttömyyden tilastoinnissa. Työvoimatutkimuksen käsitteet ja määritelmät harmonisoitiin vastaamaan YK:n työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan neuvoston asetusta. Myös työministeriön tilastointia uudistettiin 1990-luvulla.

Uudistusten seurauksena työvoimatutkimuksen työttömien määrä väheni. Vuositasolla työvoimatutkimuksen työttömyys on ollut 65 000 - 95 000 henkilöä pienempi kuin työnvälitystilaston työttömyys.

Työttömät 1990-2006

Keväisin (2. neljänneksellä) työvoimatutkimuksen työttömyys nousee opiskelijoiden työmarkkinoille tulosta johtuen, ja on tällöin suurempi kuin työnvälitystilaston kevään työttömyys.

Opiskelijoiden määrä työttömistä ja työllisistä (15-74-vuotiaat)

Vuosi/
neljännes
Työttömät Työlliset
Yhteensä joista
päätoimisia
opiskelijoita
Yhteensä joista
päätoimisia
opiskelijoita
1 000 henkeä
2003        
1 243 43 2 319 99
2 281 95 2 401 125
3 206 26 2 416 129
4 209 34 2 324 88
2004        
1 237 41 2 301 90
2 275 89 2 384 118
3 201 29 2 425 136
4 202 32 2 349 104
2005        
1 235 42 2 337 95
2 258 86 2 425 122
3 190 26 2 444 131
4 197 34 2 398 108
2006        
1 219 44 2 381 104
2 241 82 2 461 129
3 181 24 2 494 155
4 177 28 2 438 119
2007
1 198 46 2 415 108
2 211 76 2 525 139
3 164 22 2 542 155

Merkittävin syy työttömyyslukujen eroihin on määritelmissä. Työvoimatutkimus noudattaa ILO:n suosituksia työttömyyden määrittelyssä. Siinä työttömäksi luokitellaan henkilö, joka on a) työtä vailla, b) etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja c) valmis ottamaan työtä vastaan noin 2 viikon kuluessa. Sitä vastoin työministeriön työnvälitystilastossa ei ole samanlaisia kriteerejä, vaan voimassa oleva työnhaku työvoimatoimistossa yleensä riittää työttömäksi kirjautumiseen.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus ja työministeriön työnvälitystilasto eivät kumpikaan ole pelkästään tarkoitettu työttömyyden kuvaamiseen. Myös niiden tekotavat ovat erilaiset. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on haastattelututkimus ja se kuvaa työvoiman kysyntää ja tarjontaa kansantaloudessa - työttömyyden mittaaminen on vain yksi työvoimatutkimuksen tehtävistä. Työministeriön työnvälitystilasto puolestaan rekisteröi työvoimatoimistoissa asioivia työnhakijoita, ja on tarkoitettu työnvälitystoiminnan ja työhallinnon tarpeisiin. Työnvälitystilastoa käytetään työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohdentamiseen ja seuraamiseen.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työttömyyslukua käytetään kansainvälisissä vertailuissa ja Euroopan unionissa. Sen sijaan työnvälitystilaston työttömyysluku ei ole kansainvälisesti vertailukelpoinen, koska eri maiden työvoimahallinto poikkeaa toisistaan.

Tarkemmin Tilastokeskuksen ja työministeriön tilastointitavan eroista on kerrottu seuraavassa julkaisussa:

Työttömyys ja työllisyys tilastoissa - Tilastokeskuksen ja työministeriön tilastojen vertailuja. SVT, Työmarkkinat 2002:17, Helsinki 2003, Tilastokeskus. pdf 37 sivua 295 kt

Päivitetty 7.11.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2006-02-07_men_002.html