Tulonjakotilasto: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Tulonjakotilasto
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Tulonjakotilasto kuvaa kotitalouksien vuositulojen jakautumista, tuloeroja ja pienituloisuutta väestöryhmien kesken. Tilastossa kuvataan käytettävissä olevia tuloja ja niiden muodostumista verotus ja tulonsiirrot huomioiden. Tiedot julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Tulonjakotilaston rekisteripohjainen kokonaisaineisto kattaa asuntokunnat ja asuntokuntiin kuuluvan asuntoväestön Suomessa.
Tulonjakotilaston otosaineisto kattaa yksityiset kotitaloudet ja kotitalousväestön Suomessa.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tulonjakotilaston tilastoyksiköt rekisteripohjaisessa kokonaisaineistossa ovat asuntokunta ja henkilö.
Tulonjakotilaston tilastoyksiköt otosaineistossa ovat kotitalous ja henkilö.
Kotitalouden määritelmä eroaa tulonjakotilaston kokonaisaineiston ja otosaineiston välillä. Kokonaisaineistossa kotitaloutena on asuntokunta. Asuntokunnan muodostavat henkilöt, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Asuntokuntaa käytetään kaikissa Tilastokeskuksen rekisteripohjaisissa tilastoissa.
Tulonjakotilaston otosaineistossa kotitalous määritellään yhteisen taloudenpidon perusteella haastattelemalla kerättyjen tietojen avulla. Kotitalouden muodostavat henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Tulonjakotilaston kokonaisaineiston perusjoukko on asuntoväestö, jonka muodostavat kaikki asuntokuntiin kuuluvat asuinhuoneistoissa vakinaisesti tilastovuoden lopussa (31.12) asuvat henkilöt. Varusmiehet luetaan tilaston perusjoukkoon kuuluviksi.
Tilaston ulkopuolelle jää runsaat kaksi prosenttia koko väestöstä. Heihin kuuluvat osoitteettomat, laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat), pysyvästi ulkomailla ja tilapäisesti Suomessa asuvat henkilöt.
Tulonjakotilaston otosaineiston kohdeperusjoukkona ovat Suomessa vakinaisesti asuvat yksityiset kotitaloudet ja niihin kuuluvat henkilöt, toisin sanoen kotitalousväestö Suomessa tilastovuoden lopussa (31.12.). Perusjoukossa ovat kaikki yksityiset kotitaloudet ja niihin kuuluvat henkilöt, jotka asuivat vakinaisesti Suomessa tulojen viitevuoden lopussa (31.12., otostietojen tiedonkeruuvuosi - 1).
Viitealue (SIMS 3.7)
Alueellisia tilastotietoja julkaistaan kokonaisaineistosta kuntatasolla ja kuntapohjaisilla aluejaoilla (kunta, maakunta, seutukunta, hyvinvointialue). Tulonjakotilaston kokonaisaineiston tietoja voidaan tuottaa myös muilla aluejaoilla.
Tulonjakotilaston otosaineistosta alueellisia tietoja julkaistaan otoskoon rajoitusten vuoksi vain suuraluetasolla (NUTS2).
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tulonjakotilaston kokonaisaineiston tiedot ovat saatavissa vuosittain vuodesta 1995 alkaen.
Tulonjakotilaston otosaineiston tiedot ovat saatavissa vuosittain vuodesta 1986 alkaen. Vuosien 1966, 1971, 1976 ja 1981 julkaistavat tiedot perustuvat kulutustutkimukseen.
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Tulonjakotilaston rahamääräisten tietojen reaaliarvojen perusvuotena on viimeisin tilastovuosi.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Tulonjakotilaston mittayksiköitä ovat eurot, prosenttiosuudet ja lukumäärät.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Tulonjakotilaston tulotiedot ovat vuosituloja (kalenterivuosi). Väestö- ja asuntokuntatiedot ovat tilastovuoden lopulta (31.12). Toimintaa kuvaavista tiedoista osa määräytyy koko vuoden tietojen perusteella (esimerkiksi sosioekonominen asema otosaineistossa).
Luokitukset (SIMS 3.2)
Tulonjaon kokonaisaineistossa käytettävät luokitukset ovat:
- sukupuoli
- ikä
- syntymävuosi
- koulutusaste
- syntyperä
- tulofraktiiliryhmä
- tulojen rakenne
- pääasiallinen tulolähde
- perusturvan varassa oleminen
- alue (kunta, seutukunta, maakunta, hyvinvointialue).
Otosaineiston luokitukset ovat:
- sukupuoli
- ikä
- elinvaihe
- sosioekonominen asema
- kotitaloustyyppi
- tuloviidennesryhmä
- tulokymmenysryhmä
- pienituloisuus
- asunnon hallintasuhde
- alue (NUTS2 eli suuralueluokitus).
