Palkkarakenne: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Palkkarakenne
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Palkkarakennetilasto kuvaa kaikkien työnantajasektoreiden palkansaajien lukumääriä, tunti- ja kuukausipalkkoja sekä palkkojen muodostumista ja hajontaa. Palkansaajista tilastoidaan muun muassa
- sukupuoli
- ikä
- koulutusaste
- työpaikan maakunta
- työnantajasektori
- ammatti
- toimiala.
Tunti- ja kuukausiansiot ovat kokonaisansioita eli bruttoansioita, ja ne sisältävät peruspalkkojen lisäksi kaikki säännöllisesti maksettavat lisät sekä luontoisedut ja ylityökorvaukset, mutta eivät lomarahoja ja tulospalkkioita.
Tiedot kerätään useista eri lähteistä kuten Tilastokeskuksen tiedonkeruut ja rekisterit, Verohallinto ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Tiedot julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Palkkarakennetilasto kuvaa toimialojen (TOL2008) A-S palkansaajia yrityksissä, rahoitus- ja vakuutuslaitoksissa, julkisyhteisöissä sekä kotitalouksia palvelevissa voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä.
Palkkarakennetilaston ulkopuolelle jää työnantajan päätoimialan mukaan työnantajakotitalouksien sekä kansainvälisten järjestöjen toimialat.
Tilasto kuvaa kaikkia palkansaajia palvelussuhteen muodosta tai kestosta riippumatta.
Palvelussuhteet, joista tilastointiajankohdalle kohdistuva ansio jää alle työeläkevakuutusmaksurajan, on rajattu tilastosta pois. Pelkkiä palkkiotuloja saaneet on myös rajattu tilaston ulkopuolelle.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Palkkarakennetilaston tilastoyksiköitä ovat palkansaaja ja palvelussuhde. Palkkarakennetilasto perustuu työnantajien raportoimiin tietoihin. Tilastotiedot julkaistaan palvelussuhdetasolla.
Julkaistavat kuukausiansiotiedot koskevat kokoaikaisia palkansaajia, ja julkaistavat tuntiansiotiedot koskevat palvelussuhteita, vaikka niistä käytetään tilastossa perinteiden mukaisesti termiä palkansaaja. Tämä tarkoittaa sitä, että tuntiansiokohtaisissa tiedoissa yksi henkilö voi lukeutua useammaksi palkansaajaksi, jos hänellä on useampi palvelussuhde.
Myös esimerkiksi silloin kun kokoaikainen palkansaaja on vaihtanut palvelussuhdetta kesken kuukautta, molemmat palvelussuhteet, muunnettuina täyttä kuukautta vastaaviksi, lasketaan mukaan tilastoon.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Tilaston perusjoukkona ovat työnantajat ja palkansaajat.
Työnantajien perusjoukko koostuu kaikista kotimaisista toimipaikoista, joilla on vähintään yksi palkansaaja ja joiden toiminta sisältyy mihin tahansa toimialaluokituksen pääluokkaan, lukuun ottamatta pääluokkia ”Maatalous, metsätalous ja kalastus”, ”Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön”, ”Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta”.
Palkansaajien perusjoukko koostuu kaikista näiden työnantajien palkansaajista.
Viitealue (SIMS 3.7)
Palkkarakennetilaston viitealueena on koko Suomi.
Käytettävissä olevat alueluokitukset ovat kuntaluokitus ja maakuntaluokitus.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tilastoa on julkaistu vuodesta 1995 alkaen vuosittain.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Ansiot ilmoitetaan euroina kuukaudessa tai euroina palkattua tuntia kohden.
Palkattu tunti tarkoittaa kaikkia tunteja, joilta ansioita on maksettu, oli palkansaaja tuolloin töissä tai ei. Esimerkiksi sairausaika lasketaan palkattuihin tunteihin mukaan, jos työantaja on maksanut siltä palkat.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Tilastovuoden lokakuu
Tilaston tiedot perustuvat lokakuun ansiotietoihin.
Työsuhteen taustatietoja on poimittu muilta ajankohdilta tai imputoitu menetelmällisesti, jos tietoa ei ole saatu lokakuulta.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Tilastossa käytettyjä luokituksia ovat palkansaajatietojen osalta:
- Ammattiluokitus 2010
- Kansallinen koulutusluokitus 2016
- sukupuoli
- ikäryhmä.
