Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2008 > Kansantalouden tilinpidon aikasarjatarkistus 2010

Kansantalouden tilinpidon aikasarjatarkistus 2010

Tilastokeskus on tarkistanut kansantalouden tilinpidon aikasarjoja vuosilta 1975 - 2008. Tarkistuksia on tehty melkein kaikkiin taloustoimiin, toimialoihin ja sektoreihin.

Tarkistusten syynä ovat lähdetilastojen uudet tiedot, laskentamenetelmien muutokset ja havaittujen virheiden korjaukset. Tässä on selostettu huomattavimpia tehtyjä tarkistuksia. Lisäksi vuosien 2007 ja 2008 tiedot ovat aiemmin perustuneet ennakollisiin lähdetilastoihin. Näiden vuosien tiedot ovat edelleen ennakollisia ja ne tulevat "lopullisiksi", kun tarjonta- ja käyttötaulukot laaditaan.

Vuosien 2003 - 2006 kansantalouden tilinpito perustuu tuotteittaisiin tarjonta- ja käyttötaulukoihin, samoin vuosien 2004 - 2006 volyymimuutokset. Vuosien 2000 - 2002 tuotteittaiset tarjonta- ja käyttötaulukot laaditaan vuoden 2010 aikana, mutta ne eivät muuta tässä julkaistavia käypähintaisia tietoja.

Käypähintaisten lukujen tarkistukset on pääsääntöisesti tulkittu myös volyymin muutoksiksi, ei hinnan muutoksiksi, eräin poikkeuksin.

Tuotos, välituotekäyttö ja arvonlisäys

Sekä tuotoksen että välituotekäytön tasoa on nostettu useita prosentteja, enimmillään 8 - 9 miljardia euroa. Joillakin toimialoilla siirryttiin bruttolaskelmiin ja joillakin toimialoilla on muuten nostettu tuotosta tai välituotekäyttöä. Arvonlisäyksen ja bruttokansantuotteen taso alenivat aiempiin tietoihin verrattuna melkein kaikkina vuosina, bruttokansantuote enimmillään 0,8 prosenttia (1,4 miljardia euroa) vuonna 2006. Muiden vuosien euromääräiset muutokset jäivät paljon pienemmiksi.

Bruttokansantuotteen vuotuinen volyymimuutos muuttui enimmillään 0,7 prosenttiyksikköä vuonna 2007 (4,2 prosentista 4,9 prosenttiin) ja 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2006 (4,9 prosentista 4,4 prosenttiin).

Maa- ja metsätalous

Maatalouden tuotosta ja välituotekäyttöä on tarkistettu vuodesta 1975 alkaen. Puutarhatalouden laskelmien kattavuutta on parannettu. Turkisten hintoja on tarkistettu yksittäisinä vuosina. Maatalouden taloustilien erä "muut tuotteet ja palvelut" on purettu osiin, mikä on vaikuttanut volyymin muutoksiin. Lähdetilastojen tietojen tarkistukset on otettu käyttöön ja havaitut virheet on korjattu.

Aiempiin tietoihin verrattuna maatalouden arvonlisäyksen taso on alentunut vuosina 1975 - 1990 ja noussut sen jälkeen, enimmillään noin 200 miljoonaa euroa. Volyymin vuosittaiset muutosprosentit ovat muuttuneet huomattavan paljon, sekä ylös- että alaspäin.

Metsätaloudesta on saatu uusia tietoaineistoja metsäverotuksen uudistuttua 2006. Nämä tiedot ovat pienentäneet toimialan tuotosta ja arvonlisäystä aiempaan verrattuna. Tasoero on asteittain kurottu umpeen taaksepäin niin, että vuoden 1993 vanhasta tasosta on pidetty kiinni.

