Etusivu > Tilastot > Valtion tuottavuustilasto > 2010 > Tuottavuuden kehittyminen valtionhallinnossa

Tuottavuuden kehittyminen valtionhallinnossa

Tilastokeskuksen Valtion tuottavuustilaston tietojen mukaan valtionhallinnon virastojen ja laitosten tuotosmäärän lasku jatkui. Tuotosmäärä on vuosittain laskenut hieman vuoden 2005 jälkeen, lukuun ottamatta vuotta 2008, jolloin tuotosmäärä kasvoi hivenen. Vuosina 2000–2005 tuotosmäärä oli kasvussa.

Myös työpanos on laskenut vuosikymmenen lopulla. Työpanos kasvoi vuoteen 2004 asti, minkä jälkeen se on laskenut vuosittain. Työpanoksen käyttö kasvoi vuosina 2000–2005 keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa, kun vuosina 2006–2010 työpanoksen käyttö laski keskimäärin 1,4 prosenttia vuodessa. Vuodesta 2000 lähtien työpanos on laskenut keskimäärin 0,3 prosenttia vuodessa.

Kuvio1. Valtion virastojen ja laitosten tuotoksen, työpanoksen ja kokonaispanoksen muutokset 2000–2010, % edellisvuodesta

Vuonna 2010 kokonaispanoksen käyttö kääntyi lähes kolmen prosentin laskuun. Kokonaispanoksen lasku oli täten nopeinta koko sinä aikana, kun Valtion tuottavuustilastoa on tehty eli vuodesta 1995 lähtien. Vuosina 2006–2010 kokonaispanoskäyttö laski keskimäärin 0,3 prosenttia vuodessa, kun vuosina 2000–2005 keskimääräinen vuotuinen kasvu oli 0,8 prosenttia. Kaikkiaan kokonaispanoksen käyttö on kasvanut 2000-luvulla. Kokonaispanos vaihtelee vuosittain tuotosta ja työpanosta voimakkaammin. Vuosittaisista muutoksista ei voida päätellä trendin muutoksia, sillä valtionhallinnon hankintaprosessien valmistelu, organisaatiomuutokset ja kehittämishankkeet kuormittavat sen vuoden panoskäyttöä, jolle kulut kirjanpidossa kohdistuvat, vaikka aikaansaadut muutokset tuotoksessa tai tuottavuudessa voivat näkyä vasta tulevina vuosina.

Ero kokonaispanoksen ja työpanoksen kasvussa aiheutuu muiden tuotannontekijöiden kuin työpanoksen käytön vaihtelusta. Valtionhallinnon palvelutuotantoprosessit käyttävät tasaisesti työpanosta, mutta vaihtelevasti muita panoksia.

Työn tuottavuus on parantunut 2000-luvun alun jälkeen. Vuosina 2000, 2002, 2004 ja 2009 työn tuottavuus aleni hieman. Vuosien 2000–2005 keskimääräinen työn tuottavuus oli 0 prosenttia vuodessa. Vuosina 2006–2010 työn tuottavuus puolestaan nousi keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa. Koko 2000-luvulla työn tuottavuus on parantunut vuosittain keskimäärin puoli prosenttia.

Kokonaistuottavuus on pysynyt ennallaan 2000-luvulla. Vuosina 2000–2005 kokonaistuottavuus aleni keskimäärin 0,1 prosenttia vuodessa. Vuosina 2006–2010 kokonaistuottavuus puolestaan kasvoi keskimäärin 0,1 prosenttia vuodessa. Vaikuttaa siltä, että työn tuottavuutta on onnistuttu parantamaan viime vuosina, mutta kokonaistuottavuuden kehitys on ollut heikompaa. Mahdollisia syitä etsittäessä on otettava huomioon valtionhallinnon organisaatioiden muutos- ja kehittämishankkeet, joissa työpanosta on osaltaan korvattu muilla tuotannontekijöillä.

Kuvio 2. Hallinnonaloittainen työn tuottavuuden ja kokonaistuottavuuden kehitys 2010, % edellisvuodesta

Tuottavuuskehitys poikkesi voimakkaasti erikseen tarkasteltujen hallinnonalojen välillä vuonna 2010. Eniten työn tuottavuus nousi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla, jossa kehitystä selittää suurelta osin virastouudistusten yhteydessä tehdyt toimintojen ulkoistamiset hallinnonalan ulkopuolelle. Työn tuottavuus nousi merkittävästi myös valtiovarainministeriön, sisäasiainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla.

Kokonaistuottavuus puolestaan nousi eniten maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Myös puolustusministeriön hallinnonalalla kokonaistuottavuuden kasvu oli merkittävää.

Työn tuottavuus laski puolustusministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloilla. Myös kokonaistuottavuus laski oikeusministeriön hallinnonalalla. Laskua selittää, että kun tuotosmäärä laski rajusti, työpanos ja kokonaispanos laskivat tuotosta hieman vähemmän.

Kuvio 3. Tuotoksen, työpanoksen ja kokonaispanoksen kehitys 2010, % edellisvuodesta

Työpanos laski kaikilla hallinnonaloilla. Myös kokonaispanos laski kaikilla muilla kuin sisäasiainministeriön hallinnonalalla. Tuotosmäärät kasvoivat selvästi sisäasiainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla. Tuotosmäärän lasku oli suurinta oikeusministeriön hallinnonalalla. Vuonna 2010 tuotosmäärien muutos vaikuttaa aiempaa hieman enemmän tuottavuuteen, osalla hallinnonaloista tuottavuutta parantavasti, osalla heikentävästi. Tuottavuusmuutokset ovat yleensä aiheutuneet pääasiassa panoskäytön muutoksista, joten tuottavuuden nostoa tuotosta lisäämällä ei ole hallinnonaloilla tyypillisesti tapahtunut.

Hallinnonaloittaiset tulokset julkistetaan niiltä hallinnonaloilta, joilta tiedot ovat kattavasti saatavilla. Tarkastelujaksolla 2009–2010 oli meneillään useita virastouudistuksia, yliopistouudistus sekä mm. aluehallinnon uudelleen järjestelyjä, jotka vaikuttivat tuloksiin ja eri hallinnonalojen tietojen esittämiseen.

Tilaston kattavuutta parannetaan yhteistyössä Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja valtion virastojen ja laitosten kesken. Koska valtion yksiköiden kokonaispanoksessa on mukana myös valtion budjetin ulkopuolisista rahoituslähteistä saatavaa rahoitusta, panoskäytön muutokset poikkeavat hieman budjettimenojen muutoksista. Esimerkiksi rahoituksen siirtyessä budjetin ulkopuolelle budjettimenot voivat pienentyä, vaikka yksiköiden panoskäyttö pysyisikin ennallaan tai kasvaisi.

Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että osa laatumuutoksista saattaa jäädä huomioimatta tuotosmittauksessa, sillä suoritteiden luokittelu ei täydellisesti erottele erilaatuisia tuotteita ja palveluita omiksi seurattaviksi kohteikseen.

Lähde: Valtion tuottavuustilasto 2010. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Susanna Laine (09) 1734 3317, julkinen.tuottavuustilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 23.6.2011