Julkaistu: 26.5.2014

Työpaikkaomavaraisuus kuntien tunnuslukuna

  1. Perinteinen ja todellinen työpaikkaomavaraisuus
  2. Suurissa kaupungeissa on korkea työpaikkaomavaraisuusaste
  3. Uudenmaan työpaikoista lähes puolet sijaitsee Helsingissä
  4. Työpaikkaomavaraisuuden kehitys
  5. Yksityisen ja julkisen sektorin vaikutus työpaikkaomavaraisuuteen
  6. Todellinen työpaikkaomavaraisuus eli kotikunnassaan työskentelevät
  7. Väheneekö kuntatason tiedon merkitys?
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Uudenmaan työpaikoista lähes puolet sijaitsee Helsingissä

Maakuntakeskusten (tässä tapauksessa maakuntien asukasluvultaan suurimpien kuntien) työpaikkaomavaraisuudet ylittivät sata prosenttia Rovaniemeä (99,8 %) ja Kouvolaa (97,0 %) lukuun ottamatta. Maakuntien väestöltään ja työpaikkamääriltään suurimmat keskukset olivat myös työpaikkaomavaraisuusjohtajia koko maan tasolla: Maarianhamina (177,8 %), Helsinki (130,8 %) ja Vaasa (128,1 %).

Maakunnan väkirikkaimman kaupungin osuus koko maakunnan työpaikoista vaihteli maakunnittain. Hallinnollisten rajojen mukaiset tunnusluvut määrittyvät pitkälti pendelöintivirtojen, elinkeinorakenteen ja etäisyyksien myötä. Rovaniemen osuus Lapin työpaikoista oli 35,8 prosenttia, kun taas Kokkolassa sijaitsi 72,4 prosenttia Keski-Pohjanmaan työpaikoista. Keski-Pohjanmaa on asukasluvultaan Manner-Suomen pienin maakunta, jonka elinkeinoista 9 prosenttia sijoittuu maa- ja metsätalouden aloille. Maatalouden alalla työmatkat ovat yleensä hyvin lyhyitä. Lapissa Rovaniemen matalaa työpaikkaosuutta selittävät pitkät etäisyydet naapurikunnista Rovaniemen keskustaan. Lisäksi Lapin matkailualan työpaikat jakautuvat eri kuntiin. (Kuva 1.)

Ahvenanmaalla merkittävä osa työpaikoista sijaitsi Maarianhaminassa (65,2 %, yli 10 000 työpaikkaa). Toiseksi eniten työpaikkoja oli Jomalassa (13,9 %, noin 2 000 työpaikkaa). Helsingin osuus Uudenmaan työpaikkojen määrästä oli hieman alle puolet (49,2 %). Helsingin, Vantaan ja Espoon yhteenlaskettu osuus Uudenmaan työpaikkojen määrästä kohosi 78,2 prosenttiin.

Maakunnittaiset työpaikkaomavaraisuusasteet kertovat maakunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen suhteen maakunnassa asuviin työllisiin. Korkeimmat työpaikkaomavaraisuusasteet olivat Ahvenanmaan maakunnassa (110,3 %) ja Uudellamaalla (103,8 %), joista vain muutama prosentti pendelöi töihin johonkin toiseen maakuntaan. Pohjanmaan työpaikkaomavaraisuus oli 100,5 prosenttia. Pohjanmaalta pendelöi noin kaksi prosenttia työllisistä Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan suuntiin. Matalimmat työpaikkaomavaraisuusasteet olivat Kanta-Hämeessä (90,6 %), Päijät-Hämeessä (95,6 %) ja Kymenlaaksossa (97,2 %). Kanta-Hämeestä pendelöi yli 15 prosenttia, Päijät-Hämeestä 7,7 prosenttia ja Kymenlaaksossa asuvista työllisistä hieman yli neljä prosenttia Uudellemaalle.

Kuvio 1. Maakunnan työpaikkaomavaraisuus sekä keskuskunnan työpaikkojen osuus maakunnan kaikista työpaikoista 2011.

Lähde: Tilastokeskus 2011. Työssäkäyntitilasto.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.5.2014