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Asumiskustannusten tulo-osuus
Asumiskustannuksiin luetaan kotitalouden varsinaisesta asunnostaan maksamat käyttömenot, asuntolainan korot ja kiinteistövero. Asunnon käyttömenoja ovat sen hallintamuodosta riippuen hoitovastikkeet, vuokrat, vesi- ja jätemaksut, erilliset energiakulut, ylläpitokorjausten kustannukset ja muut asunnon käyttö- ja ylläpitomenot. Asumiskustannusten tulo-osuus (bruttomääräinen) osoittaa asumiskustannusten osuutta kotitalouden käytettävissä olevista rahatuloista. Nettomääräisessä asumiskustannusten tulo-osuudessa kotitalouden saamat asumistuet eivät sisälly asumiskustannuksiin eivätkä käytettävissä oleviin rahatuloihin.
Asumismenot
Asumismenoihin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon käyttömenot, asuntolainan korot ja lyhennykset, yhtiövastikkeen rahoitusvastikkeet ja kiinteistövero.
Bruttotulot
Kotitalouden bruttotulot saadaan, kun talouden tuotannontekijätuloihin (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloihin) lisätään kotitalouden saamat tulonsiirrot, mutta ei vähennetä maksettuja tulonsiirtoja (mm. veroja ja sosiaaliturvamaksuja).
Ekvivalentti tulo
Ekvivalentti tulo on tulokäsite, jolla pyritään saamaan erityyppisten kotitalouksien tai asuntokuntien tulot vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon rakenne-erot ja yhteiskulutushyödyt. Ekvivalentti tulo = kotitalouden/asuntokunnan tulot jaettuna kotitalouden/asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä. Tulonjakotilastossa on käytetty vuodesta 2002 lähtien Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa ns. muunnettua OECD:n kulutusyksikköasteikkoa, jossa - kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1 - muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5 - lapset saavat painon 0,3 (lapsiksi on määritelty 0–13-vuotiaat ). Oletuksena on, että kotitalouden sisällä tulot jakautuvat tasaisesti em. kulutustarpeen suhteessa kaikkien jäsenten kesken.
Fraktiilit
Fraktiilit ovat muuttujan jakauman kohtia, joiden alapuolelle jää tietty osa havainnoista. Esim. 1. desiilin alapuolelle jää 10 % jakauman havainnoista, 85. persentiilin alapuolelle 85 % tapauksista. Kvartiilit, kvintiilit ja mediaani ovat paljon käytettyjä fraktiileja. ks. kvantiili
Gini-kerroin
Gini-kerroin on yleisin tuloeroja kuvaava tunnusluku. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on yksi. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saa kaikki tulot. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot ovat yhtä suuret. Tulonjakotilastossa Gini-kertoimet esitetään prosentteina (sadalla kerrottuna). Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja. Gini-kerroin ei muutu, jos kaikkien tulonsaajien tulot muuttuvat prosenteissa saman verran.
Kotitalous
Kotitalouden muodostavat kaikki ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Kotitalouden käsitettä käytetään ainoastaan haastattelututkimuksissa. Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat). Vastaava rekisteripohjainen tieto on asuntokunta. Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Samaan asuntokuntaan voi kuulua useampia kotitalouksia. Asuntokunta käsitettä käytetään rekisteripohjaisissa tilastoissa kotitalouden käsitteen sijasta.
Kulutusyksikkö
Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa. Kulutusyksiköiden laskutapoja on useita erilaisia. Tulonjakotilastossa ja kulutustutkimuksessa on käytetty vuodesta 2002 lähtien Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n ns. muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa - kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1 - muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 - lapset saavat painon 0,3 (0–13-vuotiaat). Valitulla kulutusyksikköasteikolla on merkittävä vaikutus tulotasoihin ja eri väestöryhmien sijoittumiseen tulojakaumassa.
Käytettävissä oleva tulo
Käytettävissä oleva tulo sisältää kaikki kotitalouteen saadut palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot (mukaan lukien omistusasunnosta saatava laskennallinen tulo ja omaisuuden veronalaiset myyntivoitot), luontoisedut ja saadut tulonsiirrot, joiden summasta on vähennetty maksetut tulonsiirrot. Käytettävissä olevien tulojen muodostumista voidaan kuvata seuraavasti: + palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot (ml. asuntotulo omistusasunnosta ja myyntivoitot) -------------------------------------------- = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot (ml. asuntotulo vuokra-asunnosta toiselta kotitaloudelta) -------------------------------------------- = bruttotulot – maksetut tulonsiirrot -------------------------------------------- = käytettävissä olevat tulot Ennen tilastovuotta 2011 tulonjakotilastossa käytettiin pääasiassa käytettävissä olevien tulojen käsitettä. Sen jälkeen pääasiallinen tulokäsite on ollut käytettävissä olevat rahatulo, joka ei sisällä laskennallista asuntotuloa. Omistusasujien asuntotulo luetaan tuotannontekijätuloksi (omaisuustuloksi) ja asuntotulo toiselta kotitaloudelta vuokratusta asunnosta saaduksi tulonsiirroksi. Asuntotulo muodostetaan tulonjakotilaston otosaineistoon edelleen, mutta sitä käsitellään lisätietona. Kun käytettävissä oleviin tuloihin lisätään luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot, saadaan oikaistu käytettävissä oleva tulo. Tulonjakotilastoon tätä käsitettä ei ole muodostettu.