Yritystietojen osalta:
- Sektoriluokitus 2023
- Toimialaluokitus TOL 2008
- Kunnat 2024
- Maakunnat 2024.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Ammatti
Palkkarakennetilastossa käytetään ammatin kuvaamiseen Tilastokeskuksen kansallista ammattiluokitusta. Ammattien luokittelu perustuu työnantajien ilmoittamiin ammattinimikkeisiin tai -luokituksiin. Palkkarakennetilastossa ei julkaista alakohtaisia ammatti- tai virkanimikkeitä, vaan ammattia kuvaa ainoastaan ammattiluokitus.
Kertaluonteiset palkkaerät
Kertaluonteisia palkkaeriä ovat sellaiset palkkaerät ja palkanlisät, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla. Näitä eriä ja lisiä ovat esimerkiksi tulospalkkiot, lomaraha ja lomakorvaus sekä palvelusvuosikorvaukset eräillä tuntipalkka-aloilla. Kertaluonteisten palkkaerien maksamisesta voidaan sopia myös työehtosopimuksissa. Ansiotasoindeksi: Ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta ansaitun ansion kehitystä sen maksutavasta riippumatta. Tuloksen perusteella maksettavat erät sisältyvät ansiokäsitteeseen siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samoin työehtosopimukseen perustuvat kertaerät jaetaan tasan koko vuodelle. Kaikkia ansiotasoindeksin käsitteeseen kuuluvia kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahoja, ei kuitenkaan sisälly indeksin laskennassa käytettäviin palkka-aineistoihin, vaan ne huomioidaan indeksin laskennassa vain siinä tapauksessa, että työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan muutoksista niiden suhteellisessa osuudessa. Myös ansiotasoindeksissä takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset viedään sille neljännekselle, jolloin ne on ansaittu. Työvoimakustannustutkimus: Kertaluonteisiin palkkaeriin kuuluva palvelussuhteen päättymiskorvaus sisältyy työvoimakustannustutkimuksen käsitteistössä sosiaalikustannuksiin. Työvoimakustannusindeksi: Työvoimakustannusindeksissä kertaluonteisiin palkkaeriin sisältyy myös aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksissä ovat mukana myös optiot niiden lunastusarvon mukaisina. ------ Yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkatilastoissa ei julkaista kertaluonteisia palkkaeriä. Säännöllisen ansion indeksiin kertaluonteiset palkkaerät eivät sisälly.
Kokoaikainen
Palkkarakennetilastossa koko- ja osa-aikaisuuden erittely perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan tai ilmoitettuun kokoaikaisuustietoon. Tilastossa on kokoaikaisiksi määritetty ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on vähintään 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta. Koko- ja osa-aikaisuus on päätelty palkansaajan ja työnantajan taustatietojen avulla niille palkansaajille, joille ei ole tiedossa säännöllistä työaikaa. Päättelyssä hyödynnetään tietoa palkasta, ammattiryhmästä, koulutuksesta, iästä ja sektorista. Vrt. Osa-aikainen.
Kokonaisansio
Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Kts. Kokonaistyöaika. Kokonaisansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta - peruspalkka - tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät - työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät - työaikalisät - suoritusperusteinen palkanosa - luontoisetujen verotusarvo - lisä- ja ylityön ansio - varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset - muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät - ei-tehdyltä työajalta maksettu palkka. Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Vrt. Säännöllisen työajan ansio.
Kokonaistyöaika
Kokonaistyöaika muodostetaan palkkarakennetilastossa säännöllisen viikkotyöajan sekä lisä- ja ylityötuntien perusteella. Varallaolon tunteja ei ole sisällytetty kokonaistuntimäärään. Kokonaistyöaika kuvaa palkanmaksun perusteena olevaa työaikaa kuukaudessa. Kokonaistyöajan käsite ei tilastossa viittaa sellaiseen työsopimuksella sovittuun työaikamalliin, jossa palvelussuhteelle on sovittu kokonaistyöaika. Kokonaisansio perustuu kokonaistyöaikaan. Kts. Kokonaisansio. Vrt. Säännöllinen viikkotyöaika.
