Kehitämme parhaillaan tilastojen dokumentaatiota. Sisältö ei välttämättä ole tällä hetkellä kaikilta osin ajantasaista.
Syyttäjän ratkaisut: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Syyttäjän ratkaisut
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Tilasto on lakkautettu. Syyttäjän tilastot sisältävät kaksi osakokonaisuutta, syyttäjällä päättyneiden juttujen tilaston ja tilaston syyttämättä jätetyistä. Ensiksi mainittu sisältää syyttäjällä päättyneet jutut ja syyteratkaisut syyttäjävirastoittain ja rikoksittain. Jälkimmäinen tilasto sisältää tiedot seuraamusluontoisesti syyttämättä jätetyistä ja muun syyn takia syyttämättä jätetyistä syyttämättäjättämisperusteen mukaan. Syyttäjällä päättyneissä jutuissa tilastoitava yksikkö on juttu, syyttämättä jätettyjen tilastoissa se on syyttämättä jätetty henkilö.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Käsittelyaika
Käsittelyaika tarkoittaa asian ratkaisuun kulunutta aikaa. Aika lasketaan asian saapumispäivästä ratkaisupäivään.
Rangaistus- ja sakkomääräys
Rangaistusmääräyksellä tarkoitetaan ratkaisua, jolla virallinen syyttäjä määrää sakkorangaistuksen ja menettämisseuraamuksen sakkovaatimuksen tai rangaistusvaatimuksen perusteella. Sakkovaatimuksen ja rangaistusvaatimuksen antaa poliisimies. Sakkovaatimuksella tarkoitetaan epäillylle annettavaa vaatimusta, jolla hänelle vaaditaan rikkomuksesta yli 20 päiväsakon sakkorangaistusta tai poliisilla ei ole toimivaltaa antaa sakkomääräystä. Sakkovaatimus annetaan myös siinä tapauksessa, jos epäilty pyytää päiväsakon rahamäärän määräytymisperusteen muuttamista. Rangaistusvaatimuksella tarkoitetaan epäillylle tiedoksi annettavaa sakkorangaistusta tai rikesakkoa sekä menettämisseuraamusta koskevaa vaatimusta tilanteessa, jossa epäilty ei suostu asian käsittelemiseen lain sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010) mukaisessa menettelyssä. Poliisimies voi myös antaa sakkomääräyksen. Sakkomääräyksellä tarkoitetaan poliisimiehen määräämää sakkorangaistusta. Sakkomääräys voi olla enintään 20 päiväsakon suuruinen sakkorangaistus tai menettämisseuraamus ja se voidaan määrätä lain sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010) luvun 1 3§:n kohdissa 1-13 lueteltujen lakien ja säännösten rikkomisesta. Sakkorangaistus voidaan määrätä rikkomuksesta, josta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Sakkorangaistuksen ohella voidaan määrätä 1 000 euron suuruinen menettämisseuraamus. Asian käsitteleminen lain sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010) mukaisessa menettelyssä edellyttää asianomistajan suostumuksen.
Syyte
Syyte on nostettava, kun on ilmennyt todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Esitutkinnan päätyttyä asia siirtyy syyttäjälle, joka suorittaa syyteharkinnan. Syyttäjä arvioi, täyttääkö teko jonkin rikoksen tunnusmerkistön ja onko siitä riittävästi näyttöä.
Syyteharkinta
Syyteharkinnassa syyttäjä esitutkinta-aineiston perusteella ratkaisee, nostetaanko jotakuta vastaan syyte. Syyteharkinnassa syyttäjän on arvioitava, täyttääkö teko jonkin rikoksen tunnusmerkistön ja toiseksi , onko esitutkinta-aineiston perusteella todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi eli näytön riittävyys. Jos syyttäjä katsoo näytön riittäväksi, hänen on päätettävä, nostaako hän asiassa syytteen tuomioistuimessa. Syytteen nostamisen vaihtoehtoja tietyin laissa säädetyin edellytyksin ovat rangaistusmääräyksen antaminen tai syyttämättä jättäminen.
Syytetty
Asianosainen, jolle vaaditaan tuomioistuimessa rangaistusta epäillyn rikoksen johdosta. Syytetystä voidaan käyttää myös termiä vastaaja.
Syyttämättäjättämisperuste
Perusteet, joilla syyttäjä voi tehdä päätöksen syyttämättä jättämisestä: - ei rikos; teko ei täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä ja sitä ei laissa ole säädetty rangaistavaksi - ei näyttöä; ei ole riittävää näyttöä tekijän syyllisyydestä - syyteoikeus vanhentunut: syyte on nostettava rikoslaissa mainitun määräajan kuluessa - ei syyteoikeutta: syyttäjän oikeutta nostaa syyte on joissakin tapauksissa rajoitettu. - vähäisyysperusteella virallinen syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta, jos rikoksesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko ja että rikosta on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen pidettävä vähäisenä. Syyttämättä jättämisestä rikoksen vähäisyyden perusteella säädetään ROL 1:7:n 1-kohdassa. - nuoruusperusteella virallinen syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta alle 18-vuotiaan tekemästä rikoksesta, jos teosta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Lisäedellytyksenä on, että rikoksen katsotaan johtuneen pikemmin ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta kuin piittaamattomuudesta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan. Nuoruusperusteesta säädetään ROL 1:7:n 2-kohdassa. - kohtuusperusteella virallinen syyttäjä saa, jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi, muissakin kuin 7 §:ssä säädetyissä tapauksissa jättää syytteen nostamatta, jos oikeudenkäyntiä ja rangaistusta on pidettävä kohtuuttomina tai tarkoituksettomina. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto tai muu tekijän toiminta rikoksensa vaikutusten estämiseksi tai poistamiseksi, tekijän henkilökohtaiset olot, rikoksesta hänelle aiheutuvat muut seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet tai muut seikat. Kohtuusperusteesta säädetään ROL 1:8:n 1-kohdassa. - konkurrenssi- eli yhtymisperusteella virallinen syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta, jos rikos ei yhteisen rangaistuksen määräämistä tai aikaisemmin tuomitun rangaistuksen huomioon ottamista koskevien säännösten johdosta olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään. Konkurrenssiperusteesta säädetään ROL 1:8:n 2-kohdassa. - muu lainkohta, jonka perusteella syyttäjä voi tehdä syyttämättäjättämispäätöksen: RL 9:7 §, 21:17 § (kumottu 2004/712, tullut voimaan 1.10.2004), 35:7 § ja 50:7 §.
Työtili
Työtili tarkoittaa vuoden aikana vireillä olleita asioita. Siinä esitetään edelliseltä vuodelta siirtyneet, vuoden aikana saapuneet, ratkaistut ja seuraavaan vuoteen siirtyneet asiat. Edelliseltä vuodelta siirtyneet asiat ovat tulleet vireille ennen tilastovuotta. Seuraavaan vuoteen siirtyneet asiat ovat saapuneet tilastovuonna tai aikaisemmin ja ovat vielä ratkaisematta.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki (Finlex.fi). Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus (eur-lex.europa.eu) ja suomalainen tietosuojalaki (Finlex.fi). Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa (Finlex.fi).
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.