Korjausrakentamisen tilasto kattaa asuntojen, asuinrakennusten ja toimitilarakennusten korjaukset. Lisäksi tilastoidaan rakennusyritysten liikevaihdon kohdentumista korjaus- ja uudisrakentamiseen.

Asuntojen ja asuinrakennusten korjaukset kattavat sellaiset asunto-osakeyhtiöt, joissa on vähintään yksi kerros- tai rivitalo. Omakoti- ja paritalot, kerros- ja rivitaloasunnot, joissa omistaja asuu itse, kuuluvat tilaston piiriin. Lisäksi tilastoon kuuluvat asumisoikeusasunnot. Muut asunnot ja asuinrakennukset eivät kuulu tilastoon. 

Toimitilarakennusten korjauksiin kuuluvat liike- ja toimistorakennukset, teollisuus- ja varastorakennukset sekä palvelurakennukset. Palvelurakennukset koostuvat terveydenhuoltorakennuksista, sosiaalipalvelurakennuksista sekä opetusrakennuksista. Muut rakennukset eivät kuulu tilastoon. 

Rakennusyritysten korjausrakentamisen otokseen kuuluvat kaikki vähintään 60 henkilöä työllistävät rakennusyritykset sekä yritykset, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa tai taseen arvo yli 300 miljoonaa euroa. Tilastovuodesta 2019 lähtien suurten yritysten raja nostettiin 50 henkilöstä 60 henkilöön. Suurien rakennusyritysten osalta peittävyys on hyvä. Kynnysrajan alittavat, mutta vähintään 5 henkilöä työllistävät yritykset on valittu otokseen ositetulla satunnaisotannalla. Ositteiden muodostamiseen käytetään yrityksen kokoa ja toimialaluokitusta. Pienet alle 5 henkilön yritykset eivät kuulu tilaston piiriin.

Asuntojen ja rakennusten korjausten tilastoyksiköt ovat asunto, asunto-osakeyhtiö ja rakennus.

Toimitilarakennusten korjausten tilastoyksikkö on varsinaisessa tiedonkeruussa rakennuksen omistaja ja täydennyskeruussa rakennushankkeen omistaja.

Rakennusyritysten korjausrakentamisessa tilastoyksikkö on rakennusyritys.

Asuntojen ja asuinrakennusten korjauksissa perusjoukko koostuu asunnoista ja asunto-osakeyhtiöistä. Asuntojen perusjoukkoon kuuluvat Suomessa sijaitsevat omistus- ja asumisoikeusasunnot. Alle kaksi vuotta vanhat rakennukset rajataan perusjoukon ulkopuolelle. Asunto-osakeyhtiöiden perusjoukkoon kuuluvat ainoastaan asunto-osakeyhtiöt, joissa on vähintään yksi kerros- tai rivitalo. 

Toimitilarakennusten korjauksissa perusjoukko on Suomessa sijaitsevat liike- ja toimistorakennukset, teollisuus- ja varastorakennukset sekä palvelurakennukset. Palvelurakennukset koostuvat terveydenhuoltorakennuksista, sosiaalipalvelurakennuksista sekä opetusrakennuksista.

Rakennusyritysten korjausrakentamisessa perusjoukon muodostavat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin Suomessa sijaitsevat rakennusalan yritykset, joissa työskentelee vähintään 5 henkilöä. Perusjoukkoon kuuluu yhteensä yli 5000 yritystä. Perusjoukkoon eivät kuulu rakennuttajayritykset, jotka eivät tee varsinaista rakennusurakointia.

Korjausrakentamisen tilastot julkaistaan koko maan tasolla.

Asuntojen, omakotitalojen ja toimitilarakennusten vuosittaiset tiedot ovat saatavilla verkkosivuilla vuodesta 2003 alkaen. Nykyinen tietosisältö on suurimmaksi osaksi saatavilla vuodesta 2013 alkaen.

Rakennusyritysten korjausrakentamisen osalta uudella laskentamenetelmällä tuotetut aikasarjat alkavat vuodesta 2012.

