Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2017 > Bruttokansantuote kasvoi 2,8 prosenttia viime vuonna

Julkaistu: 12.7.2018

Bruttokansantuote kasvoi 2,8 prosenttia viime vuonna

Korjattu 12.7.2018 klo 14:00. Korjatut kohdat on merkitty punaisella.

Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,8 prosenttia vuonna 2017 Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan. Maaliskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan kasvu oli 2,6 prosenttia. Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 224 miljardia euroa.

Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Lähes kaikkien päätoimialojen arvonlisäys kasvoi vuonna 2017

Käyvin hinnoin tarkasteltuna arvonlisäys kasvoi vahvasti lähes kaikilla päätoimialoilla. Eniten kasvua oli kaivostoiminnassa, energiahuollossa, hallinto- ja tukipalveluissa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä rakentamisessa. Isoista toimialoista arvonlisäys väheni hiukan terveys- ja sosiaalipalveluissa, julkisessa hallinnossa sekä koulutuksessa.

Arvonlisäyksen volyymi kasvoi eniten liike-elämän palveluissa, energia- ja vesihuollossa, tehdasteollisuudessa sekä teknisessä toiminnassa. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan, liikenteen, rakentamisen, rahoitus- ja vakuutustoiminnan volyymin kasvu oli vahvaa. Arvonlisäyksen volyymi supistui terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Vienti, yksityiset investoinnit ja kotitalouksien kulutus lisäsivät kysyntää

Kansantalouden kysyntää lisäsivät erityisesti investoinnit, joiden volyymi kasvoi 4,0 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenojen volyymi kasvoi 1,4 prosenttia, sen sijaan julkisten kulutusmenojen volyymi pieneni 0,5 prosenttia.

Yksityiset investoinnit kasvoivat 4,6 prosenttia ja julkiset investoinnit 1,8 prosenttia. Erityisesti rakennusinvestoinnit sekä kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat. Sen sijaan investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen sekä tietokoneohjelmistoihin vähenivät hieman.

Viennin volyymi kasvoi 7,5 prosenttia vuonna 2017 ja tuonnin volyymi kasvoi 3,5 prosenttia. Myös käyvin hinnoin tavaroiden vienti kasvoi enemmän kuin tavaroiden tuonti. Vaikka palveluiden vienti lisääntyi selvästi enemmän kuin tuonti, palveluiden vienti oli kuitenkin noin miljardi euroa pienempi kuin tuonti. Vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi.

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna reaalisesti 2,9 prosenttia. Vaihtosuhde eli vienti- ja tuontihintojen suhde heikkeni hieman. Tuontihinnat nousivat enemmän kuin vientihinnat.

Yritysten voitot kasvoivat

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi 21 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo lisääntyi 9 prosenttia, koska omaisuustulot pienenivät ja omaisuusmenot kasvoivat hieman. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja maanvuokrat ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 10,7 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 9,5 miljardia euroa. Rahoitusasema parani voittojen kasvun myötä, vaikka myös yritysten investoinnit kasvoivat.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 1,5 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 3,7 miljardia euroa. Alijäämä oli viime vuonna 0,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä alitti jo selvästi EU:ssa päätetyn 3 prosentin viitearvon.

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna yhdeksättä vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 4,0 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 5,7 miljardia euroa. Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien ym.) alijäämä eli nettoluotonotto oli 0,3 miljardia euroa. Työeläkelaitosten nettoluotonannon ylijäämä pieneni edellisestä vuodesta 2,0 miljardiin euroon. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,8 miljardia euroa ylijäämäisiä, edellisenä vuonna ylijäämä oli 0,5 miljardia euroa.

Julkisen talouden kokoa kuvaava julkisyhteisöjen osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 18,5 prosenttia vuonna 2017, kun se edellisenä vuonna oli 19,5 prosenttia.

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi reaalisesti 0,8 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi reaalisesti 0,5 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kotitalouksien saama palkkatulo kasvoi 2,2 prosenttia ja sosiaalietuudet 0,9 prosenttia. Palkkatulot kasvoivat työllisyyden nousun takia. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 2,1 prosenttia.

Lähde: Kansantalouden tilinpito

Lisätietoja: Tuomas Rothovius 029 551 3360, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (314,1 kt)

Katsaukset

• 1. Bruttokansantuote kasvoi 2,8 prosenttia viime vuonna (12.7.2018)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan 1975-2017* (12.7.2018)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Kansantalouden tilinpito (12.7.2018)

Tietojen tarkentuminen

• Tietojen tarkentuminen (12.7.2018)

---

Päivitetty 12.7.2018