Mitä seuraaville sukupolville jää?

  1. Onko EU kestävällä polulla?
  2. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski on vähentynyt
  3. Iäkkäiden työllisyystavoite ei ole toteutunut
  4. Mittariston luonnonvaroja ovat kalat ja linnut
  5. Mittaamisen haasteita
  6. Eurostatin mittaristo on kompromissien tulos
  7. Miten eteenpäin?

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Iäkkäiden työllisyystavoite ei ole toteutunut

EU:n tavoitteena oli työllistää yli puolet iäkkäistä 55–64-vuotiaista työntekijöistä vuonna 2010. Tavoite ei toteutunut. Ruotsissa työllisyysosuus oli 70,5, kun se Maltalla oli vain 30,2 ja Suomessa 56,2 prosenttia. Kehitys on kuitenkin ollut nopeaa: suomalaisten 55–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vain 45,7 prosenttia vuonna 2000.

Kansanterveyttä mitataan odotettavissa olevalla eliniällä ja terveillä elinvuosilla. Odotettavissa oleva elinikä on noussut tasaisesti. Suomessa se oli 76,9 miehillä ja 83,5 naisilla vuonna 2010. Tiedot terveistä elinvuosista ovat puutteellisia koko EU:n osalta: EU-SILC-tutkimus on tältä osin harmonisoitu vasta vuodesta 2008 alkaen. Koko EU:n osalta terveet elinvuodet vähenivät vuosina 2008–2009. Kansanterveyden muutos arvioidaan melko myönteiseksi.

Ilmastonmuutosta ja energiankäyttöä mitataan kahdella pääindikaattorilla: kasvihuonekaasupäästöillä ja uusiutuvan energian kulutuksella. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet selvästi vuodesta 1990 sekä 27 EU-maan osalta, että 15 maan osalta, joilla on Kioton sopimuksessa 8 prosentin vähennystavoite vuosille 2008–2012. Vuosina 2008–2009 heikko talouskehitys auttoi huomattavasti tavoitteen toteuttamisessa. Tietoja uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:n energian kokonaisloppukulutuksesta on vasta neljältä vuodelta, mutta kehitys näyttää hyvältä. EU on menossa kohti vaativaa 20 prosentin tavoitetta vuonna 2020 – vuonna 2009 oltiin jo 11,7 prosentissa. Näitä mittareita koristavat auringon kuvat: kehitys on ollut selvästi myönteistä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 4.6.2012