Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset: tilaston dokumentaatio

Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.

Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset

Laaturaportti

Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto sisältää tietoja ensimmäisessä oikeusasteessa tuomituista rangaistuksista, tuomitsematta jätetyistä ja hylätyistä syytteistä. Tiedot saadaan oikeusministeriöstä ja oikeusrekisterikeskuksesta ja julkaistaan kerran vuodessa.

Kattavuus (SIMS 3.3)

Tietoaineistot kattavat kaikki käräjä- ja hovioikeuksissa eri rikoksista syytetyt, tuomitut, tuomitut rangaistukset, muuhun seuraamukseen tuomitut sekä hylätyt ja rauenneet syytteet.

Aineisto kattaa myös syyttäjän rangaistusmääräykset, poliisin sakkomääräykset ja rikesakot.

Tilastossa esitetään syytettyjen ja tuomittujen lukumäärät rangaistuslajeittain sekä
keskimääräiset rangaistukset. Tilastossa julkaistaan myös tietoja hovioikeuksien päätöksistä ja siitä, miten käräjäoikeuden tuomio on muuttunut hovioikeudessa. Lisäksi julkaistaan tietoja uusintarikollisuudesta.

Perusaineistona uusintarikollisuudesta on alioikeuksien (käräjäoikeuksien) varsinaisista rikosasioista antamat päätökset vuodesta 1977 lähtien. Uusintarikollisuusaineistoon luetaan rikokset, joiden tekopäivästä on kulunut alle kolme vuotta edellisen rikostuomion antopäivään.

Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)

Tuomion päärikos on tilastossa yleisimmin käytetty tilastoyksikkö. Päärikos on tuomion törkein rikos ja tilastoinnissa käytettävä käsite.

Tilastossa on esitetty myös kaikkien syyksi luettujen rikosten ja hylättyjen syytteiden määrät rikoksittain, jolloin henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin hänellä on ratkaisuja vuoden aikana.

Tuomion päärikos määritetään silloin, kun vastaajan ratkaisussa on useampi kuin yksi rikos tai hylätty syyte. Jos vastaajalla on ratkaisussa vain yksi rikos tai hylätty syyte, se on tuomion päärikos. Päärikos määritetään seuraavien kriteereiden mukaisessa järjestyksessä.

1. Päärikos on rikos, joka on johtanut ankarimpaan seuraamukseen. Käytetty ankaruusjärjestys on seuraava:

elinkautinen vankeus
yhdistelmärangaistus
määräaikainen ehdoton vankeus
aikaisempi ehdoton vankeus koskee tätäkin rikosta
valvontarangaistus
yhdyskuntapalvelu
aikaisempi yhdyskuntapalvelu koskee tätäkin rikosta
nuorisorangaistus
ehdollinen vankeus
aresti
poistumisrangaistus
sakko
kurinpitosakko
rikesakko
varoitus
rangaistukseen tuomitsematta jättäminen
syyte hylätty
syyte rauennut
tuomittu euromääräinen uhkasakko.

2. Jos päärikos on vielä löytymättä, valitaan rikos, jolla on ankarin laissa säädetty rangaistusasteikko.

3. Eri rikoksista, joilla on laissa sama rangaistusasteikko, päärikos valitaan rikosnimikkeiden ensisijaisuussääntöjen avulla.

Kriteerien 1–3 suhteen samanlaisista rikoksista valitaan tekoajaltaan viimeisin, tai jos niitä on useita jokin niistä.

Rangaistus- ja sakkomääräykset: Jos sakko on yhteinen kahdesta tai useammasta eri rikkomuksesta, rangaistus- tai sakkomääräyksen päärikos määritellään edellä mainituilla kriteereillä 2 ja 3.

Rikesakot: Tilaston perusaineistosta saadaan aina vain yksi rikkomuksen laatu ja määräyksen perusteena oleva lainkohta, joten päärikosta ei määritellä. 1.12.2016 lähtien päärikos määritellään vastaavasti kuin rangaistus- ja sakkomääräysten kohdalla. Jos sakko on yhteinen kahdesta tai useammasta eri rikkomuksesta, rikesakon päärikos määritellään edellä mainituilla kriteereillä 2 ja 3.

Vaikka tuomion päärikos onkin yleisimmin käytetty tilastoyksikkö, tilastosta on saatavissa myös kaikkien syyksi luettujen rikosten ja hylättyjen syytteiden määrät rikoksittain.

Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Aineisto saadaan kolmesta eri rekisteristä. Rekistereitä ylläpitävät oikeusrekisterikeskus ja poliisi.

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilastoon sisältyvät seuraavat henkilöt:

hovioikeuksissa syytetyt
käräjäoikeuksissa varsinaisessa oikeudenkäynnissä syytetyt
hovioikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena syytetyt
henkilöt, joille on annettu rangaistus- tai sakkomääräys
henkilöt, joille on annettu rikesakko
sekä henkilöt, jotka asianomistajana, todistajana tai asiantuntijana on tuomittu rikosasiassa rangaistukseen.

Viitealue (SIMS 3.7)

Tilasto kattaa käräjä- ja hovioikeuksien antamat tuomiot tuomioistuimittain ja hovioikeuspiireittäin.

Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)

Tuomioita koskevia vuositietoja on saatavilla verkkosivuilla vuodesta 2005 alkaen. Vanhemmat julkaisut löytyvät digitoidussa muodossa.

Tilasto on julkaistu vuodesta 1891 lähtien Suomen virallisen tilaston sarjoissa SVT XXIII ja Oikeus seuraavilla nimillä:

1891–1916 Oikeustoimi
1917–1924 Oikeustilasto
1925–1926 Rikollisuus
1927–1937 Rikollisuus II. Syytetyt
1938–1950 Rikollisuus II.
1951–1954 Oikeustilastoa B. Tuomioistuinten rikollisuustilasto
–1990 Tuomioistuinten tutkimat rikokset (SVT XXIIIB tai Oikeus)
1991–2009 Oikeustilastollinen vuosikirja (luku 6) (Oikeus)

Aikaisemmin, vuosilta 1839–1879 tuotettiin prokuraattorin toimituskunnassa käsinkirjoitettu tilasto. Ensimmäinen painettu ja julkaistu oikeus- ja rikostilasto on Keisarillisen Senaatin Prokuraattorin alamaisessa kertomuksessa rikos- ja siviilijutuista vuodelta 1880. Kertomus julkaistiin Helsingissä 1882.

Mittayksikkö (SIMS 4)

Tilastossa julkaistujen tietojen mittayksiköinä ovat lukumäärä, kuukausi, päivä, tunti ja euro.

Viiteajankohta (SIMS 5)

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.

Luokitukset (SIMS 3.2)

Tilastossa käytetään seuraavia luokituksia:

Rikosryhmä
Asuinpaikka
Kansalaisuus
Sukupuoli
Ikäluokka
Rikos
Kiellon kesto
Rikoksen samankaltaisuus
Vankeusaika
Tuomioistuin
Hovioikeus
Tuomio
Tuomion päärikos
Seuraamus
Rangaistuksen muutos hovioikeudessa
Hovioikeuden päätös
Muutoksenhakija

Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)

Aikaisempi rangaistus riittävä seuraamus

Jos ehdottomaan vankeusrangaistukseen, valvontarangaistukseen tai yhdyskuntapalveluun tuomittua syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, voi tuomioistuin katsoa, että aikaisempi rangaistus on riittävä seuraamus myös myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta. (Rikoslaki 7:6-7§)

Aresti

Aresti on sotilaan tai muun rikoslain 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistus (Rikoslaki 6:1§). Arestin voi tuomita vain sotilasoikeudenkäyntilain 5 ja 6 §:ssä tarkoitettu tuomioistuin sotilasoikeudenkäyntilain mukaisessa menettelyssä ja sitä tuomitaan vähintään yksi ja enintään kolmekymmentä vuorokautta (Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa 255/2014).

Asia rauennut

Asia raukeaa, kun syyttäjä tai asianomistaja peruu syytteen. Syyte voidaan perua esimerkiksi, jos uusien todisteiden valossa ei ole enää perusteita syytetyn syyttämiseen tai mikäli asianomistaja ei enää halua vaatia rangaistusta.

Ehdollinen ajokielto

Käräjäoikeus voi määrätä ajokiellon myös ehdollisena, jos ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin tai muun painavan syyn takia välttämätön eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle. Ehdollisen ajokiellonmääräaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. (Ajokorttilaki 386/2011).

