Suomalainen kilpailuvaltio ja alueiden kilpailukyky:
Suomi siirtymässä hyvinvointivaltiosta kohti kilpailuvaltiota
- Tarkastelussa Helsingin seutu ja sen yliopistot
- Hyvinvointivaltioista kilpailuvaltioihin?
- Huomio ydinalueiden kilpailukyvyn edistämiseen
- Suomi muuttui kohti kilpailuvaltiota 1990-luvun aikana
- Eriarvoistumiseen liian vähän huomiota
- Suomessa vähemmän panostusta suurten kaupunkien kilpailukykyyn
- Kilpailuvaltiokehitys voimistuu
- Asenne pääkaupunkiseudun kasvuun ollut kielteinen
- Valtion toimien vaikutukset ristiriitaisia
- Pääkaupunkiseutu panostanut kilpailukykyyn
- Kaupungit lisänneet yhteistyötään elinkeinopolitiikassa
- Yliopistojen merkitys kaupungeille korostunut
- Kaupallisesta toiminnasta myös monia ongelmia
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Pääkaupunkiseutu panostanut kilpailukykyyn
Samalla kun valtion politiikka on Suomessa liukunut kohti kilpailuvaltion politiikkaa, myös alueet ja kaupungit ovat alkaneet panostaa kilpailukyvyn edistämiseen. Helsingin seudulla muotoutui 1990-luvulla kilpailukykypolitiikka, jossa korostuivat alueen taloudellinen kehitys, korkean teknologian osaamiskeskittymien kehittäminen ja seudun kansainvälisen houkuttelevuuden edistäminen.
Taustalla oli vaikea taloudellinen lama 1990-luvun alussa, mutta myös Euroopan taloudellisen integraation ja tuotannon tekijöiden kasvavan liikkuvuuden katsottiin vaativan entistä kansainvälisempää, aktiivisempaa ja yrittäjyysmyönteisempää politiikkaa. Helsingin kaupungin politiikkamuutos on tässä suhteessa kuvaava. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa vahvistettiin läpi 1990-luvun ja 2000-luvun alussa muun muassa elinkeinopoliittisten ohjelmien ja innovaatiostrategioiden pohjalta. Lukuisia organisaatioita ja instituutioita on perustettu toteuttamaan linjauksia. 2000-luvun alussa seudun visioksi muodostuikin "jatkuvasti kehittyvä tieteen, luovuuden ja oppimiskyvyn voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus".
Päivitetty 11.7.2008