Tilaston tiedot julkaistaan joko euroina, pinta-alaan suhteutettuina euroina, prosenttijakaumina tai työpäivinä.

Tilaston viiteajankohta on vuosi. Rakennusyritysten korjausten arvotiedot koskevat yritysten tilikautta, joka päättyi tilastovuoden aikana.

Asuinrakennuksilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen rakennusluokituksen mukaisia omakotitaloja, paritaloja, rivitaloja (sis. ketjutalot) sekä asuinkerrostaloja. Tilasto sisältää talotyypin ja korjauskohteen mukaan luokiteltuja tietoja. Lisäksi tilastossa on käytössä omat luokitukset korjaamiseen johtaneista syistä ja tulossa olevista suurista remonteista.

Korjaustoimenpiteiden luokituksessa Tilastokeskus on soveltanut eri tahojen käyttämiä luokituksia. Korjausrakentamiselle ei ole mitään virallista, yhteisesti käytettyä luokitusta. 

Toimitilarakennusten korjausten laadinnassa käytetään Tilastokeskuksen rakennusluokituksen lisäksi Verohallinnon kiinteistötietojen rakennuksen käyttötarkoitusluokitusta. 

Rakennusyritysten korjausrakentamisessa käytetään tilastovuosina 2009-2024 Toimialaluokitus 2008 -standardiin pohjautuvaa toimialaluokitusta. Tilastovuodesta 2025 alkaen käytössä on Toimialaluokitus 2025. Rakennusyritykset luokitellaan talonrakennusalan (TOL 41) ja erikoistuneen rakennustoiminnan (TOL 43) yrityksiksi. Maa- ja vesirakentamisen toimialaan (TOL 42) kuuluvien yritysten urakat sisältyvät tilastoon vain niiltä osin, kuin ne ovat suorittaneet rakennuspaikan valmistelutöitä (TOL 43120). Tällaiset urakat on julkistuksessa luokiteltu erikoistuneen rakennustoiminnan alle. Esitystapa on yhdenmukainen aikaisempiin vuosiin verrattuna. Yrityksiä luokitellaan tilastossa myös työntekijämäärän mukaan pieniin (5-9 henkilöä), keskisuuriin (10-59 henkilöä) ja suuriin yrityksiin (vähintään 60 henkilöä).

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilaston tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla: Korjausrakentaminen | Tilastokeskus

Rakennusyritysten korjausrakentamisessa korotettiin isojen yritysten rajaa 50 henkilötyövuodesta 60:een vuonna 2020 (koskee tilastovuotta 2019 ja sitä seuraavia). Tämän tarkoituksena on pitää otoskoko samansuuruisena kuin aiempina vuosina, jotta jokavuotinen vastausrasite ei laajenisi yritysten koon kasvun vuoksi.

Tilastokeskuksen omat tiedonkeruut: 

1. Asuntojen ja omakotitalojen korjausrakentaminen 

Omistusasuntojen korjausrakentamisen kysely kohdistetaan omakoti-, pari-, rivi- ja kerrostaloissa asuville. Alle kaksi vuotta vanhat talot rajataan kyselyn ulkopuolelle. Vuokralaisilta ei kerätä tietoa vuosittaisella kyselytutkimuksella.  

Omistusasunnoissa asuville suunnattu asuntojen korjauskysely on henkilötiedustelu ja se kohdistetaan 5000 henkilölle. Otos poimitaan systemaattisena satunnaisotantana väestörekisterin väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen perusteella. Kehikko ositetaan asuntotyypin mukaan kolmeen ositteeseen, jotka ovat erilliset pientalot, rivitalot (sis. ketjutalot) ja asuinkerrostalot. Kaikissa ositteissa asunnot järjestetään kotipaikkatunnuksen mukaiseen järjestykseen ja poimitaan systemaattinen satunnaisotos, jolloin saadaan implisiittinen alueositus. Tiedot kerätään posti- ja internet-vastauslomakkeilla. 

2. Asuntoyhteisöjen korjausrakentaminen 

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen tiedonkeruussa kysytään asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamiseen liittyviä kysymyksiä. Tiedot kerätään otokseen kuuluvien asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöiltä. 

