Hyvin koulutetuilla pisimmät työurat

  1. Naisten työhön osallistuminen alkoi lisääntyä 1970-luvulla
  2. Lama-ajat lyhentävät työuria
  3. Hyvä koulutus lisää työvuosien määrää
  4. Työuran aloitusikä aikaistuu ja päättämisikä myöhentyy
  5. Työurien pituuslaskelmat perustuvat työssäkäyntitilaston työssäolotietoihin

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Pekka Myrskylä on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2012.

Suomalaisten elinikä pitenee, mutta työvuosien määrä ei kasva samassa tahdissa. 1990-luvun lama lyhensi sekä naisten että miesten keskimääräistä työuraa usealla vuodella. Naisten työurat ovat pidentyneet enemmän kuin miesten.

Vuodesta 1970 Suomen väkiluku on kasvanut 0,7 miljoonalla ja työllisten määrä 0,3 miljoonalla. Tällä hetkellä työikäinen väestö kuitenkin vähenee 13 000–14 000 hengen vuosivauhtia, vaikka maahanmuutto tuo joka vuosi 15 000 hengen muuttovoiton. Ilman maahanmuuttoa työikäinen väestö vähenisi vuosittain 25 000 hengellä (ks. Markus Rapon artikkeli tässä numerossa).

Taloudelliset suhdanteet vaikuttavat melko paljon keskimääräiseen työuran aloittamisikään. Ennen 1990-luvun lamaa sekä naiset että miehet aloittivat työuransa keskimäärin 19-vuotiaina, mutta lamavaihe nosti aloittamisikää jopa 6–7 vuodella. 1990-luvun jälkipuoliskolla keskimääräinen työhönmenoikä nousi 22 ikävuoteen.

Vuoden 2005 jälkeen naisten keskimääräinen aloittamisikä oli jonkin aikaa 19 vuotta, mutta se nousi vuoden 2009 taantuman jälkeen 20 ikävuoteen. Miesten työura on alkanut keskimäärin yli 21-vuotiaana koko 2000-luvun ajan.

Lastenhoito vähentää naisten työssäoloa selvästi ikävuosien 25–40 välillä, mutta sen jälkeen naiset osallistuvat työelämään enemmän kuin miehet aina 60 vuoden ikään saakka. Muista kuin lastenhoitosyistä työelämän ulkopuolella olevien 21–60-vuotiaiden naisten osuus on 3–4 ja miesten 4–5 prosenttia.

Työuransa loppupäässä olevista voi ottaa esimerkiksi vuonna 1950 syntyneet. Tuona vuonna syntyi runsaat 98 000 lasta. Vuonna 2010 he olivat 60-vuotiaita, ja noin 80 prosenttia heistä oli elossa ja asui Suomessa. Kuolleisuus ja maastamuutto ovat siis pienentäneet syntymäkohorttia 19 500 hengellä. Jäljellä olevasta joukosta 44 500 eli 57 prosenttia oli työssä.

Työssäkäynti vähenee jyrkästi 60 ikävuoden jälkeen: 61-vuotiaista on töissä enää 49 ja 62-vuotiaista 43 prosenttia. 63 vuoden ikäisistä töissä on enää 28 prosenttia.

Tarkastelen artikkelissani työurien kehitystä ja siihen vaikuttavia seikkoja (ks. myös Myrskylä 2010, Myrskylä 2011, Myrskylä 2012a, Myrskylä 2012b). Kiinnitän artikkelissani huomiota erityisesti 1990-luvun alun laman työurien pituutta lyhentävään vaikutukseen. Suhdanteiden ohella työuriin on vaikuttanut koulutustason nousu, joka on pidentänyt myös vanhempiin ikäryhmiin kuuluvien työuria. Tarkastelen työurien pituuksia väestölaskenta- ja työssäkäyntitilastojen avulla (ks. tietolaatikko).

Naisten työhön osallistuminen alkoi lisääntyä 1970-luvulla

Vuosina 1970–2010 työllisten miesten määrä kasvoi vain 5 prosentilla, kun taas työllisten naisten määrä kasvoi 43 prosentilla. Neljän viime vuosikymmenen aikana työllisten kokonaismäärän kasvusta 86 prosenttia on naisten osuutta. Vuonna 1970 naisten työstä poistumisikä oli keskimäärin 54 vuotta, ja sen jälkeen se on noussut kaiken aikaa – 1990-luvun alun lama-aikaa lukuun ottamatta. Naiset poistuvat työelämästä keskimäärin 61 vuoden iässä, miehet lähes vuotta nuorempina.

Vuonna 1970 miesten työllisyys oli parempi kuin naisten: 30–45-vuotiaista miehistä oli töissä peräti 90 prosenttia. Samana vuonna miesten keskimääräinen työstä poistumisikä oli 63 vuotta.

Naisten työllisyys lisääntyi tasaisesti 1990- luvun alkuun saakka, mutta miesten työllisyys aleni. Lamavaihe alensi sekä naisten että miesten työllisyyttä 10–15 prosenttiyksiköllä lähes kaikissa ikäluokissa. Nykyisin työllisiä naisia on lähes saman verran kuin työllisiä miehiä.

Vuonna 2010 naiset saavuttivat 50 prosentin työllisyysasteen keskimäärin 20-vuotiaina ja miehet 21-vuotiaina. Tässä ikävaiheessa varusmiespalvelu alentaa miesten työllisyysastetta. Perhevapaiden vuoksi naiset saavuttavat työllisyyden huipputason kymmenisen vuotta myöhemmin kuin miehet.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 4.6.2012