Myös metsien kasvua on arvioitu uudelleen Metsäntutkimuslaitoksen uusien inventointitietojen perusteella vuodesta 1983 alkaen. Tämä puolestaan on lisännyt metsätalouden tuotosta ja arvonlisäystä 1990- ja 2000-luvuilla. Kysyntäpuolella se on lisännyt varastojen kasvua, mikä olikin merkittävin varastomuutoksiin tehty tarkistus.

Kaiken kaikkiaan metsätalouden arvonlisäys on pienentynyt aiempiin tietoihin verrattuna erityisesti 2000-luvulla satoja miljoonia euroja.

Teollisuus

Autojen valmistuksessa ja metallien jalostuksessa on tuotokseen ja välituotekäyttöön sisällytetty koko tuotannon arvo vuodesta 2000 alkaen, ei pelkästään palkkiotyöstä saatua korvausta kuten aiemmin. Metallituotteiden valmistuksen ja koneiden ja laitteiden valmistuksen tuotoksesta ja välituotekäytöstä on nettoutettu ulkomainen toiminta pois vuodesta 2000 alkaen, koska sitä ei lueta kotimaiseen tuotantoon. Muutoksilla ei ole vaikutusta arvonlisäykseen.

Rakentaminen ja rakennuttaminen

Talonrakentamisen tuotos kasvoi huomattavasti kolmesta syystä.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi julkaisi elokuussa 2007 uudistetut aikasarjat vuodesta 1995 alkaen. Niissä uudisrakentamisen tuotoksen taso nousi huomattavasti ensinnäkin laskelmissa hyödynnettävien mallirakennusten kuutiohintojen nousun takia. Toiseksi myös rakennuttaminen sisältyy nyt uudisrakentamisen uusiin tasoihin ja talonrakentamisen tuotokseen. Kolmanneksi uusikaan tilasto ei sisällä kaikkia uudisrakennuksia vaan noin 3 - 5 prosenttia hanketiedoista rekisteröidään myöhässä ja on siten jäänyt tilastosta pois.

Tilinpidossa on nyt käytetty uusia uudisrakentamisen tasoja ml. myöhässä tulleet tiedot ja liu'utettu vuoden 1995 tasoero kiinni vuoden 1990 vanhaan tuotoksen tasoon, johon on lisätty rakennuttamisen tuotos taaksepäin vuoteen 1975 asti. Vuosien 1990 - 1995 tasosiirtymä on tulkittu osittain hintojen, osittain volyymin kasvuksi.

Rakennuttamisen tuotos on aiemmin laskettu prosenttiosuuksina talonrakentamisen arvosta. Uusissa laskelmissa se perustuu toimialan liikevaihtoon ja on pienentynyt huomattavasti. Myös välituotekäyttö on aiempaa pienempi, joten arvonlisäys ei juuri vähentynyt. Rakennuttamisen tuotos kierrätetään nyt talonrakentamisen kautta eli se on lisätty samansuuruisena talonrakentamisen tuotokseen ja välituotekäyttöön vuodesta 1975 alkaen. Tämä ei muuttanut talonrakentamisen arvonlisäystä.

Talonrakentamiseen liittyvän pohjarakentamisen menot on kirjattu aiemmin talonrakentamisen välituotekäytöksi, kiinteän pääoman kulumiseksi ja palkansaajakorvauksiksi. Nyt ne kirjataan kokonaan talonrakentamisen välituotekäytöksi, mikä ostetaan maa- ja vesirakentamiselta. Siten talonrakentamisen välituotekäyttö kasvaa ja samoin maa- ja vesirakentamisen tuotos ja välituotekäyttö. Maa- ja vesirakentamisessa on pidetty kiinni vuoden 1995 vanhasta tasosta.

Kaikkiaan talonrakentamisen arvonlisäys kasvoi aiempiin tietoihin verrattuna noin 10 prosenttia, enimmillään yli 15 prosenttia eli lähes miljardi euroa.