Ehdollinen vankeus

Enintään kahden vuoden ehdoton vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei tuomitun aikaisempi rikollisuus tai muut seikat edellytä ehdotonta rangaistusta. Kun vankeus tuomitaan ehdollisena, rangaistuksen täytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi. Ehdollisen vankeuden koeaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. Koeaika alkaa tuomion julistamisesta tai antamisesta. (Rikoslaki 2b:§3-5) Ehdollisen vankeuden yhteydessä voidaan määrätä myös oheissakko. Jos ehdollinen vankeusrangaistus on yli vuoden pituinen, voidaan lisäksi määrätä myös yhdyskuntapalvelua.

Ehdoton vankeus

Ehdottomalla vankeudella tarkoitetaan vankilassa kärsittävää tuomiota.

Eläintenpitokielto

Eläintenpitokieltoon voidaan tuomita törkeästä eläinsuojelurikoksesta (Rikoslaki 17:14a§), eläinsuojelurikoksesta (Rikoslaki 17:14§) ja lievästä eläinsuojelurikoksesta (Rikoslaki 17:15§). Eläintenpitokielto voidaan määrätä myös eläinsuojelurikkomuksesta (Eläinsuojelulaki 247/1996) tai eläinkuljetusrikkomuksesta (Laki eläinten kuljetuksesta 1429/2006) tai, jos henkilöä voidaan pitää soveltumattomana tai kykenemättömänä huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista. Eläintenpitokielto määrätään syyttäjän vaatimuksella. Eläintenpitokielto voidaan määrätä vähintään yhden vuoden määräajaksi tai pysyväksi. (Rikoslaki 17:23§)

Kurinpitorangaistukset

Sotilaan ja muun rikoslain 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistuksia ovat muistutus, ylimääräinen palvelus, varoitus, poistumiskielto, kurinpitosakko ja aresti. Sovellettaessa muuhun kuin rikoslain 45 luvun alaiseen henkilöön säännöstä, jossa säädetään seuraamukseksi kurinpitorangaistus, hänet tuomitaan kurinpitorangaistuksen sijasta sakkoon.

Kurinpitosakko

Kurinpitosakko on sotilaan tai muun 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistus (Rikoslaki 6:1§). Kurinpitosakkoa tuomitaan vähintään yhdeltä ja enintään kolmeltakymmeneltä päivältä. Kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on yksi viidesosa sakotettavan keskimääräisestä kokonaispäivätulosta, kuitenkin vähintään asevelvollisuuslain nojalla palvelevalle maksettavan suurimman päivärahan suuruinen määrä. (Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa 255/2014)

Liiketoimintakielto

Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä yksityinen elinkeinonharjoittaja, jonka harjoittamasta liiketoiminnasta on kirjanpitolaissa (655/1973) säädetty kirjanpitovelvollisuus, avoimen yhtiön yhtiömies, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ja eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän henkilöjäsen sekä se, joka on yhteisön hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa, samoin kuin se, joka tosiasiallisesti johtaa yhteisön tai säätiön taikka ulkomaisen sivuliikkeen toimintaa taikka hoitaa sen hallintoa. Edellä määritelty henkilö voidaan määrätä liiketoimintakieltoon, jos hän on liiketoiminnassaan olennaisesti laiminlyönyt lakisääteisiä velvollisuuksia tai hän on liiketoiminnassaan syyllistynyt rikolliseen menettelyyn. Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä myös seuraavista rikoksista; sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen (Rikoslaki 17:18§), törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen (Rikoslaki 17:18a§), sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito (Rikoslaki 17:19§), ihmiskauppa (Rikoslaki 25:3§) ja törkeä ihmiskauppa (Rikoslaki 25:3a§). Liiketoimintakielto voidaan määrätä myös rikoksista paritus (Rikoslaki 20:9§) ja törkeä paritus (Rikoslaki 20:9a§), jos ne ovat kohdistuneet alle 18 vuotiaaseen henkilöön. Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä vähintään kolmeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi. (Laki liiketoimintakiellosta 1059/1985).

Metsästyskielto

Metsästyskieltoon määrätään törkeästä metsästysrikoksesta (Rikoslaki 48a:1a§) tuomittu vähintään kolmeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Metsästyskieltoon voidaan määrätä vähintään yhdeksi ja enintään viideksi vuodeksi metsästysrikoksesta (Rikoslaki 48a:1§) tuomittu, joka on menettelyllään osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöksistä. Metsästyskielto tuomitaan syyttäjän vaatimuksesta. (Rikoslaki 48a:6§)

Muuntokelpoinen

Ehdoton vankeus katsotaan yhdyskuntapalveluksi muuntokelpoiseksi, jos se on enintään kahdeksan kuukauden pituinen eikä sitä ole tuomittu seuraavista rikoksista; asevelvollisuudesta kieltäytyminen (1438/2007), siviilipalveluksesta kieltäytyminen (1446/2007) ja siviilipalvelusrikos (1446/2007).

