Julkaistu: 8.12.2014

Työikäiset ostavat makeaa, eläkeikäiset rasvaa

  1. Iäkkäiden pariskuntien kulutusasema on parantunut
  2. Elintarvikekulutuksen erot työ- ja eläkeikäisten pientalouksissa
  3. Tulevaisuuden analyysit
  4. Tietolaatikko
  5. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Tulevaisuuden analyysit

Työelämästä eläkkeelle siirtyminen merkitsee usein tulojen huomattavaa laskua. Menot pitää sopeuttaa pienentyneisiin tuloihin. Myös tämä tekijä pitää ottaa huomioon, kun vertaillaan työ- ja eläkeikäisten elintarvikekulutusta. Kulutustutkimuksen aineiston perusteella useimmilla eläkeläisillä rahatulot ylittävät selvästi rahamenot, joten vapausasteita myös elintarvikkeiden ostoihin on ollut.

Kotiin ostettujen elintarvikkeiden jakautumien muutosten perusteella voidaan sanoa, että eläkeikäiset eivät ole seuranneet työikäisiä hillojen, sokerin ja makeisten kasvavan kulutusosuuden suuntaan eikä myöskään virvoitusjuomien kulutusosuuden lisääntymiseen. Näyttää siltä, että yksin asuvat eläkeikäiset naiset ovat muista poikkeava ryhmä elintarvikkeiden ostojen jakautumisessa eri elintarvikkeille.

Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että työikäisenä omaksutut kuluttamisen tavat ja tottumukset jatkuvat myös eläkeiässä (ks. Nurmela 1996). Elintarvikekulutusta ei sanele vain tulot, vaan myös makutottumukset (ks. Taru Lindblomin ja Outi Sarpilan artikkeli tässä numerossa). Nähtäväksi jää kuluttavatko tulevaisuuden eläkeläiset samalla tavalla elintarvikkeita kuin nykyiset työikäiset.

Tämän katsauksen perusteella voi arvioida, että kulutustutkimuksen aineistot antaisivat mahdollisuuden nyt tehtyä analyysia huomattavasti tarkempiin ja kiinnostavampiin elintarvikkeiden ja muiden kulutusryhmien ikäryhmittäiseen tai syntymäkohortin mukaiseen tutkimukseen. Mallia voisi ottaa vaikkapa Kai Ilmosen ja Mika Pantzarin aiemmista tutkimuksista (1987).

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 8.12.2014