Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2004 > Bruttokansantuote kasvoi 3,7 prosenttia

Bruttokansantuote kasvoi 3,7 prosenttia

28.2.2005

Bruttokansantuotteen määrä kasvoi 3,7 prosenttia vuonna 2004 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Bruttokansantuote oli viime vuonna 150 miljardia euroa. Ennakkotiedot perustuvat 18.2.2005 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin viime vuoden talouskehityksestä.

Viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote lisääntyi 0,6 prosenttia verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kasvua oli 4,0 prosenttia. Vuonna 2004 oli kolme työpäivää enemmän kuin edellisenä vuonna.

Jalostus- ja palvelutoimialoilla kasvua

Alkutuotannon määrä supistui 2 prosenttia edellisestä vuodesta. Kotieläintalouden tuotanto supistui hiukan vähemmän kuin kasvinviljely. Metsätalous pieneni 2 prosenttia metsäteollisuuden lisätessä ulkomaisen puun käyttöä.

Jalostuselinkeinojen tuotanto lisääntyi runsaat 4 prosenttia edellistä vuodesta. Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi 7 prosenttia tuotannon kääntyessä nousuun keväällä. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tuotanto kasvoi 14 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto oli 6 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muussa tehdasteollisuudessa tuotteita valmistettiin puolitoista prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Talonrakentaminen lisääntyi lähes 2 prosenttia. Asuinrakentaminen lisääntyi viime vuonna, sen sijaan muu talonrakentaminen supistui. Maa- ja vesirakentaminen lisääntyi 5 prosenttia.

Palvelutoimialojen tuotanto lisääntyi viime vuonna kolme ja puoli prosenttia. Kaupan kasvu oli 6 prosenttia. Tukkukauppa kasvoi 6 prosenttia ja vähittäiskauppa 5 prosenttia. Moottoriajoneuvokaupan kaksi vuotta kestänyt voimakas kasvu hidastui, nyt koko vuoden kasvu oli vajaat 8 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminta lisääntyi prosentin. Liikenteen toimialalla tuotanto suureni 6 prosenttia. Eniten kasvoivat lentoliikenne sekä posti- ja teleliikenne. Rahoitus- ja vakuutustoiminta lisääntyi 8 prosenttia.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto oli prosentin pienempi kuin edellisellä neljänneksellä, mutta vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote lisääntyi 0,8 ja kolmannella neljänneksellä 1,1 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote suureni edelliseen neljännekseen verrattuna 0,6 prosenttia.

Kotitalouksien kulutus ja yksityiset investoinnit tukivat kasvua

Kysynnän kasvu oli viime vuonna kotitalouksien kulutuksen ja yksityisten investointien varassa. Kaksi edellistä vuotta supistuneet kiinteät investoinnit kääntyivät kasvuun. Viennin määrä lisääntyi kolme ja puoli prosenttia ja tuonnin määrä vajaat 5 prosenttia.

Yksityiset kulutusmenot nousivat viime vuonna yli 3 prosenttia. Kaksi vuotta kiivaana jatkunut henkilöautohankintojen kasvu hiipui keväällä, mutta kodinkoneita hankittiin runsaasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna kestävien kulutustavaroiden ostot kasvoivat 4 prosenttia, kun edellisenä vuonna kasvu oli peräti 19 prosenttia. Puolikestävien tavaroiden kulutus lisääntyi 5 prosenttia ja palveluiden 3 prosenttia. Lyhytikäisten tavaroiden kulutus kasvoi vain 2 prosenttia, sillä edellistalvea lämpimämpi alkuvuosi pienensi lämmitysenergian käyttöä.

Julkisten kulutusmenojen määrä lisääntyi 2 prosenttia, paikallishallinnon hiukan enemmän kuin valtion. Julkiset investoinnit supistuivat prosentin.

Koko taloudessa kiinteät investoinnit lisääntyivät lähes 5 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien yhteismäärä kasvoi lähes 10 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 8 prosenttia, mutta muita talonrakennuksia pystytettiin 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Työllisyys kasvoi hieman

Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan työttömyysaste oli 8,8 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 9,0 prosenttia. Työttömiä oli viime vuonna keskimäärin 229 000 henkeä. Työllisyysaste oli 67,2 prosenttia, edellisenä vuonna se oli 67,3 prosenttia. Työllisten lukumäärä lisääntyi viime vuonna 0,1 prosenttia ja tehdyt työtunnit kasvoivat 1,2 prosenttia työvoimatilaston mukaan.

Hinnat nousivat maltillisesti

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan nousseen viime vuonna 0,8 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Bruttokansantuotteen hintaindeksin nousua hidasti erityisesti tehdasteollisuuden hintojen lasku.

Kuluttajahintaindeksi nousi vuositasolla 0,2 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi oli 0,8 prosenttia korkeampi kuin edellisvuonna. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä huomioon otetaan myös omistusasumisen hinta.

Vaihtosuhde heikkeni 1,7 prosenttia, koska vientihinnat nousivat prosentin, mutta tuontihinnat lähes kolme prosenttia. Kansantalouden tilinpidon tuonti- ja vientihinnat poikkeavat Tilastokeskuksen tuonti- ja vientihintaindekseistä muun muassa laskennassa käytettävän vuosittaisen toimialapainorakenteen vuoksi.

Kansantulo kasvoi myös reaalisesti

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 5,8 prosenttia ja oli henkeä kohti 23 900 euroa. Bruttokansantulo oli viime vuonna 149 miljardia euroa. Bruttokansantulo kasvoi reaalisesti 3,8 prosenttia huolimatta vaihtosuhteen heikkenemisestä.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat neljä ja puoli prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut kolme ja puoli prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvaukset kasvoivat runsaat neljä prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 59,0 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 59,8 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 11 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 25,8 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 24,7 prosenttia.

