Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2006 > Bruttokansantuote kasvoi 5,5 prosenttia

Bruttokansantuote kasvoi 5,5 prosenttia

Bruttokansantuotteen määrä kasvoi 5,5 prosenttia vuonna 2006 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Bruttokansantuote oli viime vuonna 168 miljardia euroa.

Viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote lisääntyi 0,9 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kasvua oli 4,5 prosenttia.

Vuoden 2006 kasvua lisäsi osaltaan edellisen vuoden paperiteollisuuden työselkkaus. Vuonna 2006 oli kaksi työpäivää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ennakkotiedot perustuvat 20.2.2007 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin viime vuoden talouskehityksestä.

Teollisuus ja kauppa kasvoivat vahvasti

Alkutuotannon määrä väheni puolitoista prosenttia edellisestä vuodesta. Maatalouden arvonlisäys ei juurikaan noussut vuoden 2005 tasolta. Metsätalous pieneni vuositasolla 3,5 prosenttia, vaikkakin 2. neljänneksellä arvonlisäys kasvoi 2005 touko-kesäkuussa tapahtuneen paperiteollisuuden työselkkauksen vuoksi.

Jalostuselinkeinojen arvonlisäys kasvoi lähes kymmenellä prosentilla edellisestä vuodesta. Metalliteollisuuden arvonlisäys kasvoi vajaat 13 prosenttia kasvun jakautuessa melko tasaisesti kaikille neljänneksille. Varsinkin metallien jalostuksen tuotanto kasvoi vuoden jälkipuoliskolla voimakkaasti. Laivojen valmistus sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto kasvoivat vahvasti läpi vuoden. Vuoden 2005 työselkkauksen johdosta puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys oli peräti 15 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muussa tehdasteollisuudessa arvonlisäys kasvoi vajaat kuusi prosenttia.

Talonrakentaminen lisääntyi vajaat viisi prosenttia kasvun painottuessa vuoden alkupuoliskolle. Maa- ja vesirakentaminen lisääntyi neljä ja puoli prosenttia.

Palvelutoimialojen arvonlisäys lisääntyi viime vuonna vajaat neljä prosenttia. Kaupan kasvu oli 6,5 prosenttia. Tukkukaupan arvonlisäys kasvoi 6,5 prosenttia, vähittäiskaupan noustessa vajaat kuusi prosenttia. Moottoriajoneuvokauppa kävi edelleen vilkkaasti; kasvua reilut 8 prosenttia edellisestä vuodesta. Majoitus- ja ravitsemistoiminta lisääntyi 4,5 prosenttia. Liikenteen toimialoilla arvonlisäys suureni 3,5 prosenttia. Rahoitus- ja vakuutustoiminta kasvoi 5 prosenttia. Kiinteistö-, tutkimus- ja muut liike-elämän palvelut kasvoivat myös reilut viisi prosenttia edellisestä vuodesta.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto oli 1,9 suurempi kuin edellisellä neljänneksellä. Vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi 1,6 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja viimeisellä vuosineljänneksellä 0,9 prosenttia.

Vienti veti kysynnän kasvua

Kaikki kansantalouden kysyntäerät kasvoivat viime vuonna. Nopeimmin kasvoi vienti, lisäystä reilut 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Tuonti kasvoi viitisen prosenttia, jolloin nettoviennin määrän kasvuksi tulee yli 40 prosenttia. Vuonna 2004 kasvuun kääntyneet investoinnit jatkoivat kasvuaan. Kulutusmenot kasvoivat 2,3 prosenttia.

Yksityiset kulutusmenot kasvoivat viime vuonna kolme prosenttia. Autoja ostettiin viime vuotta vähemmän, mutta kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa, huonekaluja ja muita sisustustarvikkeita hankittiin selvästi enemmän. Kestävien ja puolikestävien tavaroiden kulutus lisääntyi kuutisen prosenttia, lyhytikäisten tavaroiden kulutus reilut kaksi prosenttia. Palveluita kulutettiin kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Julkisten kulutusmenojen määrä lisääntyi prosentin verran. Kasvua oli lähinnä paikallishallinnossa. Julkiset investoinnit kasvoivat vajaat kaksi prosenttia.

Koko taloudessa investoinnit lisääntyivät viitisen prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien yhteismäärä kasvoi kuusi prosenttia. Rakennusinvestoinnit kasvoivat viisi prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna vajaat 6 prosenttia, muita talorakennuksia pystytettiin 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työttömyysaste laski, tehdyt työtunnit lisääntyivät

Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan työttömyysaste oli 7,7 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 8,4 prosenttia. Työttömiä oli viime vuonna keskimäärin 204 500 henkeä. Työllisyysaste oli 68,9 prosenttia, edellisenä vuonna se oli 68 prosenttia. Työllisten lukumäärä lisääntyi viime vuonna 1,4 prosenttia ja tehdyt työtunnit kasvoivat 1,6 prosenttia työvoimatilaston mukaan.