Kuukausipalkkainen
Kuukausipalkkainen palkansaaja saa korvauksen suorittamastaan työstä kuukausittain. Ansion perusteena oleva työaika on yleensä yksi kuukausi ja ansio on usein saman suuruinen kuukaudesta toiseen.
Osa-aikainen
Palkkarakennetilastossa koko- ja osa-aikaisuuden erittely perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan tai ilmoitettuun kokoaikaisuustietoon. Tilastossa on osa-aikaisiksi määritetty ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on alle 90 prosenttia kyseisen alan täydestä viikkotyöajasta. Koko- ja osa-aikaisuus on päätelty palkansaajan ja työnantajan taustatietojen avulla niille palkansaajille, joille ei ole tiedossa säännöllistä työaikaa. Päättelyssä hyödynnetään tietoa palkasta, ammattiryhmästä, koulutuksesta, iästä ja sektorista.
Palkansaaja
Palkansaaja on henkilö, joka on palvelussuhteessa työnantajaan ja saa sovittua korvausta tekemästään työstä.
Palkatut tunnit
Palkatuilla tunneilla tarkoitetaan niitä kokonaistyöajan tunteja, joilta palkansaajille on maksettu palkkaa. Palkatut tunnit voivat olla tehtyjä työtunteja tai ei-tehtyjä eli poissaolotunteja (vuosilomat, sairauslomat, yleiset vapaapäivät, muut vapaat).
Palvelussuhteen luonne
Palvelussuhteen luonne kuvaa palkansaajan ja työnantajan välistä oikeudellista suhdetta. Palkkatilastoissa palvelussuhteen luonne on joko vakinainen / toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Lisäksi palvelussuhteen luonteeseen voi liittyä muita määreitä, kuten harjoittelija, oppisopimusoppilas, vammainen tai työllisyysvaroin palkattu. Tieto saadaan yleensä suoraan palkkatilastojen tiedusteluista. Palkkarakennetilastossa tietoa työllisyysvaroin palkatuista täydennetään työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä. Yksityisen sektorin palkkatilastoissa vastaava käsite on työsuhteen luonne. Vrt. työvoimatutkimuksen epätyypillinen työ (määräaikainen ja/tai osa-aikainen).
Sopimusala
Sopimusala määräytyy palvelussuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Kuntasektorilla sopimusalat määritellään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja työntekijäjärjestöjen välisessä pääsopimuksessa. Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajajärjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista. Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla tulee noudattaa. Sopimukset ovat usein toimialakohtaisia, mutta myös palkansaajan ammattiasemaan sidottuja ja ne solmitaan tietyksi määräajaksi.
Säännöllinen viikkotyöaika
Säännöllinen viikkotyöaika perustuu työaikalakiin ja työehtosopimuksiin, ja se on usein tietyn työaikajärjestelmän tai työaikamuodon mukainen. Joskus säännöllisestä viikkotyöajasta voidaan kuitenkin sopia erikseen ja se voi poiketa kyseisen alan normaalista työajasta. Säännöllisen työajan ansio perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Kts. Säännöllisen työajan ansio. Vrt. Kokonaistyöaika.
Säännöllisen työajan ansio
Säännöllisen työajan ansio kuvaa säännölliseltä työajalta maksettua palkkaa. Kts. Säännöllinen viikkotyöaika. Säännöllisen työajan ansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta - peruspalkka - tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät - työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät - työaikalisät - suoritusperusteinen palkanosa - luontoisetujen verotusarvo - ei- tehdyltä työajalta maksettu palkka. Säännöllisen työajan ansio ei sisällä lisä- tai ylityöajan ansioita eikä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Vrt. Kokonaisansio.
Tehdyt työtunnit
Palkkatilastot: Palkkatilastojen tuntipalkka-aloilla ansiot tilastoidaan tehtyä työaikaa kohden. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit. Työtunnit pohjautuvat työaikalakiin. Työvoimakustannustutkimus: Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Se sisältää myös sunnuntai- ja ylityötunnit. Tehtyihin työtunteihin luetaan koulutukseen käytetty aika, mutta ei palkattomia ylitöitä. Tehdyt työtunnit voidaan työvoimakustannustilastossa määritellä myös palkatuiksi työtunneiksi, joista on vähennetty palkalliset poissaolotunnit.
