Hyvin koulutetuilla pisimmät työurat
- Naisten työhön osallistuminen alkoi lisääntyä 1970-luvulla
- Lama-ajat lyhentävät työuria
- Hyvä koulutus lisää työvuosien määrää
- Työuran aloitusikä aikaistuu ja päättämisikä myöhentyy
- Työurien pituuslaskelmat perustuvat työssäkäyntitilaston työssäolotietoihin
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Hyvä koulutus lisää työvuosien määrää
Ennen sotaa ja sodan aikana syntyneet ikäluokat aloittivat työelämässä nykyisiä ikäluokkia nuorempina, koska suhteellisen harvat jatkoivat opiskelua perusasteen jälkeen. Perusasteen jälkeinen koulutus alkoi yleistyä 1950-luvulla, jolloin lukioiden ja ammattikoulujen suorittaminen nopeasti yleistyi.
Kuviossa 1 on naisten ja miesten työllisyysasteet koulutusasteen mukaan 1-vuotisikäryhmittäin pelkän perusasteen käyneiden joukossa sekä keskiasteen ja korkean asteen tutkinnon suorittaneilla. Vain perusasteen suorittaneista naisista on 50 ikävuoden jälkeen enimmillään töissä 65 prosenttia.
Kuvio 1. Naisten ja miesten työllisyysaste koulutusasteen ja iän mukaan vuonna 2010.
Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilastot.
Vain perusasteen suorittaneiden naisten työllisyysaste pysyy lastenhoidon vuoksi alle 50 prosentin aina 35 vuoden ikään saakka. Perusasteen suorittaneiden miesten työllisyys on samassa iässä noin 15 prosenttiyksikköä runsaampaa. Vain perusasteen suorittaneiden naisten ja miesten välinen ero kuitenkin katoaa noin 50 vuoden iässä, jolloin naisten työllisyys on parempi kuin miesten. Ylemmillä koulutusasteilla naisten työllisyys ylittää miesten työllisyyden hieman yli 40 vuoden iässä.
Lasten hankkiminen siis pudottaa naisten työllisyysasteita 5–20 prosenttiyksikköä miehiä pienemmäksi, ja tätä vaihetta kestää jopa parikymmentä vuotta.
Keskiasteen suorittaneista naisista (ammattikoulu tai pelkkä ylioppilastutkinto) suurin osa on töissä jo ennen 20 vuoden ikää, mutta miesten työllisyys ylittää 50 prosentin tason vasta 21 vuoden iässä. Miesten työllisyysaste ylittää naisten työllisyyden 24 vuoden iässä, jolloin naisia alkaa jäädä äitiyslomille ja hoitovapaille. Keskiasteen suorittaneiden naisten työllisyys ylittää uudelleen miesten tason 42 vuoden iässä ja pysyy miehiä korkeampana aina eläkeikään saakka.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden joukossa naiset ovat miehiä enemmän töissä 22–26-vuoden iässä, mutta sen jälkeen naisten työllisyys alenee noin 5 prosenttiyksikköä miehiä pienemmäksi yli 40 vuoden ikään saakka. Tästä iästä lähtien korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden naisten työllisyys on miehiä parempi yli 60 vuoden ikään saakka.
Miksi naisten työllisyys sitten on miesten työllisyyttä parempi noin 45 ikävuoden jälkeen, vaikka perhevapaat vähenevät? Tärkein syy lienee se, että suureksi osaksi palvelualoilla toimivat naiset ovat taloudellisilta suhdannevaihteluilta paremmin turvassa kuin vaikkapa vientiteollisuudessa ja rakentamisessa työskentelevät miehet. Paras suoja työttömyydeltä on työpaikka julkisella sektorilla eli sosiaali- ja terveyspalveluissa ja opetuksessa, joissa työskentelevistä valtaosa on naisia. Naisten ja miesten väliset toimialoittaiset erot ovat samat kaikissa ikäryhmissä.
Vuoden 2009 taantuma lisäsi miesten työttömyyttä paljon enemmän kuin naisten. Lisäksi miesten työt saattavat olla kuluttavampia kuin naisten, koska ainakin työkyvyttömyyseläkeläisten osuus on miesten joukossa suurempi kuin naisten joukossa, ja työttömyysputkeenkin joutuu enemmän miehiä kuin naisia.
