Rakennustuotanto – kotimaassa tapahtuvan rakennusluvanvaraisen uudisrakennustoiminnan määrä

Rakennustuotanto-tietokannasta on saatavilla tiedot myönnetyistä rakennusluvista, aloitetuista rakennushankkeista ja valmistuneista rakennushankkeista. Tietoja on saatavilla vuodesta 1995 lähtien.

Tietosisällön keskeiset muuttujat ovat

  • rakennuslupien lukumäärä
  • tilavuus
  • kerrosala
  • asuntojen lukumäärä
  • asuntojen pinta-ala.

Kirjaudu tietokantaan (tilaajille)

Tammi- ja helmikuun tietojen julkaiseminen viivästyy

Tilastot rakennus- ja asuntotuotanto sekä rakennukset ja kesämökit yhdistyvät uudeksi tilastoksi nimeltä rakennuskanta ja uudistuotanto. Tietoja julkaistaan uudessa tilastossa tilastovuodesta 2025 alkaen.

Uuden tilaston julkaiseminen viivästyy uuden tilastotuotantojärjestelmän käyttöönoton aiheuttaminen viivästysten takia. Vuoden 2025 tammikuun ja helmikuun tietojen erilliset julkaisut perutaan ja näiden kuukausien tiedot julkaistaan maaliskuun tietojen kanssa 20.5.2025. Rakennustuotanto- ja Rakennusinvestointi-tietokannat päivitetään seuraavan kerran tämän jälkeen.

Mihin tietoja voi hyödyntää?

Rakennustuotantotietojen avulla voidaan tarkastella rakentamisen tilaa ja kehittymistä koko maassa ja alueellisesti. Erityisen hyvin tiedot soveltuvat suhdannetilanteen arviointiin. Rakennustuotantotietojen avulla voidaan syventää ja tarkentaa suhdannekehityksen tarkastelua keskittymällä eri rakennustyyppien tai alueellisten tietojen tarkasteluun.

Taulukoiden muuttujat

Voit tutustua palvelun taulukoiden sisältöön mallitaulukoiden avulla. Mallitaulukoissa ei näytetä tuoreimpia tietoja.

Rakennustuotanto-tietokanta, mallitaulukot (PxWeb)

Tietojen lähde

Rakennustuotannon tilastotiedot perustuvat kuntien rakennusvalvontaviranomaisten Digi- ja väestötietovirastolle toimittamiin ilmoituksiin rakennusluvanvaraisista rakennushankkeista ja rakennusvaiheista.