Käytettävissä olevat rahatulot
Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot sisältävät rahamääräiset tuloerät ja työsuhteeseen liittyvät luontoisedut. Rahatuloihin eivät sisälly laskennalliset tuloerät, joista tärkein on laskennallinen asuntotulo. Käytettävissä olevien rahatulojen muodostumista voidaan kuvata seuraavasti: + palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot (ilman asuntotuloa) -------------------------------------------- = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot (ilman asuntotuloa) -------------------------------------------- = bruttorahatulot – maksetut tulonsiirrot -------------------------------------------- = käytettävissä olevat rahatulot Kun bruttorahatuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot, jäljelle jäävä tulo on kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo. Tulonjaon kokonaisaineistossa käytettävissä olevien rahatulojen käsite sisältää myyyntivoitot (veronalaiset luovutusvoitot-tappiot). Tulonjakotilaston otosaineistossa pääasiallinen tulokäsite on kansainvälisten suositusten mukainen kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot, jolloin myöskään myyntivoitot ja niistä maksetut verot eivät kuulu tulokäsitteen piiriin. Tämä vastaa EU:n tulo- ja elinolotilaston (EU-SILC) tulokäsitettä.
Maksetut tulonsiirrot
Kotitalouden maksetut tulonsiirrot muodostuvat lähinnä välittömistä veroista ja sosiaaliturvamaksusta. Lisäksi maksettuihin tulonsiirtoihin luetaan pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä maksetut elatusavut. Maksettuihin veroihin ei ole laskettu kirkollisveroa, vapaaehtoisia yksilöllisiä vakuutusmaksuja eikä välillisiä veroja. Tulonjakotilaston otosaineistossa käsite sisältää korkotuloista maksetut lähdeverot, kiinteistöveron ja osan kotitalouksien välisistä tulonsiirroista (mm. toisten kotitalouksien puolesta maksetut laskut ja opiskelua varten annettu raha). Nämä erät eivät sisälly tulonjakotilaston kokonaisaineistoon.
Mediaanitulo
Kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo.
Omaisuustulot
Omaisuustuloja ovat vuokra-, korko- ja osinkotulot, yksityisiin vakuutuksiin perustuvat eläkkeet ja muut tulot. Lähdeverolain alaiset korkotulot sisältyvät korkotuloihin bruttomääräisinä tulonajkotilaston otosaineistossa ja niistä maksetut lähdeverot sisältyvät maksettuihin tulonsiirtoihin. Kansainvälisissä suosituksissa myyntivoittoja ei lueta tuloiksi, joten myöskään tulonjakotilaston otosaineiston kansainvälisesti vertailukelpoisessa käsitteessä veronalaiset luovutusvoitot eivät sisälly tulokäsitteeseen. Tulonjaon kokonaisaineistossa ne sen sijaan sisältyvät tuloihin. Ennen tilastovuotta 2011 julkaistuissa tulonjakotilaston otosaineiston tiedoissa asuntotulo ja veronalaiset myyntivoitot sisältyivät omaisuustuloihin ja tilastointi perustui käytettävissä olevien tulojen käsitteeseen. Tilastovuodesta 2011 alkaen tilastointi on perustunut kansainväliset suositukset täyttävään käytettävissä olevien rahatulojen käsitteeseen.
Palkkatulot
Palkkoihin luetaan kotitalouksille palkkana – joko rahana tai luontoisetuna – maksetut tulot. Tulot työsuhdeoptioista sisältyvät palkkoihin. Tulonjakotilastossa käytetty palkkatulojen käsite sisältää säännöllisen työajan palkkatulojen lisäksi mm. ylityökorvaukset sekä sivutöistä saatavat tulot. Myös mm. työkorvaukset, avainhenkilöiden palkat ja omaishoidon tuki on luettu tulonjakotilastossa palkkatuloksi. Palkkatuloista on vähennetty niiden hankkimisesta aiheutuneet menot, ei kuitenkaan matkakustannuksia.
Perusturvan varassa oleva
Perusturvan varassa oleva on henkilö, jonka asuntokunnan perusturvaetuuksiksi luettavat tulonsiirrot ovat suuremmat kuin 50 % tai 90 % asuntokunnan bruttotuloista. Jos osuus on yli 90 %, käytetään termiä "kokonaan perusturvan varassa oleva". Perusturvaetuudet ovat valtaosin muita kuin ansiosidonnaisia tulonsiirtoja. Poikkeuksia ovat sairaus- ja vanhempainpäivärahat. Perusturvaetuuksiksi on katsottu myös toimeentulotuki ja asumistuet. Perusturvaetuudet on määritelty tulonjaon kokonaistilaston tuloluokituksen pohjalta aineiston sallimalla tarkkuudella. Perusturvaetuuksiin on luettu työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki (ml. kotoutumistuki), sairaus- ja vanhempainpäivärahat, kotihoidon tuki, elatustuki (2010-), lapsilisät, kansaneläkkeenä maksetut vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet, takuueläkkeet (2011-), kuntoutusraha (Kela), vammaistuet, asumistuet, toimeentulotuki, opintoraha sekä eräitä muita sosiaaliavustuksia (mm. sotilasavustukset). Käytännön syistä kaikki sairaus- ja vanhempainpäivärahat sisältyvät perusturvaetuuksiin, eivät vain vähimmäispäivärahat.