Tiedonkeruun otos poimitaan Verohallinnon kiinteistörekisteristä. Vuosittainen otoskoko on noin 4 000 asunto-osakeyhtiötä, joista 3200 asunto-osakeyhtiötä vastaa myös asunto-osakeyhtiöiden talouskyselyyn.

3. Palvelurakennusten korjausrakentaminen 

Palvelurakennusten osalta tilasto perustuu muiden kuin kuntaomistajien osalta Tilastokeskuksen rakennuskantatiedoista tehtyyn otokseen. Kuntien osalta tiedot on kerätty erillistä otosta käyttäen. Kysely on kohdistettu rakennusten omistajille. Kysely on omistajakohtainen siten, että otokseen valikoitunut palvelurakennuksen omistaja vastaa korjauskustannukset yhteensä kaikkien omistamiensa palvelurakennusten osalta. Näin ollen palvelurakennusten osalta ei alueellisia, rakennusosittaisia eikä ikäryhmittäisiä jakoja ole saatavilla. 

4. Liike- ja toimistorakennusten korjausrakentaminen 

Liike- ja toimistorakennusten otos on poimittu Tilastokeskuksen rakennuskantatiedoista. Kysely on omistajakohtainen siten, että otokseen valikoitunut liike- ja/tai toimistorakennuksen omistaja vastaa korjauskustannukset yhteensä kaikkien omistamiensa liike- ja toimistorakennusten osalta. Näin ollen liike- ja toimistorakennusten osalta ei alueellisia, rakennusosittaisia eikä ikäryhmittäisiä jakoja ole saatavilla. 

5. Teollisuus- ja varastorakennusten korjausrakentaminen 

Otos on poimittu Tilastokeskuksen rakennuskantatiedoista. Kyselyyn valikoituu rakennusten omistajia rakennusluokituksen luokista 09-12. Rakennusten omistajat vastaavat kyselyssä korjauskustannukset yhteensä kaikkien omistamiensa teollisuus- ja varastorakennusten osalta. Näin ollen teollisuus- ja varastorakennusten osalta ei alueellisia, rakennusosittaisia eikä ikäryhmittäisiä jakoja ole saatavilla.

6. Rakennuslupia koskeva lisätiedonkeruu 

Korjaus- ja laajennusluvista kysytään lupaa koskevien korjaustöiden arvo. Kysely kohdistetaan vain palvelurakennuksille, liike- ja toimistorakennuksille tai teollisuus- ja varastorakennuksille myönnetyille luville. Kysely tehdään kunkin rakennustyypin osalta seuraavana vuonna varsinaisen korjausrakentamiskyselyn jälkeen. 

7. Rakennustoiminnan liikevaihtokysely

Rakennusyritysten korjausrakentaminen perustuu tilastovuoden 2012 tiedoista alkaen otospoimintaan, johon valikoituneille rakennusyrityksille lähetetään rakennustoiminnan liikevaihtokysely. Otokseen kuuluvat kaikki vähintään 60 henkilöä työllistävät yritykset tilastovuodesta 2019 lähtien (aiemmin 50 henkilöä) sekä yritykset, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa tai tase ylittää 300 miljoonaa euroa. Kynnysrajan alittavat, mutta vähintään 5 henkilöä työllistävät yritykset on valittu otokseen satunnaisotannalla. 

Otoskehikko on muodostettu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedoista. Tiedustelu tehdään yhdessä yritysten tilinpäätöstilaston kanssa ja sen tilinpäätöstietokantaa käytetään yritysten taustatietojen analysoinnissa. Tilinpäätöstilastossa on myös tietoja Verohallinnon elinkeinoveroaineistosta.

Tiedonkeruut 1, 2 ja 7 tehdään vuosittain.  

Tiedonkeruut 3-5 tehdään vuorovuosin siten, että kukin näistä tehdään kolmen vuoden välein. 

Tiedonkeruu 6 tehdään joka vuosi, mutta kohdejoukko vaihtuu vuosittain rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan, siten että kukin käyttötarkoitusluokista on tiedonkeruuvuorossa kolmen vuoden välein.