Kauppa

Kaupassa on tarkistettu erityisesti vuosien 2005 - 2007 laskelmia. Autokaupassa ja muussa vähittäiskaupassa on lisätty tuotosta ja välituotekäyttöä, mutta vaikutus arvonlisäykseen on vähäinen. Tukkukaupan tuotoksesta vähennettiin sinne kuulumattomia eriä, mikä pienensi tukkukaupan arvonlisäystä noin miljardi euroa. Tuotoksen muutokset on tulkittu hinnan (kaupan marginaalin) eikä volyymin muutoksiksi.

Yhteensä kaupan arvonlisäys pienenee aiempaan verrattuna noin miljardi euroa eli 6 - 7 prosenttia vuosina 2006 - 2007. Tasoero on viety asteittain taaksepäin niin, että vuoden 1995 vanhasta tasosta on pidetty kiinni.

Liikenne

Tieliikenteen tavarankuljetuksessa välituotekäyttöön on lisätty sieltä aiemmin virheellisesti vähennetyt alihankintamenot. Tämän seurauksena toimialan arvonlisäys vähenee enimmillään vuodesta 2005 alkaen yli miljardi euroa. Vesiliikenteessä ja erityisesti liikennettä palvelevassa toiminnassa on siirrytty kirjaamaan tuotos ja välituotekäyttö bruttoperiaatteella, jolloin ne kasvavat huomattavasti, mutta vaikutus arvonlisäykseen on vähäinen. Myös teleliikenteessä on käytetty bruttokirjausta, mutta samalla on oikaistu välituotekäyttöä lisäämällä siitä puuttuneita eriä. Tämän seurauksena toimialan arvonlisäys on vähentynyt enimmillään vuodesta 2005 alkaen noin miljardi euroa. Myös muilla liikenteen toimialoilla on tarkistettu laskelmia, mutta niiden vaikutus ei ole kovin suuri.

Yhteensä liikenteen arvonlisäys väheni aiempiin lukuihin verrattuna noin kolme miljardia euroa eli 20 prosenttia vuosina 2006 - 2008. Tämä on kaikista toimialoista selvästi suurin tarkistus arvonlisäyksen tasoon.

Tasoero on viety taaksepäin siten, että toimialoilla muu maaliikenne, vesiliikenne, liikennettä palveleva toiminta ja teleliikenne on pidetty kiinni vuoden 1985 vanhasta tasosta, jonne tuotoksen ja välituotekäytön tasoero on liu'utettu asteittain kiinni vuodesta 2005 taaksepäin. Toimialoilla rautatieliikenne, putkijohtokuljetus ja ilmaliikenne on pidetty kiinni vuoden 1995 vanhasta tasosta.

Näistä seurasi, että joinakin vuosina arvonlisäyksen vuosimuutos eräillä liikenteen alatoimialoilla poikkeaa useita prosenttiyksiköitä vanhoista luvuista. Yhteensä liikenteen arvonlisäyksen keskimääräinen vuotuinen volyymikasvu vuosina 1985 - 2008 aleni 4,2 prosentista 3,5 prosenttiin.

Rahoitus- ja vakuutustoiminta

Rahoitustoiminnan tuotoksessa on tarkistettu välillisten rahoituspalveluiden tuotosta vuodesta 1985 alkaen, koska vientiin menevien välillisten rahoituspalveluiden laskentamenetelmää on muutettu (katso kohta: välilliset rahoituspalvelut). Myös välillisten rahoituspalveluiden hintaindeksiä on tarkistettu, minkä seurauksena joidenkin vuosien (erityisesti 2005 ja 2006) arvonlisäyksen volyymimuutos poikkeaa huomattavasti aiemmin arvioidusta.

Välituotekäytöstä on vähennetty lähdeaineistoon (Virati) sisältyviä "muita kuluja", joiden ei katsota kokonaan kuuluvan tilinpidon mukaiseen välituotekäyttöön. Vastaava korjaus on tehty myös vakuutustoiminnan välituotekäyttöön. Rahoitustoiminnassa on pidetty kiinni vuoden 1995 vanhasta tasosta ja vakuutustoiminnassa vuoden 1999 tasosta.

