Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2003 > Bruttokansantuote kasvoi kaksi prosenttia viime vuonna

Bruttokansantuote kasvoi kaksi prosenttia viime vuonna

8.7.2004

Bruttokansantuotteen määrä kasvoi viime vuonna 2,0 prosenttia Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan. Helmikuussa julkaistujen ensimmäisten ennakkotietojen mukaan kasvu oli 1,9 prosenttia. Viime vuosi oli kolmas perättäinen vuosi, kun kasvu jäi pienemmäksi kuin laman jälkeisinä nopean kasvun vuosina. Bruttokansantuote oli viime vuonna 143 miljardia euroa.

Eniten kasvua palvelutoimialoilla

Alkutuotannon määrä kasvoi viime vuonna 0,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Maatalouden tuotanto väheni 0,9 prosenttia, koska kasvinviljelyn sato jäi edellistä vuotta pienemmäksi. Metsien hakkuut lisääntyivät 1,7 prosenttia.

Jalostuselinkeinojen tuotanto kasvoi viime vuonna prosentin edellisestä vuodesta. Teollisuuden arvonlisäyksen volyymi kasvoi vain 0,9 prosenttia. Tuotanto kasvoi erityisesti energia- ja vesihuollossa, runsaat 10 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi kaksi prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto aleni 0,2 prosenttia. Tähän vaikutti se, että elektroniikkateollisuuden kasvu oli vain 0,7 prosenttia ja kulkuneuvojen valmistus väheni 9 prosenttia.

Talonrakentamisen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 1,6 prosenttia. Asuinrakentaminen lisääntyi selvästi, sen sijaan muu talonrakentaminen supistui. Maa- ja vesirakentaminen oli edellisen vuoden laajuista.

Yksityisten palveluiden tuotanto lisääntyi viime vuonna 3,2 prosenttia ja julkisten palveluiden 0,6 prosenttia. Kaupan kasvu oli yli viisi prosenttia. Tukku- ja vähittäiskauppa kasvoivat 3,7 prosenttia, mutta autokauppa lähes 15 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminta lisääntyi prosentin.

Liikenteen kasvu jäi viime vuonna 1,8 prosenttiin. Rahoitus- ja vakuutustoiminta lisääntyi 12 prosenttia. Luottokanta ja talletuskanta kasvoivat tuntuvasti. Liike-elämän palvelut kasvoivat 2,3 prosenttia. Koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut lisääntyivät prosentin.

Bruttoarvonlisäys perushintaan kasvoi 1,5 prosenttia ja markkinahintaan 2,0 prosenttia. Ero selittyy sillä, että tuoteveroja maksettiin noin viisi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna lisääntyneen yksityisen kulutuksen myötä.

Kotitalouksien kulutus tuki kasvua

Kysynnän kasvu oli viime vuonna pitkälti yksityisen kulutuksen varassa. Yksityiset kulutusmenot lisääntyivät viime vuonna 4,3 prosenttia. Erityisesti henkilöautoja hankittiin viime vuonna runsaasti, sekä uusia että käytettyjä, mutta myös kodinkoneita ja elektroniikkaa ostettiin paljon enemmän kuin edellisenä vuonna Yhteensä kestokulutustavaroiden ostot kasvoivat peräti 19 prosenttia. Myös puolikestävien tavaroiden kuten vaatteiden kulutus lisääntyi 5 prosenttia.

Julkisten kulutusmenojen määrä lisääntyi 1,6 prosenttia ja julkiset investoinnit 2,7 prosenttia. Sen sijaan yksityiset investoinnit vähenivät kolme prosenttia. Kansantalouden investointiaste aleni 18,2 prosenttiin. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien yhteismäärä pieneni 10 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät 9 prosenttia, mutta muut talonrakennusinvestoinnit vähenivät saman verran. Erityisesti tehdasteollisuuden investoinnit vähenivät selvästi.

Viennin volyymi kasvoi 1,1 prosenttia ja tuonnin volyymi 2,6 prosenttia. Tavarakauppa lisääntyi enemmänkin, mutta palveluiden vienti ja tuonti vähenivät. Tavaroiden ja palveluiden tase oli edelleen selvästi ylijäämäinen, mutta ylijäämä heikkeni edellisestä vuodesta 2,5 miljardia euroa.