Käsitteet
Aloitettu rakennus
Rakennus rekisteröityy aloitetuksi rakennukseksi Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään väestötietojärjestelmään, kun kunnan rakennusvalvontaviranomainen on suorittanut aloituskatselmuksen ja vienyt tiedon rakennustöiden aloituspäivämäärästä järjestelmään (RH5). 
Asuinhuoneisto
Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston.
Asuinrakennus
Asumiseen käytetty rakennus, jossa asuinalaa on vähintään puolet kerrosalasta (Rakennusluokitus).
Asunnon pinta-ala
Asunnon ts. asuinhuoneiston pinta-ala on se huoneistoala, jota rajaavat toisaalta huoneistoa ympäröivien seinien, toisaalta huoneiston sisällä olevien kantavien ja muiden koko rakennukselle välttämättömien rakennusosien huoneiston puoleiset pinnat.
Huom. Asuinhuoneiston pinta-alaan lasketaan myös aputilojen (kodinhoitotilan, vaatehuoneen tms.), kylpy-, askartelu- ja takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan sekä pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä. Asuinhuoneiston pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kalustamattomassa pohjakerroksessa olevaa saunatilaa, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia, vilpolaa, tuulikaappia eikä ullakon muita tiloja kuin asuintiloja.
Asuntojen lkm
Uusien vakituiseen asumiseen käytettävien huoneistojen ts. asuinhuoneistojen kappalemäärä.  joka kohdistuu tiettynä aikana myönnettyihin rakennuslupiin.
Rakennuksen kerrosala
Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. (§ 115, mom. 3).
Kerrosten alat sekä ullakon ja kellarin kerrosalaan luettavien osien alat lasketaan standardin käsitteitä käyttäen kerrostasoaloina. Koska kerrosalaan luetaan ullakolla ja kellarikerroksissa vain pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiset tilat, rakennuksen kerrosala voi olla pienempi kuin rakennuksen bruttoala.
Rakennuksen käyttötarkoitus
Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään.
Rakennus- ja asuntotuotantotilasto kattaa kaikki Rakennusluokitus 2018 mukaiset luokat:
  • 01 Asuinrakennukset
  • 02 Vapaa-ajan asuinrakennukset
  • 03 Liikerakennukset
  • 04 Toimistorakennukset
  • 05 Liikenteen rakennukset
  • 06 Hoitoalan rakennukset
  • 07 Kokoontumisrakennukset
  • 08 Opetusrakennukset
  • 09 Teollisuuden ja kaivannaistoiminnan rakennukset
  • 10 Energiahuoltorakennukset
  • 11 Yhdyskuntatekniikan rakennukset
  • 12 Varastorakennukset
  • 13 Pelastustoimen rakennukset
  • 14 Maatalousrakennukset ja eläinsuojat
  • 19 Muut rakennukset
Rakennuksen tilavuus
Rakennuksen tilavuus lasketaan Suomen standardoimisliiton standardin SFS 2460, RT 120.12 mukaisesti.
Rakennuksen tilavuus on tila, jota rajoittavat ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan (rakennuksen alimman tilan pohja lämmöneristyksineen) alapinta ja yläpohjan (rakennuksen ylintä lämmintä tilaa yläpuolelta rajoittava rakennusosa, johon kuuluu lämmöneristys suojauksineen) yläpinta.
Rakennus
Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, kiinteää tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettua, omalla sisäänkäynnillä varustettua kokonaisuutta, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista erottavien seinien rajoittamaa tilaa.
Monikäyttörakennus on rakennus, jossa on tilaa eri käyttötarkoituksiin, esim. asuin- ja toimitiloja.
Rakennuksiin ei lueta kallioluolia tai muita maanalaisia tiloja, joiden pääasiallisena sisäpinta on kallioseinä tai vastaava tai jotka eivät sisällä varsinaisten talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita (esim. maanalaiset öljysäiliöt). Rakennukseksi ei yleensä lueta myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja yms. eikä siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja yms.
Rakennuslupa
Rakennuslupa on rakennushankkeen koosta riippuen kunnan rakennusvalvonnan tai ympäristövalvontalautakunnan myöntämä maankäyttö- ja rakennuslain mukainen lupa rakentamiseen. Rakennuslupaa edellyttävistä hankkeista tehdään rakennushankeilmoitus, jonka tietosisältöön rakennus- ja asuntotuotantotilastot perustuvat.
Rakennuslupaa edellyttäviä hankkeita ovat mm. uuden rakennuksen rakentaminen, lisärakennuksen rakentaminen, rakennuksen rakentamiseen verrattavat korjaus- ja muutostyöt, rakennuksen laajentaminen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen, rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen.
Rakennustuotanto
Rakennustuotannolla tarkoitetaan rakennusluvanvaraista talonrakennustuotantoa, jonka tuloksena syntyy käyttötarkoitukseltaan erilaisia rakennuksia.
Rakennusvaihe
Rakennusvaihe kertoo rakennuksen rakentamisen eri vaiheista: myönnetty rakennuslupa, aloitettu rakennushanke ja valmistunut rakennus.
Uudistalonrakentaminen
Uudisrakentamiseksi katsotaan rakennusluvanvarainen uudisrakentaminen, rakennusten laajentaminen ja uudelleen rakentamiseen verrattava muutos. Uudisrakentaminen tuottaa uutta tilaa joko kokonaan uusien talonrakennusten muodossa, olemassa oleviin rakennuksiin tehtyinä laajennuksina tai uudelleen rakennettuna rakennuksena.
Rakentaminen, joka tuottaa uutta tilaa, uuden rakennelman tai uuden rakennuksen (Kira-sanasto).
Valmistunut rakennus
Rakennus on valmistunut, kun kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tehnyt rakennukselle käyttöönottokatselmuksen ja vienyt ko. päivämäärän Digi- ja väestötietoviraston rakennus- ja huoneistotietorekisteriin (RH5).