Kiinteistöalan palvelut

Omistusasuntojen tuotosta (laskennallista vuokraa) on pienennetty vuodesta 1991 alkaen lähinnä omakotitalojen vuokrien uudelleen arvioinnin takia. Välituotekäyttöä on vähennetty vielä enemmän muun muassa siksi, että vuosikorjausten jakoa asuntojen ja muiden talonrakennusten kesken tarkistettiin ja omakotitalojen jätehuolto siirrettiin yksityiseen kulutukseen.

Vuokra-asuntojen tuotosta (eli vuokria) ja välituotekäyttöä on tarkistettu hieman ylöspäin vuodesta 1996 alkaen, koska vuokra-asuntokanta arvioitiin aiempaa suuremmaksi. Samalla vuokra-asuntojen omistuksen sektorijakaumaa on tarkistettu, kotitalouksien osuus on kasvanut ja yritysten ja asuntoyhteisöjen osuus on pienentynyt.

Asuntojen omistus ja vuokraus -toimialan tuotokseen on lisätty vuodesta 1990 alkaen asuntoyhteisöjen ja asunto-osakeyhtiöiden liike- yms. tiloista saamat vuokratulot, jotka ovat aiemmin puuttuneet laskelmista.

Yhteensä asuntojen omistus ja vuokraus -toimialan arvonlisäys on satoja miljoonia euroja suurempi kuin aiemmin.

Rakennuttamisen tuotosta ja välituotekäyttöä on vähennetty huomattavasti vuodesta 1975 alkaen menetelmämuutoksen takia (katso kohta: rakentaminen ja rakennuttaminen). Kiinteistöjen vuokrauksen tuotosta on lisätty vuodesta 1997 alkaen ja kiinteistövälityksen ja kiinteistönhoidon tuotosta on tarkistettu hieman alaspäin vuodesta 1996 alkaen. Syynä ovat muun muassa toimialasiirtymät.

Muut palvelut

Liike-elämän palveluiden tuotosta ja välituotekäyttöä on lisätty 2000-luvulla. Toimialalla on käytetty toimipaikkakohtaista aineistoa, jota ei aiemmin ole ollut samassa muodossa. Vuoden 2000 vanhasta tasosta on pidetty kiinni.

Kuntien myöntämän toimeentulotuen takaisinperityt määrät on aiemmin käsitelty virheellisesti sosiaalipalveluiden markkinatuotoksena. Oikea menettely on vähentää ne myönnetystä toimeentulotuesta (sosiaaliavustuksista). Virhe on korjattu vuodesta 1997 alkaen.

Muihin henkilöpalveluihin on lisätty arvioitu prostituutio vuodesta 1991 alkaen.

Muiden tuotantotukipalkkioiden (kuin tuotetukipalkkioiden) jakoa toimialojen kesken on muutettu vuodesta 1986 alkaen, koska siitä on saatu uusia tietoja muun muassa Tekesiltä ja työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Piilotalous

Piilotaloudesta on tehty uusia arvioita erillisen selvityksen perusteella. Se on vaikuttanut monien toimialojen tuotokseen, välituotekäyttöön, palkkoihin ja toimintaylijäämään/sekatuloon. Piilotalous sisältää sekä harmaan talouden että laittoman talouden (prostituutio, huumeet, salakuljetus).

Erityisesti harmaata tuotosta ja arvonlisäystä on lisätty autojen huoltoon ja korjaukseen sekä majoitus- ja varsinkin ravitsemistoimintaan.