Työllisyys ei parantunut

Työllisten lukumäärä pysyi kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna edellisen vuoden tasolla, mutta tehdyt työtunnit vähenivät puoli prosenttia. Työpaikat vähenivät eniten teollisuudessa ja maataloudessa. Kasvua taas oli eniten liike-elämän palveluissa ja kaupassa.

Yksityisen sektorin työn tuottavuus kasvoi viime vuonna 3,1 prosenttia ja koko kansantalouden työn tuottavuus 2,5 prosenttia.

Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan työttömyysaste oli 9,0 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 9,1 prosenttia,. Työttömiä oli viime vuonna keskimäärin 235 000 henkeä. Työllisyysaste oli 67,3 prosenttia, edellisenä vuonna se oli 67,7 prosenttia.

Hintataso säilyi vakaana

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan alentuneen viime vuonna 0,1 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Bruttokansantuotteen hintaindeksiä alensi erityisesti tehdasteollisuuden tuotteiden hintojen lasku.

Kuluttajahintaindeksi nousi vuositasolla 0,9 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa vain 0,4 prosenttia. Ero selittyy sillä, että vakuutuspalvelujen hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä. Toiseen suuntaan vaikutti se, että asumispalveluiden hintaa mitataan kansantalouden tilinpidossa vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä huomioon otetaan myös omistusasumisen hinta.

Vaihtosuhde heikkeni 3,8 prosenttia, koska vientihinnat laskivat kolme prosenttia, mutta tuontihinnat nousivat vajaan prosentin. Kansantalouden tilinpidon tuonti- ja vientihinnat poikkeavat Tilastokeskuksen tuonti- ja vientihintaindekseistä muun muassa laskennassa käytettävän vuosittaisen toimialapainorakenteen vuoksi.

Kansantulo ei kasvanut reaalisesti

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 1,7 prosenttia ja oli henkeä kohti 22 800 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 142 miljardia euroa. Bruttokansantulo kasvoi reaalisesti vain 0,3 prosenttia, koska vaihtosuhde heikkeni.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 3,8 prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut runsaan prosentin. Yhteensä palkansaajakorvaukset kasvoivat 3,3 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta kohosi 59,8 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 58,8 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot pienenivät neljä prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 24,9 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 26,4 prosenttia.

Yritysten investoinnit vähenivät

Yritysten toimintaylijäämä eli liikevoitto aleni kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Sen sijaan yritysten yrittäjätulo kasvoi vajaan prosentin vuodesta 2002, mutta jäi hieman alhaisemmaksi kuin vuosina 2000 ja 2001. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkoja yritykset maksoivat kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Yritysten kiinteät investoinnit vähenivät viime vuonna 10 prosenttia. Yritysten nettoluotonanto oli runsaat 7 miljardia euroa eli enemmän kuin koskaan aiemmin.

Rahoituslaitosten rahoitusasema alijäämäinen

Rahoituslaitosten saama korkokate (välilliset rahoituspalvelut) säilyi edellisen vuoden tasolla. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat, mutta korkotaso aleni edelleen. Rahoituslaitosten rahoitusasema oli ensimmäistä kertaa alijäämäinen. Syynä tähän olivat osingot sekä Suomeen tehtyjen ulkomaisten suorien sijoitusten kotiuttamattomat voitot, jotka katsotaan ulkomaisten omistajien tuloiksi ja vähennetään sektorin tuloista.

Myös vakuutuslaitosten rahoitusasema oli alijäämäinen. Tähän vaikutti muun muassa henkivakuutuksen maksutulojen väheneminen ja vahinkovakuutusyhtiöiden vahinkosuhteen heikkeneminen.

Julkisyhteisöjen ylijäämä kolme miljardia euroa

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna edelleen niukasti ylijäämäinen. Ylijäämä oli 250 miljoonaa euroa. Ylijäämä pieneni, koska menot, erityisesti tulonsiirrot, kasvoivat enemmän kuin tulot. Valtionhallintoon luetaan myös valtion rahastot, jotka olivat selvästi ylijäämäisiä.

Valtion verotuotot välillisistä veroista kasvoivat vajaat viisi prosenttia, mutta verotuotot välittömistä veroista vähenivät 7 prosenttia. Sekä tuloveron että yhteisöveron tuotot alenivat. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 9 prosenttia, sosiaaliturvarahastoille 6 prosenttia ja ulkomaille 14 prosenttia.

Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti vajaat viisi prosenttia ja reaalisesti vajaat kaksi prosenttia. Valtion kiinteistöjen yhtiöittäminen hidasti kulutusmenojen kasvua, koska se vähensi kiinteän pääoman kulumista. Investoinnit vähenivät kolme prosenttia. Tieinvestoinnit vähenivät, mutta ratainvestoinnit kasvoivat.

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema heikkeni hieman ja oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen. Kuntien verotulot alenivat vajaat kaksi prosenttia. Kunnallisveron tuottoa alensi ansiotulovähennyksen korotus ja yhteisöveron tuottoa yleisen kehityksen lisäksi kuntien jako-osuuden alentaminen. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti viisi prosenttia ja reaalisesti vajaat kaksi prosenttia. Investointien arvioidaan kasvaneen kaksi prosenttia.

Sekä työeläkelaitosten että muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni edellisestä vuodesta. Maksetut etuudet kasvoivat neljä ja puoli prosenttia, mutta työeläkelaitosten saama maksutulo kasvoi vain kaksi ja puoli prosenttia ja muiden sosiaaliturvarahastojen maksutulo aleni. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli 3,8 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä 0,3 miljardia euroa.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kolme miljardia euroa ylijäämäinen eli 2,1 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 4,3 prosenttia. EMU -ylijäämä poikkeaa vuodesta 2003 alkaen hieman kansantalouden tilinpidon mukaisesta julkisyhteisöjen nettoluotonannosta ja se oli 2,3 prosenttia.

Julkiset menot kasvoivat

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (pois lukien sisäiset siirrot) kohosi 51,1 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 50,1 prosenttia.

Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna selvästi, 44,9 prosenttiin. Edellisenä vuonna veroaste oli 45,9 prosenttia. Tämä OECD:n mukainen veroaste on nyt laskettu ensi kertaa suoriteperusteisena ja koko aikasarja on hieman muuttunut.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat viisi prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 5,5 prosenttia ja reaalisesti 5,0 prosenttia. Tuloihin ei kansantalouden tilinpidossa lueta luovutusvoittoja eikä työsuhdeoptioita, mutta niistä maksetut verot sisältyvät veroihin. Optiotuloja arvioidaan kertyneen viime vuonna selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu 3,8 prosenttia, mikä oli seurausta ansiotason kohoamisesta. Myös kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 prosenttia. Tulojen kasvusta huolimatta maksetut välittömät verot alenivat 0,7 prosenttia, joten verotus keveni. Kotitalouksien yrittäjätulo kasvoi kuusi prosenttia. Huomattava osa kasvusta oli laskennallista asuntotuloa omistusasunnoista. Se kasvoi yli 12 prosenttia asuntolainojen korkojen alennuttua edelleen. Maatalouden yrittäjätulo aleni viisi prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,9 prosenttia eli hieman vähemmän kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon muuttui positiiviseksi ja oli 0,4 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli -0,2 prosenttia. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat yli 13 prosenttia omakotirakentamisen lisäännyttyä. Kotitalouksien rahoitusasema oli suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna eli 1,8 miljardia euroa alijäämäinen.

Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi peräti viisi prosenttiyksikköä ja oli 74,6 prosenttia. Velkaantumisaste on luottokannan suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon.

Menetelmistä

Tavaraviennin deflatoinnissa poikettiin toimialalla 322 (televisio- ja radiolähettimien sekä lankapuhelin- ja -lennätinlaitteiden valmistus) vientihintaindeksin muutoksesta ylöspäin, koska vientihintaindeksin kattavuus ei ole kovin hyvä. Muiden toimialojen tavaraviennin deflatoinnissa käytettiin Tilastokeskuksen vientihintaindeksiä.

Seuraava tarkistus tammikuussa 2005

Vuosien 2002 ja 2003 tietoja tarkistetaan seuraavan kerran tammikuun lopussa 2005. Tällöin vuoden 2002 tiedot tulevat lopullisiksi. Tällä laskentakierroksella niitä ei tarkistettu vaan vuoden 2002 luvut on tarkistettu edellisen kerran tammikuussa 2004.

---

Päivitetty 8.7.2004