Määräaikainen vankeus

Määräaikaisella vankeudella tarkoitetaan ehdotonta- ja ehdollista vankeutta, valvontarangaistusta tai yhdyskuntapalvelua.

Nuorisorangaistus

Nuorisorangaistus voidaan tuomita alle 18 vuotiaalle, jos sakkorangaistuksen katsotaan olevan riittämätön rangaistus, eivätkä painavat syyt vaadi tuomitsemista ehdottomaan vankeuteen ja ehdollisen vankeuden valvontoineen ei katsota edistävän tarpeeksi sosiaalista selviytymistä tai ehkäisevän uusia rikoksia. Nuorisorangaistus voidaan tuomita myös sellaisista rikoksista, joista vain osa on tehty alle 18 vuotiaana. (Rikoslaki 6:10a) Nuorisorangaistukseen kuuluu sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja työelämään perehtymistä.

Oheissakko

Ehdollisen vankeuden lisäksi voidaan tuomita myös oheissakko, joka määrätään päiväsakkoina.

Oikeudessa tuomitut

Tilasto pitää sisällään tiedot ensimmäisessä oikeusasteessa tuomituista. Ensimmäinen oikeusaste on yleensä käräjäoikeus ja joissakin tapauksissa hovioikeus.

Poistumiskielto

Poistumiskielto on sotilaan tai muun rikoslain 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistus (Rikoslaki 6:1§). Poistumiskieltoa määrätään tai tuomitaan 1-15 vuorokautta tai jos rikoksia on useampia niin enintään 25 vuorokautta (Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa 255/2014).

Rangaistus

Yleisiä rangaistuksia (kenelle tahansa rikoslain alaiselle määrättävissä olevia) ovat rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus ja ehdoton vankeus. Erityinen rangaistus alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta on nuorisorangaistus. Erityisiä rangaistuksia virkamiehiä varten ovat varoitus ja viraltapano. Sotilaan kurinpitorangaistuksia ovat varoitus, poistumiskielto, kurinpitosakko, ylimääräinen palvelus ja aresti. Oikeushenkilö eli yhtiö, yhdistys, säätiö tms. voidaan tuomita yhteisösakkoon.

Rangaistus- ja sakkomääräys

Rangaistusmääräyksellä tarkoitetaan ratkaisua, jolla virallinen syyttäjä määrää sakkorangaistuksen ja menettämisseuraamuksen sakkovaatimuksen tai rangaistusvaatimuksen perusteella. Sakkovaatimuksen ja rangaistusvaatimuksen antaa poliisimies. Sakkovaatimuksella tarkoitetaan epäillylle annettavaa vaatimusta, jolla hänelle vaaditaan rikkomuksesta yli 20 päiväsakon sakkorangaistusta tai poliisilla ei ole toimivaltaa antaa sakkomääräystä. Sakkovaatimus annetaan myös siinä tapauksessa, jos epäilty pyytää päiväsakon rahamäärän määräytymisperusteen muuttamista. Rangaistusvaatimuksella tarkoitetaan epäillylle tiedoksi annettavaa sakkorangaistusta tai rikesakkoa sekä menettämisseuraamusta koskevaa vaatimusta tilanteessa, jossa epäilty ei suostu asian käsittelemiseen lain sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010) mukaisessa menettelyssä. Poliisimies voi myös antaa sakkomääräyksen. Sakkomääräyksellä tarkoitetaan poliisimiehen määräämää sakkorangaistusta. Sakkomääräys voi olla enintään 20 päiväsakon suuruinen sakkorangaistus tai menettämisseuraamus ja se voidaan määrätä lain sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010) luvun 1 3§:n kohdissa 1-13 lueteltujen lakien ja säännösten rikkomisesta. Sakkorangaistus voidaan määrätä rikkomuksesta, josta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Sakkorangaistuksen ohella voidaan määrätä 1 000 euron suuruinen menettämisseuraamus. Asian käsitteleminen lain sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010) mukaisessa menettelyssä edellyttää asianomistajan suostumuksen.