Pienituloisuus
Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ns. ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain. Määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin. Suomessa ei ole virallista kansallista pienituloisten tai köyhyysrajan määritelmää. Tulonjakotilastossa siirryttiin käyttämään kansainväliset suositukset täyttävää rahatulokäsitettä pienituloisuuden tilastoinnissa tilastovuodesta 2011 alkaen. Sitä ennen julkaistuissa raporteissa käytettiin laajempaa tulokäsitettä eli kotitalouden käytettävissä olevia ekvivalenttituloja, jolloin tuloksi laskettiin ns. laskennallinen asuntotulo ja myyntivoitot.
Pitkittynyt pienituloisuus
Pitkittyneesti pienituloisiksi katsotaan henkilöt, jotka ovat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana (ks. pienituloisuuden määritelmä). Määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin.
Pääasiallinen tulolähde
Pääasiallinen tulolähde on tulonjaon kokonaisaineiston tulokäsitteen mukaisista palkoista, yrittäjätuloista, omaisuustuloista ja tulonsiirroista se tulolaji, josta asuntokunta tai henkilö on saanut eniten tuloja vuoden aikana. Jos päätulolähde on tulonsiirrot, on tulolähdettä edelleen tarkennettu ESSPROS-luokituksen ja sen sisällä hallinnollisten käsitteiden mukaisesti. Pääasiallinen tulolähde ei kuvaa henkilön/asuntokunnan toimintaa tai tulonsaajien lukumäärää.
Rahatulot
Rahatulot tarkoittavat bruttotuloja ilman omassa käytössä olevasta omistusasunnosta saatavaa laskennallista asuntotuloa ja muita mahdollisia laskennallisia eriä. Rahatulot sisältävät työsuhteeseen liittyvät luontoisedut. Bruttorahatulot = kotitalouden tuotannontekijätulot (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot ) + kotitalouden saamat tulonsiirrot
Saadut tulonsiirrot
Kotitalouden ja henkilöiden saamat tulonsiirrot muodostuvat ansio- ja kansaneläkkeistä ja muista sosiaaliturvaetuuksista, sosiaaliavustuksista sekä muista saaduista tulonsiirroista. Muita sosiaaliturvaetuuksia ovat mm. kuntoutusavustukset, sairaus- ja vanhempainpäivärahat, lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaukset ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha. Sosiaaliavustuksia ovat mm. lapsilisät, pienten lasten hoidon tuki, sotilasavustus, toimeentulotuki, yleinen asumistuki, opinto- ja tutkimusavustukset sekä työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Muita saatuja tulonsiirtoja ovat mm. kotitalouksien väliset saadut tulonsiirrot. Tiedot perustuvat pääasiassa rekisteritietoihin.
Sosioekonominen asema
Kulutustutkimuksessa ja tulonjakotilastossa kotitalouden jäsenille muodostetaan sosioekonominen asema henkilön 12 viimeisen kuukauden toiminnan perusteella. Sosioekonomisen aseman määrittämiseksi henkilöt on ensin jaettu ammatissa toimiviin ja ammatissa toimimattomiin. Ammatissa toimiviksi on pääsääntöisesti luokiteltu kaikki tutkimusvuonna vähintään kuutena kuukautena tuotantotoimintaan osallistuneet. Ammatissa toimivat on edelleen jaettu yrittäjiin ja palkansaajiin haastattelussa ilmoitettujen tietojen perusteella. Yrittäjiksi on luokiteltu myös sellaisia henkilöitä, joita verotuksessa on verotettu palkansaajina (tyypillisesti yrittäjä, joka työskentelee palkansaajana omassa yrityksessään). Ammatissa toimimattomat on ryhmitelty opiskelijoihin, eläkeläisiin, työttömiin ja muihin. Työttömiksi on laskettu henkilöt, jotka ovat olleet vuoden aikana vähintään 6 kk työttöminä. Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön mukaan. Luokitus perustuu Tilastokeskuksen vuoden 1989 sosioekonomisen aseman luokitusstandardiin. Siinä otetaan huomioon henkilön ammatti, ammattiasema, työn luonne ja elämänvaihe (Sosioekonomisen aseman luokitus 1989. Helsinki. Tilastokeskus, Käsikirjoja, 17).
