Alueelliset kehitysnäkymät vuodelle 2008:
Maakuntien väliset erot kaventuneet

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Vesa Virtanen on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalveluyksiköstä. Artikkeli julkaistu Tilastokeskuksen Kuntapuntari-lehdessä 5/2007

Kuntien yleiset kehitysnäkymät olivat syksyllä 2007 aluebarometrin mukaan edelleen valoisat. Erot maakuntien välillä olivat kuntapäättäjien mukaan edelleen kaventuneet, mutta maakuntien sisällä näkemykset saattoivat poiketa suurestikin.

Aivan suurimmissa ja toisaalta pienimmissä kunnissa toiveet paremmasta olivat vahvistuneet aiemmasta. Teollisilla kaupunkiseuduilla ja suurilla kaupunkiseuduilla odotukset olivat suurimmat. Sen sijaan Helsingin metropoliseudulla tulevaisuuteen suhtauduttiin aiempaa varovaisemmin. Eräs merkittävimmistä muutoksista barometrissä oli maakunnittaisten kehityserojen kaventuminen. Kehitysnäkymät, erityisesti investointien osalta, olivat yleisesti aiempaa varovaisempia.

Helsingin metropolialueen taloudenhoito vaikeutumassa

Kuntien rahoitusaseman arvioitiin kiristyvän tulevaisuudessa. Eniten odotukset olivat muuttuneet Helsingin metropolialueella, jossa kuntien päättäjien arviot olivat nyt synkimmät koko maassa. Kaikissa kuntaryhmissä toiveet olivat synkemmät kuin keväällä.

Kuntien rahoitusongelmat ovat lisääntymässä, vaikka verotulojen arveltiin edelleen kasvavan ensi vuonna.

Huolimatta rahoitusaseman heikentymisestä luottamus verotulojen kasvuun oli suurin sitten syksyn 1991. Useat kunnat joutuvat kuitenkin edelleen täydentämään verokertymäänsä kiristämällä verotusta.

Sivun alkuun

Verotulot ja velanotto lisääntyvät

Verotulojen ja velanoton arvioitiin kasvavan koko maassa. Keskusseuduilla lähes kaikki vastaajat arvioivat verotulojen kasvavan tänä ja ensi vuonna. Muissa kunnissa, varsinkin harvaan asutuilla seuduilla, odotukset olivat hieman varovaisemmat. Verotulojen kasvu koski kuitenkin kaikenkokoisia kuntia.

Myös velanoton arveltiin lisääntyvän vuonna 2008 (kuvio 1). Noin kolmannes vastaajista uskoi kuntansa lainakannan kasvavan tänä ja ensi vuonna. Eniten velkaa otetaan suurilla kaupunkiseuduilla. Velanoton suotuisa vähenemistrendi näyttäisi pysähtyneen.

Kuvio 1. Velkamäärän näkymät seuraavalle vuodelle erikokoisissa kunnissa 2/1991-2/2007

Sivun alkuun

Terveydenhoidon ja vanhusten hoidon ongelmat kasvamassa

Kuntien kiristynyt talouskehitys heijastuu peruspalvelujen järjestämiseen, jonka ongelmien arvioitiin kasvavan. Eniten huolta aiheuttivat juuri terveyden- ja vanhustenhoito.

Tilanne oli hieman helpottunut keväästä 2005 lähtien, mutta nyt vaikeuksia arvioitiin olevan uudelleen odotettavissa lähivuosina. Huolestuneimpia palveluista oltiin teollistuneilla kaupunkiseuduilla.

Sivun alkuun

Työllisyyden odotetaan paranevan koko maassa

Työllisyyden odotettiin paranevan ensi vuonna koko maassa. Toiveet paremmasta olivat suurimmat suurilla kaupunkiseuduilla, keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä teollisilla kaupunkiseuduilla.

Varovaisimmin työllisyyden kehitykseen suhtauduttiin maaseutumaisilla seuduilla. Pienissä kunnissa työllisyysnäkymät olivat suuria varovaisempia.

Sivun alkuun

Investointien kasvu hidastumassa vuonna 2008

Teollisuuden investointien arvioitiin lisääntyvän, eniten Helsingin metropolialueella. Suurimmissa kunnissa investointinäkymät olivat parhaimmat ja pienimmissä kunnissa keskimääräistä pienemmät (kuvio 2). Kuntapäättäjien arvioiden erot kuntien välillä olivat kuitenkin suhteellisen pieniä.

