Toteutuuko tasa-arvo henkilöstökoulutuksessa?
- Henkilöstökoulutus yleistyi 1990-luvulla
- Osallistumiseroja naisten ja miesten välillä
- Työntekijöiden ja toimihenkilöiden koulutus
- Tasa-arvo on kehittynyt miesten välillä
- Koetut mahdollisuudet saada koulutusta ovat lisääntyneet
- Naiset pystyvät vaikuttamaan koulutukseensa paremmin
- Koulutuksen tarve vähentynyt
- Tasa-arvo ei toteudu kaikilta osin
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Timo Ruuskanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2008.
Työnantajat panostavat naisten koulutukseen noin seitsemän ja miesten koulutukseen noin kuusi päivää palkansaajaa kohti. Miehet ovat kuitenkin keskenään tasa-arvoisempia kuin naiset henkilöstökoulutuksen suhteen, sillä saadut koulutuspäivät jakautuvat tasaisemmin miestyöntekijöiden ja miestoimihenkilöiden kesken.
Suomalaisessa koulutuspolitiikassa tasa-arvoa on pidetty hyvin tärkeänä. Tasa-arvoisella koulutuspolitiikalla pyritään mahdollistamaan eri ryhmien pääsy koulutuksen piiriin ja sitä kautta vaikuttamaan hyvinvointia koskeviin tekijöihin kuten tuloihin, työmarkkina-asemaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Aikuiskoulutuksen tasa-arvoa on pyritty lisäämään muun muassa erinäisin koulutuspoliittisin hankkein.
Suomessa suurin osa työhön tai ammattiin liittyvästä aikuiskoulutuksesta on työnantajan kustantamaa henkilöstökoulutusta. Tällöin työnantaja myös viime kädessä päättää, ketkä koulutusta saavat. Tästä syystä henkilöstökoulutukseen on vaikeampi vaikuttaa koulutuspoliittisin toimenpitein.
Tässä artikkelissa tutkitaan henkilöstökoulutuksen kehitystä tasa-arvonäkökulmasta vuodesta 1990 vuoteen 2006 aikuiskoulutustutkimusten valossa. Perusjoukon muodostavat 18-64-vuotiaat palkansaajat. Tasa-arvon kehitystä tarkastellaan osallistumisasteen, koulutuspäivien, koettujen osallistumismahdollisuuksien, vaikutusmahdollisuuksien ja koetun koulutustarpeen avulla. Kehitystä tarkastellaan perinteisestä sukupuolinäkökulmasta ja sosioekonomisen aseman pohjalta.
Henkilöstökoulutus yleistyi 1990-luvulla
Viime vuosikymmen oli henkilöstökoulutuksessa kasvun aikaa. Henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus nousi kymmenessä vuodessa 47 prosentista 56 prosenttiin. Myös koulutuspäivien määrä lisääntyi. Kun vuonna 1990 Suomessa asuva 18-64-vuotias palkansaaja oli työnantajan tukemassa koulutuksessa keskimäärin vajaat viisi päivää, opiskeli hän kymmenen vuotta myöhemmin työnantajan tuella kaksi päivää kauemmin eli lähes seitsemän päivää (1 koulutuspäivä = 6 opetustuntia).
Henkilöstökoulutuksen kasvu näyttää laantuneen 2000-luvulla. Vuonna 2006 henkilöstökoulutuksen osallistumisaste oli 57 prosenttia eli samaa tasoa kuin vuosituhannen alussa. Henkilöstökoulutuksessa olleiden määrä kuitenkin lisääntyi parantuneesta työllisyystilanteesta ja lisääntyneestä palkansaajien määrästä johtuen miljoonasta palkansaajasta noin 1,1 miljoonaan. Koulutuksen kestossa ei ole 2000-luvulla tapahtunut muutoksia. 18-64-vuotias palkansaaja oli edelleen työnantajan kustantamassa koulutuksessa keskimäärin vajaa seitsemän päivää vuonna 2006.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 15.9.2008