Välilliset rahoituspalvelut (FISIM)

Välillisten rahoituspalveluiden laskentamenetelmää on muutettu Eurostatin uusien ohjeiden mukaiseksi. Viennissä ja tuonnissa on nollattu rahoituslaitosten välinen FISIM. Tämä on muuttanut huomattavasti välillisten rahoituspalveluiden vientiä ja tuontia, ne eivät esimerkiksi ole enää minään vuonna negatiivisia. Menetelmämuutos vaikuttaa myös FISIM:n tuotokseen, koska vienti on yksi tuotoslaskelman komponentti.

Tuonnin muuttumisen takia myös välillisten rahoituspalveluiden käyttö välituotteina yrityssektorissa muuttui. Yrityssektorin sisällä jako toimialoittain uudistettiin luottokanta- ym. tietojen perusteella, minkä seurauksena melkein kaikkien toimialojen välituotekäyttöön ja arvonlisäykseen tuli pieniä muutoksia.

Myös FISIM:n hintaindeksejä on tarkistettu vuodesta 1985 alkaen, joinakin vuosina useita prosenttiyksiköitä.

FISIM:n muuttuminen muutti myös sektoritilien korkotuloja ja -menoja.

Palkat ja työpanos

Palkkoihin on lisätty yritysten henkilöstörahastoilleen jakamat voittopalkkiot vuodesta 1990 alkaen. Palkkoihin on tehty myös muita vähäisiä tarkistuksia.

Työllisten ja tehtyjen työtuntien määriä on tarkistettu joillakin toimialoilla. Sosiaalipalveluissa on vähennetty yrittäjien lukumäärää vuodesta 1994 alkaen, koska yksityisen perhepäivähoidon vähentymistä 1990-luvulla ei aiemmin ole otettu huomioon. Työllisten määrää on lisätty muun muassa kaupassa, tietoliikenteessä ja liike-elämän palveluissa. Kokonaisuutena työllisten määrä väheni aiempaan verrattuna muutamalla tuhannella 2000-luvulla.

Vienti ja tuonti

Tavaroiden vientiin ja tuontiin tehtiin useita tarkistuksia. Ns. valuuttakurssikorjaus poistettiin vuodesta 1999 alkaen, koska se on menettänyt merkityksensä euroon siirtymisen takia. Palautustavarat lisättiin vuosille 1995 - 2004, koska ne ovat puuttuneet tullin luvuista.

Tavaratuontiin on lisätty yksityishenkilöiden ajoneuvojen tuonti ulkomailta vuodesta 2000 alkaen. Salakuljetus (alkoholi, tupakka ja huumeet) sekä liikennekaluston ulkomailta hankkimat tavarat on tarkistettu vuodesta 1990 alkaen. Tavaravientiä on korjattu useina vuosina autojen osalta, mikä vaikutti myös palvelujen vientiin. Uusissa laskelmissa Suomessa tapahtuva autojen kokoonpano on kysynnässä käsitelty aiempaa yhdenmukaisemmin tavaravientinä.

Tulli on tehnyt uuden merirahdin cif-fob-selvityksen koskien vuotta 2008. Sen perusteella korotettiin tavaratuontiin liittyviä rahti- ja vakuutuskustannuksia vuodesta 2007 alkaen, mikä vähensi tavaratuontia, koska se arvotetaan tilinpidossa fob-perusteisena. Erä siirtyi pääosin palvelujen tuontiin, ulkomaisten varustamojen ja vakuuttajien osuuden mukaisesti.

Palvelujen tuonnin tasoa korotettiin asteittain vuosina 1996 - 2000 ja laskettiin vuonna 2001. Näin otettiin taaksepäin huomioon jo aiemmin vuodesta 2000 alkaen korotettuja tutkimus- ja kehittämispalvelujen ja muiden liike-elämän palvelujen tuontilukuja. Myös välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) vienti ja tuonti muuttuivat (katso kohta: välilliset rahoituspalvelut).