Vuoden 2010 työllisyysasteiden mukaan laskien perusasteen suorittaneille naisille kertyy 22,7, keskiasteella 32,7 ja ylemmällä korkea-asteella 38 työvuotta. Perusasteen suorittaneille miehille kertyy 2,7 työvuotta enemmän kuin naisille, keskiasteen suorittaneille 0,7 vuotta vähemmän ja ylemmän korkea-asteen suorittaneille saman verran kuin naisille.
Pelkän perusasteen suorittaneelle 18-vuotiaalle miehelle kertyy keskimäärin 25 ja naiselle 23 työvuotta. Keskiasteen tutkinto nostaa miesten työvuosiodotetta yli kuudella ja naisten kymmenellä vuodella. Ammattikorkeakoulu tai yliopiston alempi korkeakoulututkinto nostaa työvuodet vielä miltei neljä vuotta pidemmäksi kuin keskiasteen suorittaneilla. Ylempi korkeakoulututkinto (ml. tutkijakoulutus) lisää miesten työvuosia kahdella ja naisten yhdellä vuodella. Pelkän perusasteen ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden miesten työvuosien ero on lähes 13 vuotta ja naisten 15 vuotta.
Tämä tarkastelu osoittaa, että pitkään opiskellut on keskimäärin pitempään työelämässä kuin pelkän perusasteen suorittanut. Syynä voi olla se, että paremmin koulutetuilla on vakaammat työsuhteet, jolloin työttömyysjaksoja tai muita katkoja kertyy vähemmän. Lisäksi vähemmän koulutetuilla on enemmän työuraa lyhentäviä työkyvyttömyyseläkkeitä kuin pitempään opiskelleilla. Huonosti koulutetut tulevat viimeksi työmarkkinoille ja poistuvat sieltä ensimmäisinä.
Koska maahanmuuttajien koulutuksesta ei saada kattavasti tietoja, heitä ei ole kuviossa 1 luokiteltu koulutustason mukaan. Nuoret maahanmuuttajamiehet ovat hieman enemmän töissä kuin vain peruskoulun suorittaneet suomalaismiehet, ja maahanmuuttajanaisten työhön osallistuminen on lähes samalla tasolla kuin peruskoulun suorittaneiden suomalaisnaisten.
Kuviosta 2 käy selvästi ilmi, miten huonosti koulutetut kärsivät työttömyydestä enemmän kuin hyvin koulutetut. Peruskoulun varaan jäänyt mies voisi nykytyöttömyyden vallitessa odottaa urallaan noin 6 työttömyysvuotta ja nainenkin 5,5 vuotta. Korkean asteen tutkinto laskee työttömyysvuosien odotearvon sekä miehillä että naisilla noin kolmasosaan. Kaikilla koulutustasoilla naisten työttömyys on hieman vähäisempää kuin miesten.
Kuvio 2. 18-vuotiaan työ- ja työttömyysvuosien odote koulutusasteen mukaan vuonna 2010. Vuotta.
Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilastot.
Vastaava ilmiö koskee 55-vuotiaita (kuvio 3). Vuoden 2010 tiedoilla vain perusasteen koulutuksen saaneella naisella ja miehillä on edessä keskimäärin 4,4 työvuotta. Sekä naisella että miehellä työttömyyttä olisi odotettavissa yksi vuosi. Keskiaste lisää miesten työuraa 0,5:lla ja naisten 1,2:lla vuodella. Alempi korkea-aste kasvattaa miesten työuraa 1,4:llä ja naisten 0,9 vuodella. Ylempi korkea-aste kasvattaa molempien uraa vielä vuodella. Koulutusasteen noustessa myös työttömyys lyhenee suoraviivaisesti. Tämä tarkoittanee sitä, että korkeasti koulutetut työlliset joutuvat ns. työttömyysputkeen paljon harvemmin kuin huonommin koulutetut.
Kuvio 3. 55-vuotiaan työ- ja työttömyysvuosien odote koulutusasteen mukaan vuonna 2010. Vuotta.
Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilastot.
Päivitetty 4.6.2012