Tulokymmenykset
Tulokymmenyksissä perusjoukon havainnot järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtäsuureen osaan. Tulonjakotilastossa tulokymmenykset muodostetaan kotitalouden tai asuntokunnan kulutusyksikköä kohti lasketuista tuloista siten, että jokaiseen kymmenykseen tulee sama määrä henkilöitä. Kotitalouden tai asuntokunnan tulot jaetaan ensin kulutusyksiköillä, jolloin saadaan ns. ekvivalentit tulot. Jokaiselle kotitalouden tai asuntokunnan jäsenelle tulee sama ekvivalentti tulo. Henkilöt järjestetään tämän jälkeen tulojensa mukaiseen järjestykseen ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Jokaisessa tulokymmenyksessä on siten 10 prosenttia väestöstä. Ensimmäiseen tulokymmenykseen kuuluu pienituloisin kymmenesosa ja viimeiseen suurituloisin kymmenesosa.
Tuotannontekijätulot
Tulonjakotilastossa tuotannontekijätuloja ovat kotitalouksien tuotantotoimintaan osallistumisesta palkkoina, yrittäjätuloina ja omaisuustuloina saamat rahamääräiset korvaukset. Tuotannontekijätulot sisältävät myyntivoitot (veronalaiset luovutusvoitot - tappiot) tulonjakotilaston kokonaisaineistossa. Tulonjakotilaston otosaineiston kansainvälisesti vertailukelpoisessa käsitteessä (EU-SILC) ne eivät sisälly tuloihin.
Työtön
Tulonjakotilastossa työttömäksi luokitellaan henkilö, joka on ollut vuoden aikana vähintään 6 kuukautta työttömänä. Työttömyyskuukaudet kysytään henkilöltä haastattelussa. Haastattelukuukaudet tarkistetaan ja korjataan tarvittaessa rekisteritietojen perusteella (Kelan rekisterin tiedot työttömyyspäivärahoista ja saantiajoista, verorekisterin työttömyyspäivärahat).
Viitehenkilö
Tulonjakotilastossa ja kotitalouksien varallisuustutkimuksessa kotitalouden viitehenkilöksi valitaan se kotitalouden jäsen, jonka henkilökohtaiset tulot ovat suurimmat. Henkilökohtaiset tulot on määritelty rekisteri- ja haastattelutietojen avulla. Vaikka tulot ovat viitehenkilön määräävä kriteeri, tietyissä tapauksissa koko kotitalouden toiminta otetaan huomioon (mm. yrittäjätaloudet). Poikkeus on myös eläkeläisvanhempien ja näiden lasten (myös täysi-ikäisten) vertailu, jolloin vanhemmista suurituloisempi merkitään viitehenkilöksi, jos vanhempien yhteenlasketut tulot ylittävät selvästi lapsen tulot.
Viitehenkilö
Tulonjaon kokonaisaineistossa viitehenkilöksi valitaan talouden jäsen, jonka bruttotulot ovat suurimmat. Tulot on määritetty rekisteritietojen avulla.
Yrittäjätulot
Tulonjakotilastossa yrittäjätuloihin luetaan mukaan tulot maa- ja metsätaloudesta, elinkeinon harjoittamisesta ja yhtymästä sekä tekijänoikeuspalkkioista. Maatalouden yrittäjätuloihin lasketaan myös erilaiset tuet ja korvaukset. Yrittäjätulot eivät sisällä omaan käyttöön otetuista tuotteista saatua laskennallista tuloa.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tulonjakotilaston laadintaa ohjaa kansallinen ja Euroopan unionin lainsäädäntö.
Tulonjakotilaston otosaineiston laadinta perustuu ESS EU-SILC-tilastoa (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions) koskevaan EU:n parlamentin ja neuvoston kehysasetukseen 1700/2019 vuodesta 2021 alkaen ja sitä aiemmin asetukseen 1177/2003.
Lisätietoja: Euroopan unionin lainsäädäntö, EU-SILC.
Tulonjakotilastointia ohjaavat myös kansainväliset suositukset, joita ovat:
- OECD (2013) OECD Framework for Statistics on the Distribution of Household Income, Consumption and Wealth, OECD Publishing.
- UNECE (2011) Canberra Group Handbook on Household Income Statistics, Second Edition 2011.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tulonjakotilaston kokonaisaineiston alueittaisia tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen ohella taulukkotietoina myös muissa tietokannoissa. Postinumeroalueittaisia tietoja on Tilastokeskuksen Paavo-palvelussa ja muita aluetietoja muun muassa Tilastokeskuksen väestötietopalvelussa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissa.
Tulonjakotilaston tietoja sisältyy myös Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden valmisaineistoihin.
Eurostatin ESS EU-SILC-tilasto (EU Statistics on Income and Living Conditions) perustuu tulonjako- ja elinolotilastojen otosaineistoon. EU-SILC-aineisto toimitetaan Eurostatille vuosittain. EU:n tilastovirasto Eurostat julkaisee EU-SILC-tietoja verkkosivullaan ja vastaa sen tilastoaineistojen luovuttamisesta tutkimuskäyttöön. Tutkimuskäyttö edellyttää käyttölupahakemusta.