Tiedonkeruu 1 kerätään verkko- ja paperilomakkeella. Siihen tehdään myös katohaastattelut puhelimitse.

Tiedonkeruu 2 kerätään verkkolomakkeella.

Keruut 3-6 ovat puhelintiedonkeruita, joihin on yhteydenoton jälkeen mahdollista vastata myös sähköisesti.

Tiedonkeruu 7 toteutetaan verkkolomakkeella.

Jokaisesta tiedonkeruusta saatava aineisto tarkastetaan ja virheelliset tiedot korjataan tai poistetaan tiedonkeruun päättymisen jälkeen.

Rakennustoiminnan liikevaihtokyselyyn saadut vastaukset tarkistetaan vertaamalla ilmoitettuja liikevaihtotietoja yritysten tilinpäätöstietoon. Suuret poikkeamat korjataan yhteneväisiksi virallisten tilinpäätösten kanssa.

Asuntojen ja rakennusten kerätty aineisto tarkastetaan muutamaa loogisuussääntöä apuna käyttäen ja virheelliset tiedot korjataan tai hylätään. Lisäksi aineistolle tehdään outlier-tarkastelu ja poikkeavat havainnot otetaan huomioon laskentaa tehtäessä. Tarkistetusta ja korjatusta aineistosta lasketaan haluttuja summatietoja eri luokituksilla. Tiedot korotetaan perusjoukon tasolle ja summatietojen estimoinnissa muuttujan arvot painotetaan kertomalla muuttujan arvo sen painokertoimella ja summaamalla näin saadut luvut yhteen. Vastauskato ja ylipeitto otetaan huomioon painokertoimia laskettaessa. 

Tiedonkeruiden 3-5 aineiston kadoissa on tieto, mistä syystä tiedonkeruukohteesta ei ole saatu vastausta. Tätä tietoa käytetään hyväksi painokertoimien laskennassa. 

Rakennusyritysten laskenta-aineistoon kelpuutetaan vaatimusten mukaiset yritykset ja loput siirretään ylipeittoon. Mukaan hyväksytystä aineistosta korjataan puutteellisia vastauksia loogisilla käsittelysäännöillä. Tarkistetusta aineistosta lasketaan haluttuja summatietoja eri luokituksilla. Tiedot korotetaan perusjoukon tasolle ja kadon vaikutusta korjataan. Estimointi tehdään painottamalla vastauksia kalibroiduilla painokertoimilla. Kalibroidut painokertoimet muodostetaan siten, että peruspainoa eli sisältymistodennäköisyyden käänteislukua, kalibroidaan liikevaihtotietoa hyväksikäyttäen. Kalibrointi tehdään, jotta vastauskadosta johtuva harha saataisiin minimoitua. Harha aiheutuu siitä, että isommilla yrityksillä on suurempi vastaustodennäköisyys kuin pienillä.

Tietoja käyttävät mm. kansantalouden tilinpidon lisäksi rakennus- ja kiinteistöalan eri järjestöt, yritykset, tutkimuslaitokset ja julkinen hallinto. Kyselyiden sisällön kehittämisessä on otettu huomioon laajamittaisesti käyttäjien näkemyksiä. Kyselylomakkeen testaamiseen on osallistunut keskeisten sidosryhmien edustajia.

Omistusasuntojen tiedustelussa tehdään erillinen katohaastattelu. Haastatteluun valitaan vastaamattomien joukosta satunnaisesti 500 asuntoa. Katohaastattelu tehdään, koska on oletettavaa, että vastaamattomien korjausaktiivisuus poikkeaa vastanneista. Katohaastattelun perusteella oikaistaan vastauskadosta aiheutuvaa harhaa. 

Vuosittaiset otostutkimukset ovat erillisiä. Summatiedot kuvaavat vuosittain korjausrakentamiseen käytettyä rahamäärää. Tilaston menetelmään ei kuulu vuosittaisen muutosprosentin laskenta. 