Yritysten toimintaylijäämä kasvoi

Yritysten toimintaylijäämä kasvoi viime vuonna lähes kahdeksan prosenttia. Kasvu vauhdittui selvästi verrattuna viime vuosiin ja on korkein sitten vuoden 2000. Liikekirjanpidossa toimintaylijäämää vastaa karkeasti liikevoitto. Myös yrittäjätulo kasvoi aikaisempia vuosia nopeammin, 14 prosenttia.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna lähes kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Osinkoja yritykset maksoivat 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Yritysten kiinteiden investointien arvo kasvoi viime vuonna 7 prosenttia. Investointien kasvusta huolimatta yritysten rahoitusasema pysyi hyvänä. Rahoitusasemaa kuvaava nettoluotonanto oli noin 7 miljardia euroa ja kasvoi edellisvuodesta 13 prosenttia.

Rahoituslaitosten rahoitusasema alijäämäinen

Rahoituslaitosten saama korkokate (välilliset rahoituspalvelut) parani hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Luotto- ja talletuskannat kasvoivat, korkotaso aleni jonkin verran. Rahoituslaitosten rahoitusasema säilyi edelleen negatiivisena. Syinä tähän olivat maksetut osingot sekä tulopuolella omaisuustulojen kasvun pysähtyminen. Myös vakuutuslaitosten rahoitusasema oli jonkin verran negatiivinen.

Julkisyhteisöjen ylijäämä lähes kolme miljardia

Valtionhallinto pysyi viime vuonna niukasti ylijäämäisenä, ylijäämää oli 0,2 miljardia euroa. Verotulot välillisistä veroista kasvoivat vajaat kolme prosenttia, joista arvonlisäveron kasvu oli neljä prosenttia. Välittömät verot kasvoivat 4,3 prosenttia. Tulonsiirrot kunnille kasvoivat lähes 8 prosenttia, sosiaaliturvarahastoille 4 prosenttia ja ulkomaille 6 prosenttia.

Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 5 prosenttia ja reaalisesti 1,5 prosenttia. Valtion investointien nimellinen kasvu oli 3 prosenttia.

Kuntien ja kuntayhteisöjen rahoitusasema heik7eni ja oli noin miljardi euroa alijäämäinen. Rahoitusasema oli nyt neljättä vuotta alijäämäinen. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 6 prosenttia ja reaalisesti runsaat 2 prosenttia. Kuntien verotulojen kasvu oli vajaat 2 prosenttia. Kiinteiden investointien nimellinen kasvu jäi runsaaseen prosenttiin.

Sosiaaliturvarahastojen rahoitusasemassa ei tapahtunut suuria muutoksia. Työeläkelaitosten rahoitusasema parani 2 prosenttia, muiden sosiaaliturvarahastojen heikkeni hieman. Rahastojen maksamat etuudet kasvoivat runsaat kolme prosenttia, niiden saamat sosiaaliturvamaksut hieman enemmän. Työeläkelaitosten maksutulo kasvoi vajaat neljä prosenttia, muiden sosiaaliturvarahastojen 3 prosenttia. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli 4 miljardia euroa, muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitus muodostui alijäämäiseksi noin 0,3 miljardilla eurolla. Yhteensä sosiaaliturvarahastojen ylijäämä oli 3,7 miljardia euroa eli 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 2,5 prosenttia.

EMU -ylijäämä poikkeaa hieman kansantalouden tilinpidon mukaisesta julkisyhteisöjen nettoluotonannosta ja oli 2,1 prosenttia vuonna 2004. EMU -velka oli 45,1 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (pois lukien sisäiset siirrot) aleni hieman ja oli 50,7 prosenttia vuonna 2004. Edellisenä vuonna suhde oli 50,9 prosenttia.

Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna 44,1 prosenttiin, vuonna 2003 vastaava luku oli 44,8 prosenttia.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 4,6 prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 5,4 prosenttia ja reaalisesti 4,6 prosenttia. Tuloihin ei kansantalouden tilinpidossa lueta luovutusvoittoja eikä työsuhdeoptioita, mutta niistä maksetut verot sisältyvät veroihin. Optiotuloja arvioidaan kertyneen viime vuonna 184 miljoonaa euroa.

Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu 4,6 prosenttia. Omaisuustulot kasvoivat 11 prosenttia ja omaisuusmenot pysyivät lähes ennallaan. Kotitalouksien osinkotulot kasvoivat 26 prosenttia. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat 3,1 prosenttia. Välittömät verot nousivat 1,8 prosenttia. Kotitalouksien yrittäjätulo kasvoi 2,3 prosenttia. Metsätalouden yrittäjätulo aleni 5 prosenttia ja maatalouden yrittäjätulo 9 prosenttia, mutta muut yrittäjätulot kasvoivat 5 prosenttia. Laskennallinen asuntotulo kasvoi 5 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,1 prosenttia eli vähemmän kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli 1,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 0,6 prosenttia. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat 9.5 prosenttia asuntoinvestointien pysyessä vahvana. Kotitalouksien rahoitusasema oli 1,2 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 1,8 miljardia euroa.

Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi ja oli syyskuun lopussa 77,7 prosenttia, kun se vuonna 2003 oli 74,6 prosenttia. Velkaantumisaste on luottokannan suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon.

Seuraava tarkistus heinäkuussa 2005

Vuoden 2004 tietoja tarkistetaan seuraavan kerran heinäkuun puolivälissä. Vuoden 2005 ensimmäinen neljänneksen ennakkotiedot julkaistaan 9.6.2005.

---

Päivitetty 28.2.2005