Kaikkiaan viennin arvo muuttui eniten vuonna 1991, jolloin se aleni noin kaksi prosenttia (FISIM) ja tuonnin arvo muuttui eniten vuonna 1999, jolloin se kasvoi noin kolme prosenttia (palvelujen tuonti). Tavaroiden ja palveluiden tase heikkeni, enimmillään runsaat miljardi euroa vuonna 1999.

Kulutusmenot

Vuoden 2006 kulutustutkimuksesta saatiin uutta tietoa kotitalouksien kulutusmenoista. Koska edellisen kulutustutkimuksen (2001) tulokset on jo aiemmin otettu huomioon, kohdistuivat korjaukset vuosiin 2002 - 2006. Korjauksilla täsmennettiin tuotteiden kulutusmuutoksia ajassa sekä tarkennettiin kulutuksen rakennetta tuoteryhmien välillä.

Muun muassa menot elintarvikkeisiin, huonekaluihin ja kodinkoneisiin, autojen korjaukseen ja huoltoon sekä sosiaalipalveluihin supistuivat jonkin verran. Sen sijaan lääkkeisiin, virkistykseen ja kulttuuriin sekä ravintoloihin ja hotelleihin käytetyt menot kasvoivat.

Asumismenoja, muun muassa omistusasuntojen laskennallisia vuokria, on tarkistettu vastaamaan toimialan uusia tuotoslaskelmia vuodesta 1991 alkaen. Vesi- ja jätemenoja sekä muita asumiseen liittyviä palveluja on tarkistettu ylöspäin vuodesta 1975 alkaen, sähkön ja muun energian käyttöä vuodesta 1990 alkaen kulutustutkimuksen perusteella.

Linja-automatkoihin käytettyjä menoja tarkistettiin alaspäin vuodesta 1996 alkaen, jotta ne vastaavat paremmin liikenteen tuotetukiin jo aiemmin tehtyjä tarkistuksia. Huumeet on arvioitu kulutusmenoihin vuodesta 1990 alkaen, ne puuttuivat aiemmin kokonaan. Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenot ulkomailla on tarkistettu vuosilta 1995 - 2002 vastaamaan vanhoja tarjonta- ja käyttötaulukoita.

Kaikkiaan kotitalouksien kulutusmenot muuttuivat melko vähän, enimmillään ne kasvoivat puoli prosenttia eli runsaat 200 miljoonaa euroa vuonna 1995.

Julkiset kulutusmenot kasvoivat enimmillään yhden prosentin eli noin 300 miljoonaa euroa 2000-luvun alussa. Syynä oli lähinnä se, että kuntien kulutusmenot oli aiemmin kirjattu virheellisesti.

Investoinnit

Talonrakennusinvestointeja, erityisesti asuinrakennusinvestointeja on lisätty vuodesta 1991 alkaen, koska uudisrakentamisen tasoa on arvioitu uudelleen (katso kohta: rakentaminen ja rakennuttaminen). Lisäykset kohdistuvat lähinnä kotitaloussektorin investointeihin.

Muita talonrakennusinvestointeja on lisätty vuodesta 2003 alkaen ja vähennetty vuosina 1995 - 2001. Maatalouden talonrakennusinvestointeja on vähennetty vuodesta 1996 alkaen, koska ravitallit yms. eivät kuulu maatalouteen. Myös kiinteistöjen vuokraus -toimialan investointeja on tarkistettu.

Maa- ja vesirakennusinvestoinneissa on tarkistettu teleliikenteen investointeja alaspäin vuodesta 2003 alkaen.

Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointeja on tarkistettu maataloudessa Maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston tietojen mukaisiksi vuodesta 1999 alkaen. Myös liikenteen ja eräiden muiden toimialojen kone- ja kalustoinvestointeja on tarkistettu erityisesti tarjonta- ja käyttötaulukoiden tasapainotuksessa 2003 - 2006. Kone- ja laiteinvestointeihin sisältyvien tietokoneiden ja viestintälaitteiden hintoja on tarkistettu vuodesta 1990 alkaen.