Rikesakko

Rikesakko on euromäärältään kiinteä, sakkoa lievempi varallisuusrangaistus. Rikesakko voi olla suuruudeltaan 10, 20, 35, 50, 60, 70, 85, 100 tai 115 euroa ja 1.9.2015 lähtien 20, 40, 70, 100, 120, 140, 170 tai 200 euroa. Jos henkilö syyllistyy samalla kertaa kahteen tai useampaan rikkomukseen, rikesakko määrätään ankaramman tai ankarimman rikesakon mukaan. Rikesakosta ja sakkorangaistuksesta tai määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta ei saa määrätä yhteistä rangaistusta. Maksamatonta rikesakkoa ei saa muuntaa vankeudeksi. Rikesakon määrää poliisimies tai muu laissa säädettyä valvontaa suorittava virkamies. Rikesakkoon tuomittu voi saattaa asian käräjäoikeuden tutkittavaksi. Rikesakon määräämisestä säädetään laissa sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010). Rikesakon käyttöalasta säädetään rikoslain luvussa 2 a 8-11§, laissa rikesakkorikkomuksista (986/2016) sekä valtioneuvoston asetuksessa rikesakkorikkomuksista (1081/2015).

Sakko

Sakko tuomitaan päiväsakkoina, joiden vähimmäismäärä on yksi ja enimmäismäärä 120. (Rikoslaki 2a:1§) Yhteinen sakkorangaistus saa olla enintään 240 päiväsakkoa. (Rikoslaki 7:3§) Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on pidettävä yhtä kuudeskymmenesosaa sakotettavan keskimääräisestä kuukausitulosta, josta on vähennetty valtioneuvoston asetuksella määriteltävät verot ja maksut sekä kiinteä peruskulutusvähennys. Sakotettavan elatusvelvollisuus voi alentaa päiväsakkoa. (Rikoslaki 2a:2§) Sakon kokonaisrahamäärä on päiväsakkojen lukumäärä kerrottuna päiväsakon rahamäärällä, mutta ylinopeussakon on oltava aina vähintään yhtä suuri kuin ylinopeudesta määrättävä korkein rikesakko. Yhteinen sakkorangaistus ei kuitenkaan saa olla eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteismäärää ankarampi.

Syyte hylätty

Syyte hylätään, kun tuomioistuin katsoo, ettei rikosta ole tapahtunut tai siitä ei ole tuomioistuimen mukaan ollut riittävää näyttöä, jotta syytetty voitaisiin tuomita.

Tuomion päärikos

Tuomin päärikos on tilastossa sovellettu esitystapa. Sen mukaan kutakin syytettyä, tuomittua tai rangaistusmääräyksellä sakotettua kuvataan useimmiten ratkaisun ankarimman rangaistuslajin törkeimmällä rikoksella. Tuomion päärikoksen tarkempi määrittely löytyy tilaston laatuselosteesta.

Tuomitsematta jättäminen

Tuomioistuin voi tietyin edellytyksin jättää tuomitsematta syytetyn rangaistukseen, vaikka se katsoisi syytetyn olevan syyllinen rikokseen. Tuomioistuin saa jättää rangaistuksen tuomitsematta, jos rikosta on sen haitallisuuteen tai siitä ilmenevään tekijän syyllisyyteen nähden pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, tekijä on tekohetkellä alle 18-vuotias ja teko johtuu ymmärtämättömyydestä ja harkitsemattomuudesta, teko on erityisistä syistä anteeksiannettava tai rangaistus olisi kohtuuton tai rikos ei olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään. (Rikoslaki 6:12§1/1-5) Tilastossa tuomitsematta jätetyt käsittää pääsääntöisesti ne tapaukset, joissa tuomioistuin on ilmaissut rangaistuseuraamukseksi 'Jätetään rangaistukseen tuomitsematta'.

Tuomittu valvontaan koeajaksi ehdollisen vankeuden ohella

Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan yhden vuoden kolmen kuukauden ajaksi, jos tätä on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi tai uusien rikosten ehkäisemiseksi. (Rikoslaki 6:10§2)

Uhkasakko

Uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Kunkin päävelvoitteen tehosteeksi on asetettava eri uhkasakko. Uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. (Uhkasakkolaki 1113/1990) Tilastossa rikosasiassa uhkasakkoon tuomittu kuuluu ryhmään 'tuomittu'.

