Suuret kaupungit hallitsevat kulttuurin taloutta

  1. Kulttuurin rooli kaupunkien taloudessa vaihtelee
  2. Suurempi osuus työllisyydestä kuin arvonlisäyksestä
  3. Av-toiminta eniten Helsinkiin keskittynyttä
  4. Perinteistä joukkotiedotusta yhä eri puolilla maata
  5. Muotoilu on varsin keskittynyttä
  6. Lahdessa esittävällä taiteella iso paino
  7. Kulttuurituotteitten kauppa hajallaan
  8. Taiteilijatoiminnalla pienin osuus kulttuurin taloudessa
  9. Kulttuurin taloudella on kokoaan isompi vaikutus muuhun talouteen
  10. Helsinki on erityistapaus

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2010.

Helsinki on omassa sarjassaan kulttuurin tuottajana, mutta myös tuleva kulttuuripääkaupunki Turku erottuu selvästi maan keskitasoa isommalla kulttuurin bkt-osuudellaan. Pienin kulttuurin taloudellinen rooli suurista kaupungeista on Espoossa.
____________

Kulttuurin talous1) on keskittynyt suuriin kaupunkeihin kokonaistaloutta selvemmin (Taulukko 1). Helsingin osuus kulttuurin taloudesta on reilusti yli kaksinkertainen kokonaistalouteen verrattuna. Myös Tampereen ja Turun sekä Lahden rooli kulttuurin taloudessa ylittää selvästi niiden kokonaistaloudellisen merkityksen. Oulussa sen sijaan tilanne on päinvastainen.

Kulttuurin talous on kuitenkin vähemmän suuriin kaupunkeihin keskittynyttä kuin vaikkapa kibs-alat (osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut - Knowledge Intensive Business Services: tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset ja taloudelliset palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut). Kulttuuripalveluja ja -tavaroita suunnataan pääosin kotitalouksille ja kibs-palveluja pääosin yrityksille. Kibs-aloilla isojen kaupunkien arvonlisäysosuus on kulttuuria suurempi, lähes 75 prosenttia. Helsinki on ainoa poikkeus isojen kaupunkien joukossa, jos verrataan kibs-aloja kulttuurialojen keskittymiseen. Helsingin osuus kibs-alojen tuotannosta on hieman alle 40 prosenttia, kun taas osuus kulttuurin tuotannosta on yli 40 prosenttia. Muissa isoissa kaupungeissa tilanne on päinvastoin eli kibs-alojen osuus on suurempi kuin kulttuurialojen (Taulukko 1).

1) Kulttuurin talouteen lasketaan Tilastokeskuksessa joukkotiedotuksen, taiteen, muotoilun ja viihteen alueilla toimivat toimialat.

Taulukko 1. Suurten kaupunkien %-osuus taloudesta, 2001-2007 keskiarvo

 
 		 Kaikki toimialat Kulttuurialat Kibs-alat
Arvonlisäys Työlliset Arvonlisäys Työlliset Arvonlisäys Työlliset
Helsinki 18,7 16,8 42,4 37,8 35,9 31,3
Tampere 5,0 4,7 6,1 6,6 6,9 7,5
Turku 3,8 4,1 5,4 5,8 4,2 4,5
Espoo 6,8 4,7 4,0 4,4 15,5 12,0
Vantaa 5,0 4,1 4,8 3,8 4,3 4,1
Lahti 1,7 2,0 1,9 2,4 1,3 1,5
Oulu 3,4 3,0 2,2 2,2 3,7 4,3
Jyväskylä 1,8 1,9 2,1 2,1 2,8 2,9
Isot kaupungit yht. 46,2 41,2 68,9 65,1 74,6 68

Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus.

Helsinkiin on myös keskittynyt selvästi suurempi osa kulttuurin tuotannon arvosta kuin työllisistä. Kulttuurin työllisyys on myös kokonaisuudessaan selvästi arvonlisäystä tasaisemmin jakautunutta.

Helsingin suuri osuus kulttuurin tuotannosta johtuu paljolti siitä, että Suomen kokoisessa maassa on monia tärkeitä kulttuurin talouden laitoksia vain yksi. Silloin ne sijaitsevat Helsingissä kuten taideyliopistot, ooppera ja Kansallisteatteri. Myös kulttuurialojen isojen, Ylen kaltaisten yritysten päämajat sijaitsevat useimmiten Helsingissä.

Helsingin osuus Suomen kulttuurin arvonlisäyksestä on vaihdellut viime vuosina mutta pysytellyt pääosin 42 prosentin yläpuolella. Tampere on selvä kakkonen, sen osuus on pysytellyt yli 6 prosentissa - tosin osuus on ollut hienoisessa laskussa.

Kulttuurin rooli kaupunkien taloudessa vaihtelee

Kulttuurilla on isojen kaupunkien joukossa selvästi suurin rooli Helsingin taloudessa, kun tarkastellaan kulttuurin osuutta kaupunkien omasta arvonlisäyksestä (Kuvio 1). Osuus on pysytellyt tällä vuosituhannella koko ajan 7 prosentin yläpuolella, ja se on yli kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Myös monilla sellaisilla aloilla, joilla on lukuisa määrä toimijoita kuten muotoilussa, on Helsingin rooli hyvin suuri.

Kuvio 1. Kulttuurialojen osuus isojen kaupunkien taloudessa, 2001-2007 keskiarvo

Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus

Toiseksi vertailussa tulee Turku, jossa kulttuurin bkt-osuus on pysytellyt myös selvästi maan keskitason yläpuolella. Huomionarvoista on, että vaikka Tampereen kulttuurin talous on absoluuttisella tasolla selvästi suurempaa kuin Turun, on kulttuurilla Turun taloudessa Tampereen vastaavaa isompi rooli.

Pienintä kulttuurin taloudellinen rooli on Espoossa, jossa se on jäänyt keskimäärin alle 2 prosentin tuotanto-osuuden. Osuus on kyllä ollut kasvussa viime vuosina - paljolti Espoossa sijaitsevien rahapelitoimipaikkojen ansiosta.

Isojen kaupunkien kulttuurin arvonlisäysosuuden vuotuiset vaihtelut eivät noudata mitään selkeää linjaa. Oikeastaan kaikilla on osuus välillä noussut välillä laskenut tällä vuosituhannella. Siksi olen päätynyt käyttämään oheisissa taulukoissa vuosien 2001-07 keskiarvoa.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 9.7.2010