Tulojakauman huomioon ottaminen parantaa Suomen asemaa tulovertailussa
- Suomen menestys hyvinvointivertailuissa ei perustu tuloihin
- Tuloerojen merkitys
- Tulonjakoindikaattorit hyvinvoinnin kuvaajina
- Jakaumatiedot parantavat hieman Suomen asemaa
- Tulojakaumien tarkastelu tarkentaa käsitystä maiden välisistä hyvinvointieroista
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tulonjakoindikaattorit hyvinvoinnin kuvaajina
Jatkossa keskityn hyvinvoinnin tarkasteluun kotitalouksien tulojen näkökulmasta. Näkökulma kiinnittää huomiota paitsi tulojen tasoon koko kansantaloudessa myös niiden jakautumiseen. Jätän tästä analyysistä pois muut hyvinvointiin vaikuttavat seikat kuten varallisuuden, ajankäytön, terveyden tai subjektiiviset hyvinvointimittarit, vaikka olen toki tietoinen niiden merkityksestä. Yksinkertaisuuden vuoksi käytän myös termiä "hyvinvointi" kuvaamaan tätä kotitalouksien tulojen näkökulmasta mitattavaa materiaalista hyvinvointia. Tarkoituksena on selvittää, muuttuuko käsitys suomalaisten tuloilla mitattavasta hyvinvoinnista suhteessa muihin teollisuusmaihin, jos jakaumatiedot otetaan mukaan tarkasteluun.
Tuloeroja voidaan mitata hyvin monilla indikaattoreilla. Eri indikaattorit kuvaavat hieman erityyppisiä asioita ja painottavat tulojakauman eri kohtia. Jakaumatiedot antavat tärkeää lisätietoa hyvinvoinnin kehityksestä, koska niiden avulla voidaan mitata sitä, miten tasaisesti tulojen positiivinen hyvinvointivaikutus jakautuu eri kotitalouksien kesken.
Pienituloisuusaste sekä ylimmän ja alimman tulokvintiilin tulojen suhdetta mittaava niin sanottu S80/S20-mittari kuvaavat tiettyjen tuloluokkien välisiä eroja. Pienituloisuusaste on niiden henkilöiden osuus, joiden tulot jäävät alle 60 prosenttiin kunkin vuoden mediaanista eli keskivertotulonsaajan tuloista. S80/S20-indikaattori taas kuvaa suurituloisimman viidenneksen tulojen suhdetta pienituloisimman viidenneksen tuloihin. Indikaattorin pienemmät arvot kuvaavat tasaisempaa tulonjakoa, joka siis merkitsee parempaa hyvinvointia.
Molemmilla indikaattoreilla voidaan tarkastella pienituloisimpien suhteellista asemaa, mutta pienituloisimpien tulotasoa eri maissa ne eivät kuvaa. Indikaattorit ovat hyvinvoinnin kannalta myös siinä mielessä ongelmallisia, että niiden muutos ei kerro pienituloisten absoluuttisen hyvinvoinnin muutoksesta. Suomessa pienituloisuusaste on yleensä paradoksaalisesti kasvanut juuri nousukaudella mediaanitulojen nopean kasvun seurauksena, vaikka pienituloistenkin tulot olisivat kasvaneet. Myös S80/S20-indikaattorin arvo on Suomessa 2000-luvulla kasvanut hyvätuloisimpien nopean tulojen kasvun seurauksena. Edes yhdistettynä tietoihin aggregaattitason tuloista ei näiden indikaattoreiden avulla saada kattavaa vertailua hyvinvointieroista jakauman eri kohdissa.
Gini-kerroin kuvaa yhdellä luvulla tulojen hajonnan laajuutta koko jakaumassa. Gini- kertoimen intuitiivinen tulkinta ei kuitenkaan ole kovin yksinkertaista. Niin sanottu Gini-korjattu keskitulo (tulojen keskiarvo * (1-Gini)) pyrkii yhdistämään tulojen tason ja tulojakauman, mutta sen intuitiivinen tulkinta on vielä vaikeampaa. On epäselvää, miten indikaattorin muutokset todella vaikuttavat hyvinvointiin. Kompensoiko esimerkiksi tulojen keskiarvon kasvu kymmenellä prosentilla sen negatiivisen hyvinvointivaikutuksen, joka aiheutuu Gini-kertoimen kasvusta 23:sta 30:een?
Yksi tapa yhdistää tiedot tulojen tasosta ja niiden jakaumasta on vertailla tulotasoja jakauman eri kohdissa eri maiden välillä niin sanotun Lorenzin käyrän avulla. Lorenzin käyrää käytetään muun muassa Gini-kertoimen laskemiseen. Sen vaaka-akselilla ovat kotitaloudet järjestettynä pienituloisimmasta suurituloisimpaan ja pystyakselilla kotitalouksien aggregoidut tulo-osuudet jakauman eri kohdissa.
Suora 45 asteen kulmassa oleva Lorenz- käyrä kuvaa täysin tasaista tulonjakoa. Sekä tulojen jakauma että tulotaso voidaan ottaa huomioon tarkastelemalla niin sanottuja yleistettyjä Lorenz-käyriä (Generalized Lorenz- curve, jatkossa GL-käyrä), jossa pystyakselilla mitataan keskitulolla kerrottua tulo-osuutta jakauman eri kohdissa. GL-käyrän avulla on mahdollista laittaa eri maita järjestykseen yksiselitteisesti hyvinvoinnin mukaan (Shorrocks 1983). Jos maalla A on maata B korkeampi keskimääräinen tulotaso ja sen GL- käyrä on joka kohdassa maan B GL-käyrän yläpuolella, on A:n hyvinvointi yksiselitteisesti parempi kuin B:n.
Päivitetty 30.5.2011