Valvontarangaistus

Valvontarangaistus on enintään kuuden kuukauden pituisen ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus. Valvontarangaistukseen voidaan tuomita, jos rikoksentekijää ei voida tuomita yhdyskuntapalveluun, aiempien rikosten ja rangaistusten laatu ei ole esteenä ja valvontarangaistus katsotaan olevan perusteltu rikoksentekijän sosiaalisten valmiuksien ylläpitämiseksi. (Rikoslaki 6: 11a§). Valvontarangaistukseen tuomittu asuu kodissaan, mutta häntä valvotaan rangaistuksen aikana teknisin välinein ja muilla tavoin. Valvontarangaistus muunnetaan takaisin ehdottomaksi vankeudeksi, jos rangaistuksen ehtoja rikotaan.

Valvottu ajo-oikeus

Käräjäoikeuden on määrättävä rattijuopumukseen (Rikoslaki 23:3§) tai törkeään rattijuopumukseen (Rikoslaki 23:4§) syyllistyneelle alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetussa laissa tarkoitettu valvottu ajo-oikeus, jos ajokieltoon määrättävä sitä pyytää. Ajokielto on määrättävä ehdollisena. (Ajokorttilaki 386/2011).

Vankeusaika

Vankeutta tuomitaan määräajaksi tai elinkaudeksi. Määräaikaista vankeusrangaistusta tuomitaan vähintään neljätoista päivää ja enintään kaksitoista vuotta tai yhteistä rangaistusta määrättäessä viisitoista vuotta. Tuomioistuin määrää rangaistuksen sen asteikon rajoissa, jonka lainsäätäjä on kullekin rikokselle asettanut. Vankeuteen tuomittaessa ajan yksikköinä käytetään vuosia, kuukausia ja päiviä. Kolmea kuukautta lyhempi rangaistus tuomitaan päivinä. Vuoteen lasketaan 365 päivää ja kuukauteen 30 päivää. (Rikoslaki 2c). Taulukoissa keskimääräiset vankeusajat ovat esitetty kuukausina, paitsi yhdyskuntapalvelun osalta myös tunteina.

Varoitus sotilaalle

Varoitus on sotilaan tai muun 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistus (Rikoslaki 6:1§).

Varoitus virkamiehelle

Varoitus on erityinen rangaistus virkamiehille (Rikoslaki 6:1§). Virkamiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan antaa kirjallinen varoitus (Valtion virkamieslaki 750/1994).

Viraltapano

Viraltapano on virkamiehelle tuomittava erityisrangaistus. Virkamies voidaan tuomita pantavaksi viralta, jos hänet on tuomittu elinkautiseen vankeuteen tai vähintään kahdeksi vuodeksi määräaikaiseen vankeuteen ja rikos osoittaa tuomitun sopimattomaksi olemaan virkamiehenä. Myös kahta vuotta lyhempään vankeusrangaistukseen tuomittu virkamiehen voidaan panna viralta, jos rikos osoittaa hänet erityisen sopimattomaksi toimimaan virkamiehenä. Viraltapano käsittää sen viran tai virkojen, jotka tuomitulla on tuomitsemishetkellä. Rikoslain lukujen 11 tai 40 rangaistussäännöksissä tarkoitettu viraltapano käsittää vain sen viran, jossa rikos tehtiin. (Rikoslaki 2:7§,10§)

Yhdistelmärangaistus

Yhdistelmärangaistus koostuu vankeusajasta ja välittömästi vankeuden jälkeen toteutettavasta vuoden mittaisesta valvonta-ajasta. Valvonta-ajan sisältö määritellään mm. vankikohtaisen riskiarvion perusteella. Yhdistelmärangaistus voidaan tuomita tiettyjen rikosten uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Yhdistelmärangaistuksen tarkoituksena on alentaa rikoksen uusimisen riskiä. Rangaistusta suorittavalla ei ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen tai valvottuun koevapauteen. Yhdistelmärangaistus korvaa vuodesta 2018 alkaen vakavien rikosten uusijoille tarkoitetun vankeusrangaistuksen, joka suoritetaan kokonaisuudessaan vankilassa. (Rikoslaki 2b:11§)

Yhdyskuntapalvelu

Yhdyskuntapalvelu on enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus. Yhdyskuntapalvelua voidaan tuomita, jos ehdottomien vankeusrangaistusten, valvontarangaistusten, aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten, rikollisen toiminnan jatkamisen tai muiden painavien syiden ei katsota olevan esteenä tuomitsemiselle. (Rikoslaki 6:11§) Yhdyskuntapalvelua ei voida tuomita seuraavista rikoksista: asevelvollisuudesta kieltäytyminen (1438/2007), siviilipalveluksesta kieltäytyminen (1446/2007) ja siviilipalvelusrikos (1446/2007). Yhdyskuntapalvelua voidaan tuomita 14-240 tuntia. Yhdyskuntapalvelua voidaan tuomita myös yli kahdeksan kuukauden pituisen ehdollisen rangaistuksen ohessa enintään 90 tuntia.