Tuntipalkkainen
Tuntipalkkaisella palkansaajalla ansiot määräytyvät pääasiassa tehtyjen työtuntien mukaan. Lisäksi tuntipalkkainen palkansaaja voi saada ansiota ei-tehdyltä työajalta. Korvaus työstä voidaan maksaa useita kertoja kuukaudessa. Urakkapalkkaukseen perustuvien palvelussuhteiden palkkausmalli sisältää usein tuntipalkkamuotoisen perusosan ja urakkapalkkaiset määritellään tilastossa tuntipalkkaisiksi.
Työnantajasektori
Työnantajasektori kuvaa työmarkkinoiden rakennetta ja se määritellään päätöksentekoyksikön perusteella. Palkkatilastoissa ja työvoimakustannustilastoissa käytettävä työnantajasektoriluokitus on kansallinen muunnelma talous- ja yhteiskuntatilastoissa sovellettavasta sektoriluokituksesta (Sektoriluokitus 2000). Palkkatilastoissa käytettävä luokitus on rakenteeltaan seuraava: Kuntasektori Kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt sekä kuntien liikelaitokset Valtio Valtion budjettitalouden piirissä olevat virastot ja laitokset Yksityinen sektori Yksityiset yritykset, valtio- ja kuntaenemmistöiset yritykset sekä valtion liikelaitokset. Myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt ja säätiöt luetaan palkkatilastoissa yksityiseen sektoriin. Työvoimakustannustilastossa sekä työvoimakustannusindeksissä sektoriluokitus on rakenteeltaan samanlainen kuin palkkatilastoissa käytettävä luokitus. Ansiotasoindeksissä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt muodostavat oman työnantajasektorinsa (muut).
Työsuhteen luonne
Työsuhteen luonne kuvaa palkansaajan ja työnantajan välistä oikeudellista suhdetta. Palkkatilastoissa työsuhteen luonne on joko vakinainen / toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Lisäksi työsuhteen luonteeseen voi liittyä muita määreitä, kuten harjoittelija, oppisopimusoppilas, vammainen tai työllisyysvaroin palkattu. Tieto saadaan yleensä suoraan palkkatilastojen tiedusteluista. Palkkarakennetilastossa tietoa työllisyysvaroin palkatuista täydennetään työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä. Kuntasektorin ja valtion palkkatilastoissa vastaava käsite on palvelussuhteen luonne. Vrt. työvoimatutkimuksen epätyypillinen työ (määräaikainen ja/tai osa-aikainen).
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Palkkarakennetilasto pohjautuu seuraaviin EU-säädöksiin sekä niiden muutossäädöksiin:
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2025/941
- Euroopan komission täytäntöönpanoasetus 2025/1526.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Palkkarakennetilastosta muodostetaan EU-asetusten mukaisesti joka neljäs tilastovuosi (2014, 2018, 2022...) Euroopan tilastoviranomaiselle Eurostatille yksikkötason aineisto. Yksikköaineisto sisältää kansallista tilastoa karkeampia tietoja sisältävän otoksen. Aineiston muuttujat määritellään tilastoa koskevassa täytäntöönpanosäädöksessä.
Ahvenanmaata koskevat palkkatilastotiedot luovutetaan Ahvenanmaan tilastoja laativalle viranomaiselle tilastolain (280/2004) 20 § perusteella. Tietoja voidaan tilastolain 13 §:n perusteella luovuttaa tilastotarkoituksiin toiselle tilastoviranomaiselle.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Ansio- ja työsuhdetiedot koostetaan useista eri lähteistä. Keskeisin lähde tilastolle on Tulorekisteri, josta saadaan kaikkien palkansaajien ja palvelussuhteiden ansiotiedot ja osa työsuhteen taustatiedoista.
Taustatietoja, kuten ammattia, koko/osa-aikaisuutta ja säännöllistä viikkotyöaikaa täydennetään muista lähteistä silloin, kun niitä ei ole ilmoitettu Tulorekisteriin.