Hintojen nousu oli edelleen maltillista, vaihtosuhde heikkeni jälleen

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan nousseen viime vuonna 1,3 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Bruttokansantuotteen hintaindeksiä kasvatti erityisesti sähkö-, kaasu- ja vesihuollon hintojen nousu.

Kuluttajahintaindeksi nousi vuositasolla 1,6 prosenttia ja kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi oli 1,8 prosenttia korkeampi kuin edellisvuonna. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan markkinavuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös kaikki omistusasumisen menot. Myös rahoitus- ja vakuutuspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa erilailla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde heikkeni edelleen, koska vientihinnat nousivat vain runsaat kaksi prosenttia tuontihintojen noustessa kuusi prosenttia.

Myös bruttokansantulo kasvoi reaalisesti

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti yli 7 prosenttia ja oli henkeä kohti 27 300 euroa. Bruttokansantulo oli viime vuonna 169 miljardia euroa eli hieman suurempi kuin bruttokansantuote. Bruttokansantulo kasvoi reaalisesti 4,1 prosenttia eli vähemmän kuin bruttokansantuote, koska vaihtosuhde heikkeni.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat neljä ja puoli prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut vajaat viisi prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvausten osuus kansantulosta pienentyi 56,4 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 57,9 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulojen osuus kansantulosta oli 29,2 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 27,4 prosenttia.

Yritysten voitot kasvoivat selvästi

Yritysten toimintaylijäämä kasvoi 17 prosenttia edellisestä vuodesta ja yritysten yrittäjätulo 18 prosenttia. Yrittäjätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Yritysten voitot olivat nimellisesti suuremmat kuin koskaan aikaisemmin.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat 7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja kaksi prosenttia enemmän.

Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna 9 prosenttia ja ne olivat nimellisesti suuremmat kuin koskaan aiemmin. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 8,5 miljardia euroa ylijäämäinen.

Rahoituslaitosten saama korkokate (välilliset rahoituspalvelut) kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat ja korkomarginaali leveni samaan aikaan, kun korkotaso kääntyi nousuun. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli runsaat miljardi euroa ylijäämäinen.

Julkisyhteisöjen ylijäämä yli kuusi miljardia euroa

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna 1,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä oli suurin vuoden 2002 jälkeen. Valtion verotulot kasvoivat 3,6 prosenttia. Välillisten verojen tuotto kasvoi viisi prosenttia ja välittömät verot runsaan prosentin. Kunnille ja kuntayhtymille maksetut tulonsiirrot (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 9,5 prosenttia, mutta tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille alenivat prosentin. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti vain puoli prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli puoli miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli miljardi euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia ja tulonsiirrot valtiolta 9,5 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,6 prosenttia.

Työeläkelaitosten rahoitusasema oli vajaat viisi miljardia euroa ylijäämäinen ja muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema 0,3 miljardia euroa ylijäämäinen monen alijäämäisen vuoden jälkeen.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli yhteensä 6,3 miljardia euroa ylijäämäinen eli 3,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. EMU -ylijäämä poikkeaa hieman kansantalouden tilinpidon mukaisesta julkisyhteisöjen nettoluotonannosta ja se oli 3,9 prosenttia, suurin vuoden 2002 jälkeen. EMU -velka oli 39,1 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se edellisenä vuonna oli 41,4 prosenttia. EMU -velan osuuden lasku johtui bruttokansantuotteen noususta, sillä EMU -velka kasvoi euromääräisesti hieman edellisvuodesta.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen aleni 48,6 prosenttiin. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna hieman, 43,5 prosenttiin. Edellisenä vuonna veroaste oli 44,0 prosenttia.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 1,6 prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 3,5 prosenttia ja reaalisesti 1,6 prosenttia. Palkkasumma kasvoi neljä ja puoli prosenttia, mikä oli seurausta ansiotason kohoamisesta ja työllisyyden paranemisesta. Yrittäjätulot kasvoivat kaksi prosenttia. Maatalouden yrittäjätulo aleni, mutta metsätalouden yrittäjätulo kasvoi puun hinnan noustua. Laskennallinen asuntotulo omistusasunnoista pienentyi korkomenojen kasvun takia.

Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat kaksi ja puoli prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 3,4 prosenttia ja pakolliset sosiaalivakuutusmaksut runsaat 13 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti viisi prosenttia. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli -1,5 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli nolla. Toisin sanoen kotitalouksien juoksevat tulot eivät täysin riittäneet kulutusmenojen kattamiseen. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat 9 prosenttia asuntorakentamisen lisäännyttyä. Kotitalouksien rahoitusasema oli 5,4 miljardia euroa alijäämäinen.

Kotitalouksien velkaantuminen kasvoi edelleen, velkaantumisaste oli syyskuun lopussa 94,4 prosenttia, korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Velkaantumisaste on luottokannan suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon.

Seuraava tarkistus 12.7.2007

Vuoden 2006 tietoja tarkistetaan seuraavan kerran 12.7.2007. Vuoden 2007 ensimmäisen neljänneksen ennakkotiedot julkaistaan 8.6.2007.

---

Päivitetty 1.3.2007