Ohjelmistoinvestointien tasoa on alennettu, koska lähdetilastoista, muun muassa rakennetilastosta, on saatu uusia tietoja. Lähdetilastoissa on kysytty erikseen ohjelmistoinvestointeja vuodesta 2006 alkaen. Valtion- ja paikallishallinnossa sekä voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä uudet alemmat tasot on ketjutettu taaksepäin vuoteen 1975 asti. Rahoitus- ja vakuutuslaitoksissa on pidetty kiinni vuoden 1995 vanhasta tasosta, mihin tasoero on liu'utettu kiinni. Yrityssektorissa ohjelmistoinvestointien taso on sen sijaan kasvanut hieman vuosina 1997 - 2003 ja laskenut sitä ennen. Myös toimialakohtaista jakaumaa on muutettu.

Ohjelmistoinvestointien hintakehitystä on tarkistettu vuodesta 1975 alkaen. Aiemmin hintojen arvioitiin kohonneen jatkuvasti, mutta uuden arvion mukaan ohjelmistoinvestointien hinnat ovat hieman laskeneet pitkällä aikavälillä.

Maan perusparannusinvestoinneissa on uusien tietolähteiden takia lisätty maatalouden investointeja vuodesta 1995 alkaen ja metsätalouden lukuja vuodesta 2003 alkaen. Maan omistusoikeuden siirtokustannuksia on lisätty vuodesta 1999 alkaen ja siirretty investoinnit metsätaloudesta asuntojen omistukseen, koska kyse on pääosin asuntotonttien kauppoihin liittyvistä siirtokuluista (välityspalkkio ja varainsiirtovero).

Kaikkiaan investoinnit kasvoivat aiempiin tietoihin verrattuna huomattavasti vuodesta 1993 alkaen. Enimmillään kasvu oli noin 6 prosenttia, lähes kaksi miljardia euroa vuosina 2004 - 2005. Käytännössä lisäys tulee asuinrakennusinvestoinneista.

Investointilukujen muuttaminen muutti myös kiinteän pääoman kulumista.

Sektoritilit

Kaikki edellä mainitut muutokset ovat muuttaneet myös sektoritilejä ja vaikuttaneet esimerkiksi sektoreiden käytettävissä olevaan tuloon ja nettoluotonantoon.

Sektoritileille on tehty yksi iso sektoriluokituksen muutos. Valtion eläkerahasto on siirretty valtionhallinto -sektorista työeläkelaitokset -sektoriin sen perustamisesta eli vuodesta 1990 alkaen. Uuden käsittelyn mukaan valtio ja valtion palkansaajat maksavat työeläkevakuutusmaksunsa työeläkelaitossektorille, joka saa tulot niiden sijoittamisesta ja tulouttaa varojaan tulonsiirtona valtiolle. Valtio maksaa edelleen eläkkeet. Muutos heikentää valtion ja parantaa työeläkelaitosten nettoluotonantoa enimmillään noin kaksi miljardia euroa, mutta ei vaikuta julkisyhteisöjen nettoluotonantoon.

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi muutamia satoja miljoonia euroja lähinnä talonrakentamisen ja asuntojen omistuksen toimintaylijäämän kasvun takia. Sen sijaan nettoluotonanto heikkeni asuinrakennusinvestointien kasvun takia, enimmillään noin puolitoista miljardia euroa.

Yrityssektorin rahoitusasema heikkeni toimintaylijäämän pienenemisen takia, enimmillään noin miljardi euroa. Ulkomaat -sektorin nettoluotonanto parani, koska Suomen vaihtotase heikkeni.

Kuviot

BKT:n volyymin vuosimuutos %

BKT:n tasoero %

Kulutuksen tasoero %

Tuonnin tasoero %

Viennin tasoero %

Investointien tasoero %

---

Päivitetty 5.2.2010