Tulonjakotilaston otosaineistosta toimitetaan lisäksi vuosittain taulukkomuotoisia tietoja OECD:lle (OECD Income Distribution Database) ja määrävuosin Luxemburg Income Studyn (LIS) kansainväliseen tietokantaan.
Tulonjakotilaston otosaineiston tulotietoja ja taustamuuttujia käytetään myös Tilastokeskuksen elinolotilastossa ja kotitalouksien varallisuus -tilastossa. Tulonjakotilaston tiedot otosaineistosta, elinolotilasto ja kotitalouksien varallisuus -tilasto perustuvat samaan otosaineistoon.
Kustannukset ja vastausrasite (SIMS 16)
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston kokonaisaineisto ja merkittävä osa otosaineiston tiedoista perustuvat rekisteriaineistoihin, mikä vähentää kustannuksia ja vastausrasitetta.
Otosaineistossa kustannusrasite aiheutuu otosaineistoon kotitalouksilta haastattelemalla tulo- ja elinolotutkimuksessa kerätyistä tiedoista, joista ei saada tietoa muilla menetelmillä tai joiden muodostamiseen ei ole käytettävissä hallinnollisia tietolähteitä.
Vastausrasite liittyy tulo-ja elinolotutkimuksen haastattelutiedonkeruuseen, jonka tiedonkeruumenetelmä on kuvattu Tilastokeskuksen elinolotilaston laaturaportissa.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Lähdeaineistot
Tulonjakotilaston kokonaisaineisto on koko asuntoväestön kattava tilastoaineisto, joka kootaan henkilötasolla useista hallinnollisista aineistoista ja rekistereistä. Siten tilasto sisältää yksityiskohtaista tietoa kaikkien asuntokuntien ja niihin kuuluvien henkilöiden tuloista.
Kokonaisaineiston laadinnassa on käytetty seuraavia hallinnollisia aineistoja ja tilastorekistereitä:
- Digi- ja väestöviraston väestötietojärjestelmä ja Tilastokeskuksen henkilö- ja asuntotietovaranto
- Verohallinnon verotietokanta
- Kansaneläkelaitoksen (KELA) etuusrekisterit
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimeentulotukirekisteri
- Eläketurvakeskuksen eläketapahtumarekisteri
- Tilastokeskuksen tutkintorekisteri
- Finanssivalvonnan (FIVA) tiedot (ansiosidonnaiset työttömyyspäivärahat)
- Tilastokeskuksen yritysrekisteri
- Tulorekisteri
Tilastokeskuksen oma tiedonkeruu
Tulonjakotilaston otosaineisto perustuu edustavaan otostutkimukseen eli tulo- ja elinolotutkimukseen, jolla kerätään tietoja EU-lainsäädäntöön perustuvaa EU-SILC-tilastoa varten. Tilastokeskuksen elinolotilaston, tulonjakotilaston otosaineiston ja EU-SILC-tilaston tiedot muodostetaan yhteisessä tuotantoprosessissa.
Perustiedot kootaan yhdistämällä kotitalouksilta haastattelemalla kerätyt tiedot ja kokonaisaineistoista saatavat rekisteritiedot hyväksytysti haastatellulle otokselle pseudonymisoiduilla tunnisteilla.
Otoksessa noudatetaan neljän vuoden rotatoivaa paneeliasetelmaa. Otanta-asetelman tyyppinä on ositettu otanta. Pääosa kotitalouksien luokittelutiedoista sekä ne tulotiedot, joita ei ole saatu rekistereistä, on kerätty haastattelemalla tulo- ja elinolotutkimuksessa.
Tulo- ja elinolotutkimuksen otanta ja tiedonkeruu on kuvattu Tilastokeskuksen elinolotilaston laaturaportissa ja Eurostatille toimitetun EU-SILC-aineiston vuosittaisessa laaturaportissa, joka on saatavilla Eurostatin verkkosivuilta.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tulonjakotilaston tiedot kerätään vuosittain.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Tulonjakotilastoon kerätään tietoja kokonaisaineistona useista hallinnollisista aineistoista ja rekistereistä, ja niistä koostetaan koko vuoden lopun väestön kattava tilastoaineisto. Kokonaisaineisto laaditaan yhdistämällä rekisteritietolähteet pseudonymisoiduilla tunnisteilla perusjoukon henkilöille. Asuntokunnan tulot muodostetaan laskemalla yhteen samaan asuntokuntaan kuuluvien henkilöiden tulot.
Tulonjakotilaston otosaineistoon tietoja kerätään haastattelemalla vuosittaisessa tulo- ja elinolotutkimuksessa, jonka tiedonkeruumenetelmää kuvataan Tilastokeskuksen elinolotilaston laaturaportissa ja Eurostatin EU-SILC-aineiston laaturaportissa.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Tulonjakotilastoon muodostettavien tietojen oikeellisuutta tarkistetaan vertaamalla tietoja eri tilastolähteisiin ja edellisen vuoden tulonjakotilaston tietoihin. Tulotietojen tarkistuksia tehdään lisäksi otosaineistossa sen jälkeen, kun kokonaisaineiston tiedot on yhdistetty otokselle.
