Suomalainen kilpailuvaltio ja alueiden kilpailukyky:
Suomi siirtymässä hyvinvointivaltiosta kohti kilpailuvaltiota
- Tarkastelussa Helsingin seutu ja sen yliopistot
- Hyvinvointivaltioista kilpailuvaltioihin?
- Huomio ydinalueiden kilpailukyvyn edistämiseen
- Suomi muuttui kohti kilpailuvaltiota 1990-luvun aikana
- Eriarvoistumiseen liian vähän huomiota
- Suomessa vähemmän panostusta suurten kaupunkien kilpailukykyyn
- Kilpailuvaltiokehitys voimistuu
- Asenne pääkaupunkiseudun kasvuun ollut kielteinen
- Valtion toimien vaikutukset ristiriitaisia
- Pääkaupunkiseutu panostanut kilpailukykyyn
- Kaupungit lisänneet yhteistyötään elinkeinopolitiikassa
- Yliopistojen merkitys kaupungeille korostunut
- Kaupallisesta toiminnasta myös monia ongelmia
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Suomessa vähemmän panostusta suurten kaupunkien kilpailukykyyn
Kilpailuvaltioteesien mukaisesti suomalaisessa aluepolitiikassa ollaan siis siirrytty tasapainoisesta alueellisesta kehityksestä kohti kilpailukykyä korostavaa politiikkaa. Suomi tekee tässä suhteessa kuitenkin myös mielenkiintoisen poikkeuksen kilpailuvaltioteeseihin.
Suomessa valtion panostus tärkeimpien kaupunkiseutujen kilpailukykyyn ei ole ollut yhtä vahva kuin mitä Brennerin teesin perusteella voisi olettaa. Valtio ei ole toistaiseksi selvästi priorisoinut keskeisiä kasvukeskuksia vaan kaupunkipolitiikan tavoitteena on ollut kehittää suhteellisen suuri määrä alueellisia kaupunkikeskuksia eri puolille maata.
Tämä on tullut hyvin esiin niin aluekeskusohjelmassa kuin osaamiskeskusohjelmassakin. Osaamiskeskusohjelmaa voidaan pitää tässä mielessä hyvänä esimerkkinä, sillä se kohdistuu tyypillisiin suurten kaupunkiseutujen kilpailukykytekijöihin, kuten huippuosaamiseen, innovaatiotoimintaan, verkostoihin ja uusiin teknologioihin.
Ohjelma on kuitenkin ollut hyvin laaja-alainen ja maantieteellisesti kattava. Siihen on kuulunut hyvin erilaisia alueita pienistä melko perifeerisistä paikkakunnista aina suurimpiin tiede- ja tutkimuspohjaltaan korkeatasoisiin kaupunkiseutuihin. Voidaankin katsoa, että kyse on ollut sekä huippuosaamisen kehittämisestä että sen levittämisestä eri puolille maata. Tälläkin hetkellä ohjelmaan kuuluu 21 osaamiskeskusta hyvin laajasti eri puolilla maata.
Päivitetty 11.7.2008