Kuvio 2. Teollisuuden investointinäkymät seuraavalle vuodelle erikokoisissa kunnissa 2/1991-2/2007

Asuntorakentaminen on pysynyt vilkkaana koko maassa, ja vilkkainta se oli Helsingin metropolialueella. Arviot asuntorakentamisen investoinneista kunnissa olivat kuitenkin varovaisemmat kuin aiemmissa puolivuosittaisissa mittauksissa (kuvio 3).

Kuvio 3. Asuntorakentamisen investointinäkymät seuraavalle vuodelle erikokoisissa kunnissa 2/1991-2/2007

Keväästä 2006 alkanut varovaisuus kehitysarvioissa jatkui. Vain 40- 100 000 asukkaan kunnissa asuntoinvestointien arvioitiin edelleen jatkavan kasvuaan. Muissa, myös suurimmissa kunnissa asuntorakentamisen investointien arvioitiin pysyvän ennallaan tai olevan aiempaa vähäisempiä.

Vuonna 2008 investointien kasvun odotettiin yleisesti hidastuvan. Teollisuuden sekä kaupan ja palvelujen investointien arvioitiin lisääntyvän erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla. Kaupan ja palvelujen panostukset kasvavat erityisesti keskusseuduilla, joskin aivan suurimmissa kunnissa niiden nähtiin olevan pienempiä kuin vuonna 2007 (kuvio 4).

Kuvio 4. Kaupan ja palveluiden investointinäkymät seuraavalle vuodelle erikokoisissa kunnissa 2/1991-2/2007

Investointinäkymät kunnissa olivat syksyllä 2007 kaiken kaikkiaan aikaisempia mittauksia varovaisempia.

Sivun alkuun

Joka neljäs kunta pohtii yhdistymistä lähimmän kolmen vuoden kuluessa

Vuosien 2006 ja 2007 vaihteessa tehtiin 14 kuntaliitosta. Kuntaliitokset olivat tiedustelun mukaan edelleen vahvasti esillä ympäri maata. Kaksi kolmesta päättäjästä arvioi kuntansa tekevän yhdistymispäätöksen 10 vuoden kuluessa tai päätös oli jo tehty (kuvio 5).

Kuvio 5. Kuntaliitosaikeet ja niiden ajoittuminen kuntapäättäjien mukaan keväällä ja syksyllä 2007

Vain kolmannes vastaajista katsoi, että oma kunta pysyy edelleen itsenäisenä. Toteutuessaan tämä merkitsisi aluebarometrin tulkintojen mukaan noin sadan kunnan lakkauttamista vuosina 2008-2010.

Myönteisemmin kuntien yhdistymiseen suhtauduttiin keskisuurilla kaupunkiseuduilla, suurilla kaupunkiseuduilla ja maaseutumaisilla seuduilla, kielteisimmin harvaan asutuilla seuduilla.

Liitosaikeet koskivat kaikenkokoisia kuntia. Alle 6 000 asukkaan kunnissa liitosaikeita oli eniten (kuvio 6).

Kuvio 6. Kuntaliitosaikeita lähimmän 10 vuoden aikana kuntapäättäjien mukaan kuntakokoluokittain keväästä 2005 kevääseen 2007

Sivun alkuun

Jo 33. aluebarometri

Aluebarometrin kertymäaineisto koostuu noin 30 000 vastauksesta 33 mittauskerralta ajanjaksolta 1991-2007. Vuoden 2007 kyselyihin vastasi keväällä 1 235 ja syksyllä 1 140 kuntapäättäjää. Syksyn aluebarometriin vastattiin kaikkiaan 395 kunnasta seuraavasti:

  • 470 päättäjää kunnanjohdosta (kunnanjohtajat, talous- ja elinkeinojohto)
  • 315 päättäjää kunnanhallituksen puheenjohtajistosta ja
  • 355 päättäjää kunnanvaltuuston puheenjohtajistosta.

Kevään kysely toteutettiin 17.4.- 16.5. ja syksyn 3.10.-24.10.2007.

Lähteet:
Aluebarometri 1-2/2007. Sisäasiainministeriö ja aluebarometri 2/1991-2/2007 -aineisto.

Päivitetty 28.1.2008