Tulotietojen peittävyyttä ja laaditun aineiston laatua tutkitaan vertaamalla kokonaisaineistoa muihin tilastolähteisiin, kuten Verohallinnon, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoihin ja Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin tietoihin.
Kokonaisaineiston tulotietojen peittävyys on hyvä käytettyyn tulokäsitteeseen nähden (käytettävissä olevat rahatulot). Tiedoista puuttuvat tuloerät, jotka jäävät kokonaan rekisterien ulkopuolelle tai joita ei lueta tuloksi. Otosaineistossa vain pieni osa tuloeristä kerätään haastatteluilla (muun muassa lähdeveronalaiset korkotulot).
Otosaineiston keskeisin virhelähde on yksikkökato, jota korjataan otanta-asetelmaan perustuvalla painotuksella. Tulosten laatuun vaikuttavat kadon ja satunnaisvaihtelun lisäksi peittovirheet (kehikkoperusjoukko poikkeaa kohdeperusjoukosta) ja mittausvirheet (tulosmuuttujan mitattu arvo poikkeaa sen oikeasta arvosta).
Osa virhelähteistä voi tuottaa systemaattisia virheitä. Systemaattisia virheitä arvioidaan vertaamalla estimaatteja kokonaisaineistoista ja muista rekistereistä saataviin, koko väestöä koskeviin tietoihin sekä muiden tilastojen vastaaviin tietoihin. Vertailuja tehdään vuosittain, ja niitä voi tiedustella Tilastokeskuksesta.
EU-SILC-otosaineisto, joka toimitetaan vuosittain EU:n tilastovirastoon Eurostatiin, validoidaan ja tarkistetaan Tilastokeskuksessa Eurostatin ylläpitämillä ohjelmilla.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Tulonjakotilaston aineistot laaditaan integroidusti vakiintuneen tuotantoprosessin työvaiheiden mukaisesti. Muutokset, esimerkiksi tietolähteissä tai tuotantojärjestelmissä, testataan ja mahdolliset virhelähteet tarkistetaan tietoja muodostettaessa.
Tietoja prosessoidaan tiedonkeruun jälkeen tarpeellisin tarkistuksin pääasiassa automaattisilla proseduureilla noudattaen vakiosääntöjä.
Otosaineiston tiedonkeruun sähköiselle lomakkeelle on sisällytetty tietojen uskottavuus- ja loogisuustarkastuksia. Otosaineistossa tietoja editoidaan tarvittaessa yksikkötasolla ja korjataan virheellisiä havaintoja sekä mahdollisia luokitusvirheitä. Haastattelutietojen eräkato imputoidaan käyttämällä ensisijaisesti todellisen luovuttajan menetelmiä.
Tulonjakotilaston kokonaisaineisto kattaa koko perusjoukon. Tulonjakotilaston otosaineistossa kotitaloudet ja henkilöt saavat painokertoimen, jolla niiden tiedot korotetaan edustamaan perusjoukon tietoja. Painot kalibroidaan vastaamaan perusjoukon keskeisiä tunnettuja väestöjakaumia ja tulosummia. Hyväksytysti vastanneiden otoskotitalouksien painokertoimien summa on estimaatti kotitalouksien kokonaislukumäärästä perusjoukossa tilastovuoden lopussa. Otosaineiston painotusta kuvataan tarkemmin elinolotilaston laaturaportissa.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Tulonjakotilaston kokonaisaineiston tietolähteinä käytetään pelkästään hallinnollisia rekisteriaineistoja, jolloin tilaston laatu riippuu lähdeaineistojen laadusta ja aineistojen käsittelyyn liittyvästä virheestä. Kokonaisaineisto kattaa koko perusjoukon eikä siinä ole otanta- tai katovirhettä. Tiedoista puuttuvat tuloerät, jotka jäävät kokonaan rekisterien ulkopuolelle, kuten lähdeverotetut korkotulot.
Tulonjakotilaston otosaineisto perustuu edustavaan otantatutkimukseen, jonka virhelähteitä ovat otanta-, peitto-, mittaus-, kato- ja käsittelyvirheet. Suurin osa tiedoista saadaan hallinnollisista tietolähteistä. Osa tiedoista kerätään haastattelemalla kotitalouksia. Mittausvirheet (tulosmuuttujan mitattu arvo poikkeaa sen oikeasta arvosta) ovat rekisteritiedoissa vähäisiä.
Otantavirhe (SIMS 13.2)
Tulonjakotilaston ostosaineistossa estimaattien tarkkuutta arvioidaan tietojen keskivirheiden avulla, joita lasketaan otosaineiston keskeisille tunnusluvuille. Otosaineiston harhaa arvioidaan vertaamalla otoksen rekisteripohjaisia tietoja kokonaisaineiston tietoihin.
Muut virhelähteet (SIMS 13.3)
Tulonjakotilaston otosaineiston muita virhelähteitä otantavirheen lisäksi ovat peitto-, mittaus-, kato- ja käsittelyvirheet.