Rakennusyritysten korjausrakentamisen aineisto tarkistetaan ja tarvittavat taustatiedot rakennusyrityksistä saadaan yritysten tilinpäätöstilastosta. Suurien rakennusyritysten osalta peittävyys on hyvä. Vastauskato on suurempaa pienempien yritysten joukossa. Katohaastatteluja ei tehdä.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Korjausrakentamisen tilastoja verrataan vuosittain muihin rakentamisen ja korjausrakentamisen tietolähteisiin.

Korjausrakentamisen tilastot julkaistaan vuoden kuluessa viiteajan päättymisestä.

Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Tilaston tuottamisessa käytetään eurooppalaisia STS-asetuksen mukaisia määritelmiä, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen.

Palvelurakennusten tilastointiin tehtiin muutoksia vuonna 2017. Vuoden 2016 tiedot palvelurakennusten korjauksista eivät ole vertailukelpoisia aiemmin julkaistujen tietojen kanssa. 

Vuonna 2014 asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen tilastointiin on tehty muutoksia menetelmään, tietojen keruuseen ja tietojen käsittelyyn. Tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempina vuosina julkaistujen tietojen kanssa. 

Vuonna 2013 asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen tilastointiin on tehty muutoksia menetelmään ja tietojen käsittelyyn. Muutoksen yhteydessä tiedot laskettiin uudella menetelmällä vuodesta 2009 alkaen ja aikaisemmin julkaistut tiedot vuosilta 2009–2011 ovat muuttuneet. Vanhalla menetelmällä julkaistuja tietokantatauluja ei enää jatkossa päivitetä. 

Rakennusyritysten korjausrakentamisen arvotiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 1996 lähtien vuoteen 2008 saakka. Tiedustelun tutkimusperusjoukkoa on laajennettu ja vuoden 2009 tiedot perustuvat uudistettuun otokseen, eivätkä ne ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Uusi toimialaluokitus TOL 2008 toi muutoksia rakentamisen toimialan sisältöön vuodesta 2008 lähtien. Vuoden 2012 tiedot eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa, koska tutkimusperusjoukkoa on laajennettu ja kyselylomaketta muutettu. Vuodesta 2012 lähtien julkaistut tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään. Toimialaluokitus 2025 ei tuonut merkittäviä muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna.

Tilastokeskus julkaisee neljänneksittäin korjausrakentamisen suhdannekuvaajaa, joka kuvaa rakentamisen suhdannekehitystä rakennusyritysten näkökulmasta jaettuna korjaus- ja uudisrakentamiseen. Lisäksi tilastokeskus julkaisee kuukausittain rakentamisen liikevaihtokuvaajaa. Sen tiedoista ei voida kuitenkaan erottaa korjaus- ja uudisrakentamisen liikevaihtoa. Tilastokeskus julkaisee myös luvanvaraista uudisrakentamista kuvaavaa rakennus- ja asuntotuotantotilastoa. Siitä ei ole saatavilla luvanvaraisen korjausrakentamisen tietoja.

Korjausrakentamisen tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona. Lisäksi tilaston tuotannossa pyritään käyttämään yhtenäisiä käsitteitä ja määritelmiä kansantalouden tilinpidon kanssa.  

Rakennusyritysten korjausrakentaminen kattaa kaikkien vähintään 5 henkilöä työllistävien rakennusyritysten korjaus- ja uudisrakentamisen. Asuntojen ja rakennusten korjausrakentaminen kattaa korjausrakentamisen riippumatta tekeekö sen vähintään viisi henkilöä työllistävä rakennusyritys vai jokin muu taho. Asuntojen ja rakennusten korjauksissa ei kuitenkaan lasketa arvoa itsetehdylle eikä talkootyölle. Näiltä osin rakennusyritysten korjausrakentaminen ei ole yhtenäinen muiden korjausrakentamisen tilastojulkistusten kanssa.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkaisukalenteri: Tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Tilaston erilliset tilastojulkistukset ovat vuosittaisia. 

Tiedotteet julkaistaan vuosittain tilaston sivulla.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Tilastotuotannon prosessin vaiheet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista. Kaikki työntekijät ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Tilaston tiedot julkaistaan niin karkealla tasolla, ettei yksittäisten vastaajien tietosuoja ole vaarassa.