Kiertotalous
Kiertotalouden toivotaan olevan osa ratkaisua ilmastonmuutosta, neitseellisten materiaalivarantojen ylikulutusta sekä luontokatoa vastaan. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi olisi tapahduttava laaja koko järjestelmätason muutos, jossa siirrytään perinteisestä lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Tällä tavoitellaan paitsi taloudellisia, myös sosiaalisia ja ekologisia hyötyjä. Kiertotaloudessa tavaroiden ja materiaalien arvo pyritään säilyttämään kierrossa mahdollisimman pitkään, minkä seurauksena syntyy vähemmän jätettä ja tarvitaan vähemmän luonnonvaroja uusien tuotteiden valmistamiseksi.
Kiertotaloudelle ei ole olemassa yhtä kaikenkattavaa määritelmää. Yksi tunnetuimmista on Ellen MacArthur Foundation -hyväntekeväisyysjärjestön määritelmä, jonka mukaan kiertotalous on laaja järjestelmätason ratkaisu, jonka avulla voidaan torjua globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutosta, luontokatoa, jätteitä ja saastumista. Se perustuu kolmeen suunnitteluperiaatteeseen: jätteiden ja saasteiden poistamiseen, tuotteiden ja materiaalien kierrättämiseen sekä ympäristön elvyttämiseen.
Kiertotaloudesta talouden uusi perusta
Suomessa kiertotalous on huomioitu muun muassa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran vuonna 2016 julkaisemassa maailman ensimmäisessä kiertotalouden tiekartassa. Sitran kiertotalouden määritelmässä korostuu yksilöiden ja yritysten rooli, uudenlaiset kumppanuudet, muutokset asenteissa ja toimintatavoissa sekä toimintaympäristön kehittäminen.
Kiertotalouden edistäminen on huomioitu myös Suomen hallitusohjelmassa, jonka tavoitteena on edistää Suomen roolia kiertotalouden kärkimaana. Kiertotalouden strategisen ohjelman mukaan kiertotaloudesta on tarkoitus luoda talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmassa on asetettu konkreettiset tavoitteet ja mittarit kiertotalouden edistämiseksi ja systeemisen muutoksen aikaansaamiseksi.
Kiertotalousohjelman toimeenpanolla Suomi on ensimmäisenä maailmassa asettanut katon luonnonvarojen absoluuttiselle käytölle. Kiertotalousohjelmassa on linjattu, että vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa; resurssituottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä; ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. Kiertotalouden edistymistä mitataan indikaattoreilla, joista osa kuuluu Tilastokeskuksessa tuotettuihin kiertotalousliiketoiminnan indikaattoreihin.
Kiertotalousliiketoiminnan indikaattorit
Tilastokeskuksessa tuotettiin kiertotalousliiketoimintaa kuvaavat indikaattorit ensimmäistä kertaa vuonna 2020. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa suomalaisen kiertotalouden liiketoiminnan laajuutta ja kehittymistä kuvaavat indikaattorit, jotka perustuvat pääosin jo muita tarkoituksia varten kerättyyn tilastotietoon ja ovat tarvittaessa päivitettävissä vuosittain.
Kiertotalouden määrittely tilastoinnin kannalta oli yksi selvityksen keskeisistä tehtävistä, sillä kiertotalous on tilastointikohteena uusi aihe, eikä sitä ennen tätä selvitystä oltu perusteellisesti tarkasteltu säännöllisen tilastotuotannon näkökulmasta. Mittaaminen ja indikaattoreiden seuraaminen on keskeistä kiertotalouden liiketoiminnan ymmärtämisen ja ratkaisujen kehittämisen takia.
Indikaattorit päivitettiin joulukuussa 2022, ja päivitykset jatkuvat vuoteen 2023 asti. Indikaattoreiden päivitystyö perustuu uusimpien tilastovuosien tiedoilla täydentämiseen, mutta osaa indikaattoreista on myös kehitetty mahdollisuuksien mukaan.
Kiertotalousmittarit suunnannäyttäjinä
Tilastokeskus ja Suomen ympäristökeskus järjestivät 15.12.2022 Missä mennään, Suomi? Kiertotalousmittarit suunnannäyttäjinä -seminaarin, jonka teemoina olivat kiertotalouden mittaamisen ja edistymisen tilannekatsaus sekä organisaatioiden välinen poikkihallinnollinen yhteistyö. Seminaarin esitysmateriaalit ovat saatavana tapahtuman sivulta.
Alkuperäinen selvitys tehtiin osana Suomen ympäristökeskuksen johtamaa laajaa Circwaste-hanketta, jonka tavoitteena on kiertotalouden valtavirtaistaminen ja kestävä jätehuolto. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä joukko tutkimuslaitoksia ja yliopistoja, yrityksiä ja kuntayhtiöitä sekä kuntia ja maakuntia. Selvityksen alussa ja sen aikana järjestettiin sidosryhmätilaisuuksia, joissa sekä Circwaste-hankkeeseen osallistujat että muut organisaatiot esittivät paljon hyviä näkemyksiä kiertotalouden liiketoiminnan mittaamisesta.
Tilastokeskus ja Suomen ympäristökeskus järjestivät vuonna 2020 kaksiosaisen webinaarin, jossa esiteltiin molempien organisaatioiden tuottamia kiertotalousmittareita. Webinaarin materiaalit on julkaistu tapahtuman sivulla.