Muista lähteistä keskeisimpiä ovat työnantajajärjestöjen jäsenyrityksiltään keräämät tiedot (Elinkeinoelämän keskusliitto, Autoliikenteen työnantajaliitto, Autoalan keskusliitto, Teatterin tiedotuskeskus). Tämän lisäksi palkkarakennetilastossa käytetään lisäaineistona Verohallinnon keräämää palkka.fi -aineistoa.
Palkkarakennetilaston tietoja täydennetään myös seuraavista lähteistä:
- Yritysrekisteri (työnantajan taustatiedot)
- Työssäkäyntitilasto (ammattiluokitustiedot ja työpaikkatiedot)
- Koulutusrekisteri (ylin suoritettu tutkinto)
- Väestörekisteri (palkansaajan taustatiedot).
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Aineistolle tehdään vastaanottaessa rakenne- ja muototarkistukset. Aineiston sisällön laatu varmistetaan loogisin tarkasteluin sekä rajaamalla epäuskottavat arvot tilastosta pois. Aineistoa tarkastetaan myös aikasarjanäkökulmasta.
Yksikkötason epäuskottavat muutokset tilastovuoden havaintokuukauden ja sitä edeltävän ja siitä seuraavan kuukauden välillä kontrolloidaan ja poikkeukselliset ansiotiedot korvataan työsuhteen vuoden aikaisella mediaanitiedolla.
Aineistoa tarkastellaan aggregaattitasolla vertaamalla tietoja edellisen vuoden tietoihin.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Tietojen käsittely painottuu lähdeaineistojen yhdistelyyn sekä puuttuvien tietojen täydentämiseen aineistoon. Kaikille palkansaajille määritellään sektorista, sopimusalasta ja palkkausmuodosta riippumatta yhteiset ansiokäsitteet ja luokitukset.
Tilaston lähdeaineistoissa on paljon puuttuvia tietoja työsuhteen taustatiedoissa, joten tietoja imputoidaan suurelle osalle havaintoja. Esimerkiksi työsuhteen kokoaikaisuutta päätellään aineistojen aiemmilta tai myöhemmiltä ajankohdilta tai jos minkään muun ajankohdan tietoa ei ole, niin kokoaikaisuus perustuu mallinnukseen.
Tilaston palkansaajat ja palkat poimitaan tulorekisteristä lokakuulle kohdistuvista ilmoituksista. Poikkeavia tai vajaita palkkahavaintoja saatetaan korjata perustuen vuoden aikaiseen tyypilliseen kuukausiansioon.
Koko vuotta koskevat ansioerät summataan tilastovuoden tulorekisteri-ilmoituksista. Lisäksi tulorekisteristä puuttuvia vapaaehtoisia tietoja täydennetään lisäaineistoilla, jotka on kerätty syys-joulukuun aikana riippuen aineistosta.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Palkkarakenteen tietoja käyttävät useat kansalliset ja kansainväliset toimijat, media, työnantajat ja palkansaajat.
Tietoja käytetään esimerkiksi työmarkkinaneuvottelujen taustatietona, palkkausta koskevassa tutkimuksessa ja tasa-arvon seurantaan.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Palkkarakennetilaston lähdeaineistona käytetään tulorekisteriä, jonka tietoja täydennetään muilla aineistoilla. Tilasto perustuu työnantajien raportoimiin tietoihin palkansaajien työsuhde- ja ansiotiedoista.
Tilasto on riippuvainen sen lähdeaineistojen laadusta. Lähdeaineistot tarkastetaan ja validoidaan ja ne ovat yleistasolla luotettavia. Tulorekisterissä on pääsääntöisesti kaikki tilastointiajankohdan palkkahavainnot, mutta rekisteri sisältää paljon työnantajalle vapaaehtoisesti ilmoitettavaa tietoa, minkä vuoksi yksittäisten muuttujien tietoja puuttuu rekisteristä.
Erityisesti tapauksissa, joissa tarkastellaan vähäiseen palkansaajajoukkoon liittyviä ansioita, ovat palkkarakennetilaston tiedot epävarmoja, sillä esimerkiksi lähdeaineistoissa vain osalle palkansaajista on käytettävissä kattavasti työsuhteen taustatietoja.
Muut virhelähteet (SIMS 13.3)
Erityisesti työsuhteen taustatietoja puuttuu lähdeaineistoista, ja näitä joudutaan imputoimaan menetelmällisesti aineistoon.