Yhteisösakko

Oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Yhteisösakko tuomitaan määräeuroin. Alin yhteisösakon rahamäärä on 850 ja ylin 850 000 euroa. Tarkemmin oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään Rikoslain luvussa 9.

Toimintavaltuudet (SIMS 6)

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)

Tietoaineistoa ei jaeta muiden tilastovirastojen tai yksiköiden välillä. Tietojen jakamiseen ei siten ole vakiintuneita menettelyjä tai järjestelyjä.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)

Tilastossa on alueluokituksena käräjäoikeudet. Käräjäoikeuksien toimialueet ovat muuttuneet 1.1.2010 ja 1.1.2019. Vuonna 2010 aloitti toimintansa 27 käräjäoikeutta aiemman 51 sijaan. Vuoden 2019 alusta Suomessa on toiminut 20 käräjäoikeutta.

Toiminnassa olevat käräjäoikeudet on listattu Tuomioistuinlakiin (673/2016). Tilastokeskuksen syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilaston sivun tietokantataulukoissa on saatavilla tilastotietoja 27 käräjäoikeuden mukaan luokiteltuna vuodesta 2009 alkaen.

Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)

Lainmuutokset vaikeuttavat rikoskohtaista vertailua eri vuosina. Rikoslain rikossäännökset on uudistettu monessa osassa alkaen vuonna 1991. Vankeus- ja sakkorangaistuksen tuomitseminen usean rikoksen tapauksessa muuttui 1.4.1992.

Nykyisen lainsäädännön mukaan tuomitaan pääsääntöisesti vain yksi yhteinen vankeus- tai sakkorangaistus. Aiemmin, jos rikolliset teot eivät olleet tehtyjä yhdellä teolla eivätkä ne olleet saman rikoksen jatkamista, kustakin rikoksesta tuomittiin eri rangaistus, niin sanottu yksikkörangaistus. Jos eri rikoksista oli tuomittu kaksi tai useampia määräaikaisia vankeusrangaistuksia, ne yhdistettiin lisäämällä ankarimpaan yksikkörangaistukseen tai, jos kahdesta tai useammasta rikoksesta oli tuomittu yhtäläinen ankarin rangaistus, johonkin niistä enintään puolet muista rangaistuksista. Jos joku tuomittiin samalla kertaa kahteen tai useampaan sakkoon, laskettiin sakot täysin määrin yhteen.

Yhteisen vankeusrangaistuksen määräämisestä jälkikäteen luovuttiin 1.10.1997. Vanhan lain mukaan, jos ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittua syytettiin hänen ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, rangaistus oli määrättävä niin kuin kaikki nämä rikokset olisi saatettu samalla kertaa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Uusien säännösten mukaan kyseessä olevassa tapauksessa aikaisempaa päätöstä ei enää pureta rangaistuksenkaan osalta. Sen sijaan määrätessään uudesta rikoksesta uutta rangaistusta tuomioistuin voi ottaa aikaisemman ehdottoman vankeusrangaistuksen kohtuuden mukaan huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana.

Vastaavasti aikaisempi yhdyskuntapalvelurangaistus voidaan ottaa huomioon uutta rangaistusta tuomittaessa. Uusiin säännöksiin sisältyy myös mahdollisuus alittaa vankeudelle laissa jostakin rikoksesta säädetty erityinen vähimmäisaika. Lisäksi kuten ennenkin aikaisempi rangaistus voidaan katsoa sellaisenaan riittäväksi seuraamukseksi myös myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta.

Vuoden 2004 alusta tulivat voimaan rikoslain uudistetut 3–6 luvut. Uudistus koski kaikkien rikosten yhteisiä säännöksiä eli niin sanottuja rikosoikeuden yleisiä oppeja rangaistuksen määrään ja laatuun vaikuttavista periaatteista ja perusteista. Uudet säännökset perustuvat varsin pitkälle aikaisempaan oikeuskäytäntöön.

