Suomi on säästänyt pohjalta pohataksi

  1. Takana EU:n kovin menokuuri ja -kuri
  2. Velkapeikko on kutistunut
  3. EU:n suurin sijoitusomaisuus
  4. Suomen heilahtelut suuria
  5. Talous- ja rahapolitiikkaa ohjaava tilasto

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Velkapeikko on kutistunut

Suomen julkisen talouden velan osuus bkt:sta on puolestaan laskenut vuodesta 1995 lähtien lähes joka vuosi. Kun julkinen velka vuonna 1995 oli lähes 57 prosenttia kansantuotteesta, se oli vuonna 2007 vain 35 prosenttia (Kuvio 3).

Kuvio 3. Julkinen velka 2007

Lähde: Eurostat

Samanlainen kehitys voidaan nähdä useimmissa muissakin EU-maissa, joissa talouden kasvu on pienentänyt velan osuutta (Kuvio 4). Suomen julkisen talouden velkaosuus on kuitenkin pysynyt jatkuvasti EU:n keskiarvon (59 % vuonna 2007) alapuolella; se on nyt ns. vanhoista EU-maista alhaisimpia. Näistä maista Suomea alhaisempi velkaosuus oli vuonna 2007 vain Irlannilla, Tanskalla ja Luxemburgilla. Unioniin 2000-luvulla liittyneillä mailla julkisen talouden velkaosuus on yleisesti ottaen ollut pienempi.

Kuvio 4. Julkinen velka 1995-2007

Lähde: Eurostat

Suomen julkisen talouden velka on lähes 90-prosenttisesti valtion velkaa. Yli 80 prosenttia velasta on otettu laskemalla liikkeelle valtion joukkovelkakirjoja ja muita arvopapereita. Tämä on varsin lähellä EU:n keskiarvoa. Loppuosa velasta muodostuu lainoista, joista suurin osa on kuntien ottamia.

Erityistä Suomen julkisen talouden velassa muihin EU-maihin verrattuna on sen ulkomailta ottaminen. Vuonna 2006 Suomen EMU-velasta oli 80 prosenttia ulkomaista velkaa, mikä oli Euroopan suurin osuus Itävallan ja Portugalin seuratessa perässä. Suomen julkinen velka on kuitenkin lähinnä euromääräistä velkaa (Kuvio 5).

Kuvio 5. Suomen julkinen velka euromääräisenä 1995-2007

Lähde: Tilastokeskus

Velkatason kehitystä tarkasteltaessa on syytä kiinnittää huomiota käytettyyn velkakäsitteeseen. Ns. julkisyhteisöjen EMU-velasta on lähtökohtaisesti poistettu kaikki valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen väliset velat. Käytännössä esimerkiksi valtion velasta poistetaan työeläkelaitosten sijoitukset valtion velkakirjoihin, jolloin julkisen talouden velka pienenee vastaavasti. Tällä poistetulla "sulautuserällä" on ollut hyvinkin merkittävä vaikutus velan tasoon. Sen merkitys on kuitenkin Suomessa vähentynyt vuosien aikana: osuus kokonaisvelasta oli vuonna 2007 vain 6,4 prosenttia, kun se kymmenen vuotta aikaisemmin oli jopa reilun kolmasosan verran julkisyhteisöjen velasta. Osuuden laskun myötä Suomi sijoittuu EU-vertailussa tältä osin keskikastiin.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.11.2008