Yleisellä tasolla julkisen sektorin lähdeaineistojen tiedot ovat kattavampia kuin yksityisen sektorin tiedot, ja suurimpien työnantajien tiedot ovat yleensä kattavampia kuin pienimpien yritysten tiedot.
Joillain toimialoilla, kuten maa- metsä ja kalataloudessa, rakentamisessa, hallinnon ja tukipalvelutoiminnan sekä taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialoilla lähdeaineistojen tiedoissa on melko paljon puuttuvia tietoja.
Tulorekisteriin on ilmoitettu valtaosa tiedoista tulolajeittain eriteltynä, jolloin aineistosta on mahdollista muodostaa palkkarakennetilaston ansiokäsitteet. Pienen havaintojoukon palkkatiedot perustuvat kuitenkin tulorekisteriin ilmoitettuihin tuloihin yhteensä silloin kun aineistossa ei ole tulolajierittelyjä – toisin sanoen näiden havaintojen kohdalla ansiot saattavat sisältää myös kertaluonteisia eriä tai muita palkkaeriä, jotka eivät kuuluisi palkkarakennetilaston ansiokäsitteisiin.
Erittelemättömiä tulotietoja on erityisen paljon joillain yksittäisillä toimialoilla, kuten esimerkiksi rakentamisessa. Kuitenkin, koska ansiotiedot ovat lokakuulta, erilaisten kertaluonteisten erien, kuten lomarahojen tai tulospalkkojen osuus ansioista on pieni.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Aineiston käsittelyssä voi syntyä ohjelmallisia virheitä esimerkiksi lähdeaineistojen muuttuessa.
Aineistoa luokitellessa voi syntyä virheitä, jotka johtuvat esimerkiksi havainnon puutteellisista taustatiedoista tai virheistä luokittelumalleissa. Tyypillisesti esimerkiksi ammattiluokittelussa voi tapahtua virheitä, jotka johtavat epävarmuuteen erityisesti pieniä ammattiryhmiä koskevissa tiedoissa.
Käsittelyvirheitä pyritään minimoimaan esimerkiksi vertailemalla tuloksia edellisen vuoden tietoihin ja muihin tietolähteisiin.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Palkkarakennetilaston laatua arvioidaan vaiheittain tilastotuotannon edetessä.
Julkistettavien tietojen laatua seurataan esimerkiksi vertaamalla tietoja työmarkkinatilastoihin.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa. Revisio merkitsee yleensä käytettävissä olevien tietojen laadun parantumista tai merkittävää menetelmämuutosta, jossa korjataan aikasarjaa myös taaksepäin.
Tilastotietojen tarkentumisen syy on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaan tietopohjaan.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Tiedot voivat tarkentua myös perusvuoden ja luokitusten muutoksen takia. Kansantalouden tilinpidossa merkittävät revisiot tehdään tilinpidon käsikirjoja päivitettäessä.
Kuvauksesta pitää ilmetä myös revisioiden suuruusluokka sekä se, kuinka kauan tiedot tarkentuvat ensimmäisen julkistuskerran jälkeen ja tarkentuvatko jotkin tiedot muita enemmän.
Jos tilaston tiedot tarkentuvat merkittävästi tavallista enemmän, kerrotaan sen syistä erikseen julkistuksessa.
Tietojen revisoitumiskäytännöt (SIMS 17.2)
Palkkarakenteen tiedot julkaistaan ennakollisena noin vuosi tilastointiajankohdan päättymisen jälkeen. Tilaston tiedot revisoituvat lopullisessa julkaisussa noin puolitoista vuotta tilastointiajankohdan päättymisen jälkeen. Revisiot johtuvat pääasiassa aineistojen täydentymisestä ja luokittelevien tietojen päivittymisestä.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Palkkarakennetilaston ennakkotiedot julkaistaan noin yksitoista kuukautta tilastovuoden päättymisestä ja lopulliset tiedot noin 18 kuukautta tilastovuoden päättymisestä. Pitkä viive johtuu siitä, etteivät kaikki tiedot ole käytettävissä tätä aiemmin.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Palkkarakennetilaston julkistamisessa voi esiintyä yksittäisiä viiveitä esimerkiksi lähdeaineistojen myöhästymisestä johtuen.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Palkkarakennetilaston tiedot ovat lähtökohtaisesti vertailukelpoisia Suomen maakuntien ja kuntien välillä. On kuitenkin huomattava, että etenkin työsuhteiden taustatiedoissa on lähdeaineistoissa puutteita ja eri alueiden välillä voi esiintyä tästä johtuvia epätarkkuuksia.