Valvontarangaistus tuli voimaan 1. marraskuuta 2011. Enintään kuuden kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittu voidaan tietyin edellytyksin vankeuden sijasta tuomita samanpituiseen valvontarangaistukseen. Valvontarangaistus sijoittuu siis ankaruudeltaan yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin. Tarkemmin valvontarangaistuksesta säädetään valvontarangaistuksesta annetussa laissa (330/2011). Valvontarangaistuksen ehtojen toistuva tai vakava rikkominen johtaa rangaistuksen muuntamiseen ehdottomaksi vankeudeksi.

Uusi sakkomenettelylaki (laki sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010)) tuli voimaan 1.12.2016. Tällä lailla kumottiin laki rangaistusmääräysmenettelystä (692/1993) ja laki rikesakkomenettelystä (66/1983). Uudessa menettelyssä poliisi-, tulli- tai rajavartiomies voi tuomita liikenteeseen liittyvästä rikkomuksesta tai näpistyksestä enintään 20 päiväsakon suuruisen sakkorangaistuksen (sakkomääräys) tai enintään 1 000 euron menettämisseuraamuksen.

Muissa tapauksissa syyttäjä edelleen vahvistaa rangaistuksen. Sakkomenettelyyn vaaditaan epäillyn suostumus. Vuodesta 2016 alkaen taulukoissa tilastoidaan erikseen uuden lain mukaiset syyttäjän antamat rangaistusmääräykset ja poliisin antamat sakkomääräykset.

Uusi rangaistuslaji yhdistelmärangaistus tuli voimaan 1.1.2018. Yhdistelmärangaistus on erityisesti vakavien rikosten uusijoille tarkoitettu rangaistusmuoto, joka koostuu ehdottomasta vankeudesta ja sitä välittömästi seuraavasta vuoden valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistus on näin ollen ankaruudeltaan elinkautisen jälkeen toiseksi ankarin rangaistus. Tarkemmin yhdistelmärangaistuksesta säädetään yhdistelmärangaistuksesta annetussa laissa (801/2017).

Oikeudessa tuomitut -luokka rangaistusluokituksessa käsittää vain luonnolliset henkilöt. Vuonna 2018 tuomittiin yhdelle oikeushenkilölle uhkasakko, minkä vuoksi Uhkasakko-luokka ei summaudu Oikeudessa tuomitut -tasoon samalla lailla kuin aiempina vuosina, vaan poikkeaa yhden tapauksen verran.

Ajokiellot: Ajokiellon määräsi 31.5.2019 saakka poliisi tai käräjäoikeus. 1.6.2019 alkaen käräjäoikeudet eivät enää määrää ajokieltoja (96/2018), eivätkä ajokiellot sisälly tilastoon.

Lakimuutosten kohdalla noudatetaan pääosin sääntöä, jossa rikokset tilastoidaan uusimpana tilastovuonna voimassa olleen lainsäädännön mukaan, jolloin esimerkiksi lakkautetut tai muuttuneet rikokset saatetaan sijoittaa jonkin voimassa olevan rikoskoodin alle.

Rikoslain 20 luku seksuaalirikoksista uudistui 1.1.2023. Kyseessä oli merkittävä uudistus, jossa vanhan ja uuden lain nimikkeet eivät vastaa toisiaan tarpeeksi, mahdollistaakseen tilastoinnin aiemmille vuosille vuonna 2023 voimassa olleella lainsäädännöllä. Rikoslain 20 luvun osalta tietokantataulukoissa esitetään poikkeuksellisesti sekä vanhan että uuden lain mukaiset rikosnimikkeet.

Keskeisin tilastoyksikkö on ollut vuodesta 1971 lähtien tuomitsemiskerran päärikos.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto on Suomessa ainoa kattava ja säännöllisesti tehtävä tilasto eri rikoksista tuomituista rangaistuksista ja muista seuraamuksista sekä niiden määristä.

Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Julkaisutiheys (SIMS 9)

Tilasto julkistetaan vuosittain.

Tilastojulkistus (SIMS 10.1)

Tiedote julkistetaam vuosittain tilaston sivulla.

Verkkotietokanta (SIMS 10.3)

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tilaston vanhemmat aikasarjat löytyvät arkistokannasta.

Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)

Pääsy tilastoaineistoon rajataan vain sitä välttämättä tarvitseville henkilöille. Tilaston taulukoiden luokituksia on karkeistettu.

Tutkimusaineistojen muodostaminen tehdään yhteistyössä Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden kanssa.

Yhteystiedot

Palvelusähköposti

rikos@stat.fi

Tiedustelut ensisijaisesti

Katri Lepikkö

yliaktuaari

029 551 3223