Suomalainen kilpailuvaltio ja alueiden kilpailukyky:
Suomi siirtymässä hyvinvointivaltiosta kohti kilpailuvaltiota

  1. Tarkastelussa Helsingin seutu ja sen yliopistot
  2. Hyvinvointivaltioista kilpailuvaltioihin?
  3. Huomio ydinalueiden kilpailukyvyn edistämiseen
  4. Suomi muuttui kohti kilpailuvaltiota 1990-luvun aikana
  5. Eriarvoistumiseen liian vähän huomiota
  6. Suomessa vähemmän panostusta suurten kaupunkien kilpailukykyyn
  7. Kilpailuvaltiokehitys voimistuu
  8. Asenne pääkaupunkiseudun kasvuun ollut kielteinen
  9. Valtion toimien vaikutukset ristiriitaisia
  10. Pääkaupunkiseutu panostanut kilpailukykyyn
  11. Kaupungit lisänneet yhteistyötään elinkeinopolitiikassa
  12. Yliopistojen merkitys kaupungeille korostunut
  13. Kaupallisesta toiminnasta myös monia ongelmia

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: VTT Antti Pelkonen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa Vertailevan sosiologian tutkimusryhmässä ja Helsinki Institute of Science and Technology Studies -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Kuntapuntari-lehdessä 2/2008

1990-luvulla ja 2000-luvun alussa taloudellisesta kilpailukyvystä on tullut yhä hallitsevampi tavoite valtion ja Helsingin seudun kaupunkien politiikassa sekä yliopistojen toiminnassa. Suomessa onkin tapahtumassa siirtymä hyvinvointivaltiosta kohti kilpailuvaltiota. Miten suomalainen kilpailuvaltio panostaa alueiden kilpailukykyyn? Minkälaista kilpailukykypolitiikkaa Helsingin seudun kaupungit toteuttavat?

____________

Suomi nousi 1990-luvun lopulla kansainvälisten talousvertailujen kärkeen ja tuli tunnetuksi eräänä maailman johtavana huipputeknologian maana. Syntyi keskustelu "Suomen mallista", jossa vahva korkean teknologian talous yhdistyy laaja-alaiseen ja tasa-arvoiseen hyvinvointivaltioon. Suomea alettiin pitää menestyksellisenä esimerkkinä globalisaatioon sopeutumisesta. Samaan aikaan myös Helsingin seutu koki nopean taloudellisen kasvun ja siitä tuli eräs Euroopan innovatiivisimmista alueista.

Väitöskirjassani The Finnish Competition State and Entrepreneurial Policies in the Helsinki Region olen tutkinut sitä, minkälaisia politiikkamuutoksia yllämainittuihin kehityskulkuihin on liittynyt. Missä määrin taloudellisista tavoitteista on tullut politiikkaa hallitsevia päämääriä?

Tutkimuksessa analysoin valtion ja pääkaupunkiseudun kaupunkien politiikan muutoksia sekä yliopistojen strategioita ja toimintaa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Valtion politiikan osalta tarkastelen tiede- ja teknologiapolitiikkaa, yliopistopolitiikkaa, aluepolitiikkaa ja tietoyhteiskuntapolitiikkaa.

Tarkastelussa Helsingin seutu ja sen yliopistot

Kansallisella tasolla tutkimuksen pääpaino on tiede- ja teknologiapolitiikassa, sen yhä kasvavassa roolissa taloudellisen rakennemuutoksen edistäjänä ja muutoksessa kohti laaja-alaista, mutta samalla ristiriitaista innovaatiopolitiikkaa. Alueellisella tasolla analyysin kohteina ovat Helsingin seudun kaupunkien elinkeinopolitiikka sekä kolmen seudulla toimivan yliopiston (Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu) strategiat ja toiminta.

Väitöstutkimus koostuu viidestä tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistusta artikkelista sekä laajasta yhteenvetoartikkelista. Sen pääaineisto muodostuu virallisista asiakirjoista ja politiikan linjauksista sekä 75 haastattelusta, joissa haastateltiin poliittisia päätöksentekijöitä, keskeisiä valtion ja pääkaupunkiseudun kaupunkien virkamiehiä sekä yliopistojen johtoa. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston sosiologian laitoksella osana Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin ja kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamia tutkimushankkeita.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 11.7.2008