Esimerkiksi puuttuvat tai virheelliset työpaikan toimipaikkatiedot voivat aiheuttaa virheitä työsuhteen sijaintiin.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Palkkarakennetilasto tuotetaan vuosittain, mutta tilastoa ei tule varsinaisesti tarkastella aikasarjanäkökulmasta. Toisin sanoen, tilastosta ei ole suotavaa laskea vuosittaisia muutoksia.
Tilaston tietosisältö muuttuu vuosittain Suomen ammatti- ja toimialarakenteen muuttuessa, ja näin ollen tilaston aggregaattitason luvut kuvaavat muutosta koko maan tasolla, eivät palkansaajatasolla.
Lisäksi tietolähteiden puutteiden myötä etenkään tarkimman tason ammattitiedot eivät ole vertailukelpoisia vuosien väillä. Palkansaajien ansiokehitystä tarkasteltaessa ansiotasoindeksi on palkkarakennetilastoa parempi lähde.
Palkkarakennetilastoa on tuotettu vuodesta 1995 vuoteen 2023 ilman suuria menetelmämuutoksia. Selkein menetelmäpäivitys näiden vuosien välillä tehtiin vuoden 2001 palkkarakennetilastoon, ja tämän johdosta vuosien 1995–2000 tiedot ovat vertailukelpoisia ainoastaan pidemmän aikavälin tarkastelussa.
Tilastovuodesta 2001 tilastovuoteen 2023 palkkarakennetilastot muodostavat toisen yhtenäisen aikasarjan.
Vuodesta 2024 alkaen tilastoinnin lähdeaineistot ja menetelmät uudistuivat. Samalla tilaston perusjoukko laajeni kattamaan pienet, alle 5 palkansaajan yritykset. Aineisto muuttui otosaineiston sijaan totaaliaineistoksi, joka sisältää työsuhde- ja ansiotietoja kaikista palvelussuhteista, jotka on raportoitu tilastointiajankohtana tulorekisteriin.
Vuoden 2006 palkkarakennetilastossa laskettiin kuntasektorin opettajille tuntiansiot ensimmäistä kertaa. Lisäksi kuntasektorin vähennettyä palkkaa saaneille palkansaajille muodostettiin ensimmäistä kertaa ansiotietoja. Täten vuoden 2006 ja sen jälkeiset tiedot eivät ole kuntasektorin osalta täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin nähden.
Vuoden 2014 palkkarakennetilastossa käytettiin lisäaineistona ensimmäistä kertaa Verohallinnon palkka.fi-palvelusta saatua aineistoa. Tämä aineisto sisältää pääasiassa pienten, alle kymmenen hengen yritysten tietoja, ja täydentää tältä osin palkkarakennetilaston tietosisältöä.
Vuonna 2014 palkka.fi-aineistosta saatiin tiedot noin 26 000 palkansaajasta, jotka perusjoukon tasolle korotettuna vastasivat noin 60 000 palkansaajaa. Palkka.fi-aineiston lisääminen vaikutti keskimäärin keskiarvoansioita laskevasti. Kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskiarvoansio aleni noin 15 euroa, yksittäisissä ammattiluokissa vaihtelut olivat suurempia.
Vuoden 2015 palkkarakennetilastoon tarkennettiin tuntipalkkaisten palkansaajien kuukausiansioiden muodostussääntöjä. Tämän johdosta ansiotiedot eivät ole vertailukelpoisia useilla ammattiluokkien ”8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät” ja ”9 Muut työntekijät” ammattiryhmillä vuodesta 2015 eteenpäin.
Vuoden 2018 palkkarakennetilastoon tehtiin muutos tuntipalkkaisten palkansaajien tuntiansiolaskentaan. Muutos vaikutti n. 210 000 yksityisen sektorin tuntipalkkatyöntekijän ansioihin, laskien niitä 3,9 %. Kolme neljäsosaa näistä palkansaajista työskenteli teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla. Tämän muutoksen johdosta tuntiansiotiedot eivät ole vertailukelpoisia verrattuna aikaisempiin vuosiin.
