Suomalainen kilpailuvaltio ja alueiden kilpailukyky:
Suomi siirtymässä hyvinvointivaltiosta kohti kilpailuvaltiota

  1. Tarkastelussa Helsingin seutu ja sen yliopistot
  2. Hyvinvointivaltioista kilpailuvaltioihin?
  3. Huomio ydinalueiden kilpailukyvyn edistämiseen
  4. Suomi muuttui kohti kilpailuvaltiota 1990-luvun aikana
  5. Eriarvoistumiseen liian vähän huomiota
  6. Suomessa vähemmän panostusta suurten kaupunkien kilpailukykyyn
  7. Kilpailuvaltiokehitys voimistuu
  8. Asenne pääkaupunkiseudun kasvuun ollut kielteinen
  9. Valtion toimien vaikutukset ristiriitaisia
  10. Pääkaupunkiseutu panostanut kilpailukykyyn
  11. Kaupungit lisänneet yhteistyötään elinkeinopolitiikassa
  12. Yliopistojen merkitys kaupungeille korostunut
  13. Kaupallisesta toiminnasta myös monia ongelmia

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Asenne pääkaupunkiseudun kasvuun ollut kielteinen

Suomessa valtion aluepolitiikan erikoisuus liittyy kuitenkin pääkaupunkiseudun ristiriitaiseen asemaan. Brennerin kilpailuvaltioteesin mukaan valtion pitäisi vahvasti tukea Helsingin seudun kilpailukykyä maan tärkeimpänä talouden moottorina.

Suomessa tilanne on kuitenkin ollut pitkälti päinvastainen, ja jo 1960-luvulla valtion omaksuma kielteinen asenne pääkaupunkiseudun kasvua kohtaan on pitkälti pysynyt voimassa. 1990-luvun lopulla tämä vastakkainasettelu voimistui entisestään, kun valtion yhteisöveropäätökset siirsivät voimavaroja pääkaupunkiseudulta ja yleensä kasvukeskuksista muihin osiin maata.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 11.7.2008