Vuoden 2020 palkkarakennetilastossa käytettiin lisäaineistona ensimmäistä kertaa työssäkäyntitilaston ammattitietoa ja tulorekisterin palkkatietoja yhdistävää yksityisen sektorin johtajien aineistoa. Näin tilastoon saatiin täydennettyä siitä puuttuneet yksityisen sektorin ylimmän johdon tiedot. Tämä paransi eri sektoreiden välistä johtajien palkkatietojen vertailukelpoisuutta.
Yksityisen sektorin ylimmän johdon ammattikohtaiset tiedot eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia verrattuna aiempiin vuosiin. Yksityisen sektorin johtajien aineisto perustui vuosina 2020-2023 tilastovuotta edeltävän vuoden ammattitietoon.
Muutokset tilastossa käytetyissä luokituksissa aiheuttavat ongelmia tietojen vertailukelpoisuuteen. Esimerkiksi ammattiluokitus on päivittynyt vuosina 2001 ja 2010. Vuoden 2001 ammattiluokituspäivitys oli vuoden 2010 luokituspäivitystä pienempi, joskin sekin aiheutti epäjatkuvuutta ammattiluokituksessa sen tarkimmalla tasolla. Vuoden 2010 ammattiluokituspäivitys oli kokonaisvaltainen.
Ammattiluokitusta ”AML 2010” on käytetty vuoden 2010 palkkarakennetilastosta lähtien. Ammattiluokittaiset tiedot ovat vertailukelpoisia vuosina 1995–2009 ja vuodesta 2010 eteenpäin vain ammattiluokituksen karkeimmalla tasolla, eivätkä tälläkään tasolla täydellisesti.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Ansionäkökulmasta keskeisimmät palkkarakennetilaston vertailulähteet ovat Verottajan julkaisemat vuosiansiotilastot sekä Eläketurvakeskuksen (ETK) julkaisema ansiotilasto. Palkkarakennetilaston tiedot eroavat näiden tilastojen tiedoista eri palkansaajajoukkojen ja eri ansiokäsitteiden vuoksi.
Verottajan tiedot sisältävät kaikki veronalaista työtuloa saaneet ja ETK:n kaikki eläkemaksujen alaista ansiota saaneet palkansaajat. Palkkarakennetilasto ilmoittaa ansiot kuukausi- tai tuntikohtaisesti, eli ottaen huomioon sen mitä palkansaaja ansaitsee tai ansaitsisi kyseisellä palkkatasolla. Verottajan ja ETK:n tilastot huomioivat pienimmätkin, esimerkiksi yhtä päivää koskevat ansiot samalla painolla tilastoissaan.
Palkansaajien lukumäärätietojen osalta vertailua voi tehdä työvoimatutkimukseen ja työssäkäyntitilastoon. Työvoimatutkimuksen sekä työssäkäyntitilaston ja palkkarakennetilaston välillä esiintyy palkansaajien lukumäärässä eroja, jotka johtuvat tilastointiajankohdista sekä tilastojen kuvausjoukoista.
Työvoimatutkimus ja työssäkäyntitilasto ovat palkkarakennetta parempia lähteitä, kun halutaan tarkastella palkansaajien tai työllisten lukumääriä.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Palkkarakennetilaston tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä. Kaikille havainnoille on sama pääasiallinen tietolähde, ja tilastointiajankohta on sama.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Palkkarakennetilaston tiedot julkistetaan vuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkistetaan kaksi kertaa vuodessa tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannasta
Tilaston vanhemmat aikasarjat löytyvät arkistokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tietoja on saatavilla yksikkötason aineistona käyttöluvalla tutkijapalveluista.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina. Tilastossa sovelletaan tilastollisen tietosuojan periaatteita, joiden mukaisesti yksittäisen henkilön tai työnantajan tiedot suojataan tarvittaessa ennen tietojen julkaisemista. Tilastokeskuksella on tähän käytössä sisäiset ohjeet taulukkomuotoisten tietojen suojaamisesta.