Peittovirhe (SIMS 13.3.1)
Tulonjakotilaston peittovirhe voidaan arvioida vähäiseksi.
Tulonjakotilaston kokonaisaineiston kehikkona on Tilastokeskuksen henkilö- ja asuntotietovarantoon perustuva kokonaisaineisto viiteajankohtana 31.12. Se on myös otosaineiston otoskehikko, joka päivittyy säännöllisesti Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä (DVV) saatavilla tiedoilla. Otosaineiston peittovirhettä kuvataan tarkemmin elinolotilaston laaturaportissa.
Mittausvirhe (SIMS 13.3.2)
Mittausvirhe on vähäistä rekisterijärjestelmään perustuvassa tilastoinnissa. Tulonjakotilaston otosaineistossa mittausvirhe liittyy ensisijaisesti haastatteluilla kerättyihin tietoihin, mihin vaikuttavat vastaamisen virhelähteet sekä kohteen että haastattelijan osalta. Virheen arvioidaan olevan suurelle osalle tietoja satunnaista.
Tiedonkeruun mittausvirhettä ehkäistään haastattelijoiden koulutuksella ja tiedonkeruun ohjeistuksella sekä lomakesuunnittelulla ja testauksella. Verkkolomakkeelle on sisällytetty automaattisia tarkistuksia (ääriarvo-, tietojen loogisuustarkistukset). Tiedonkeruusta saadut tiedot tarkistetaan ja virheet korjataan tilastossa.
Katovirhe (SIMS 13.3.3)
Tulonjakotilaston kokonaisaineisto kattaa koko perusjoukon, ja se perustuu kokonaan rekisteritietolähteisiin. Siinä ei ole katovirhettä.
Tulonjakotilaston otosaineiston keskeisimmät virhelähteet liittyvät yksikkökatoon. Eräkadosta aiheutuva virhe on otosaineistossa pientä, ja koskee haastattelulla kerätyistä tiedoista merkittävimmin lähdeveronalaisia korkotuloja ja asumiskustannusten alaeriä.
Yksikkökatoa korjataan otanta-asetelmaan perustuvalla painotuksella ja asetelmapainojen kalibroinnilla perusjoukon tietoihin. Asetelmapainot korjataan ensin ositteittain otoshenkilön sisältymistodennäköisyyden käänteisluvulla. Tämän jälkeen vastauskorjatut painot skaalataan kotitalousmäärään ja painot kalibroidaan vastaamaan perusjoukon keskeisiä tunnettuja demografisia jakaumia ja tulosummia kokonaisaineistosta. Eräkato paikataan imputoimalla.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Tulonjakotilaston tiedot käsitellään vakiintuneessa tuotantoprosessissa työvaiheittain.
Mallista johtuva virhe (SIMS 13.3.5)
Tulonjakotilaston otosaineiston otanta-asetelma ja estimointi perustuvat vakiintuneisiin menetelmiin. Käytössä on asetelmaperusteinen estimointi, johon tietojen valinta on tehty malliavusteisesti.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Tulonjakotilaston tietojen laatua arvioidaan tilastoprosessin eri vaiheissa Suomen virallisen tilaston laatulinjauksen mukaisesti. Lisäksi tietojen laatua otosaineistossa arvioidaan EU-asetuksen perusteella EU-laaturaportointia varten (Quality - Income and living conditions - Eurostat). Tilaston tietojen johdonmukaisuutta ja luotettavuutta arvioidaan vuosittain koherenssitarkastelujen avulla.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Revisio merkitsee yleensä käytettävissä olevien tietojen laadun parantumista tai merkittävää menetelmämuutosta, jossa korjataan aikasarjaa myös taaksepäin.
Tilastotietojen tarkentumisen syy on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaan tietopohjaan.
Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Tiedot voivat tarkentua myös perusvuoden ja luokitusten muutoksen takia. Kansantalouden tilinpidossa merkittävät revisiot tehdään tilinpidon käsikirjoja päivitettäessä.
Kuvauksesta pitää ilmetä myös revisioiden suuruusluokka sekä se, kuinka kauan tiedot tarkentuvat ensimmäisen julkistuskerran jälkeen ja tarkentuvatko jotkin tiedot muita enemmän.Jos tilaston tiedot tarkentuvat merkittävästi tavallista enemmän, kerrotaan sen syistä erikseen julkistuksessa.
Tietojen revisoitumiskäytännöt (SIMS 17.2)
Tilastovuoden menetelmämuutokset ja niiden aiheuttamat revisioinnit aikasarjatietoihin suunnitellaan ennalta. Aikasarjojen revisiointi tehdään, jos vaikutus tilaston keskeisiin tulostietoihin on tilastollisesti merkitsevä.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Tilastovuoden tiedot julkaistaan tulonjakotilaston kokonaisaineistosta lopullisina tietoina noin 12 kuukautta tilastovuoden päättymisestä. Otosaineiston tiedot julkaistaan lopullisina tietoina noin 14 kuukautta tilastovuoden päättymisestä.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Tiedot julkistetaan julkistamiskalenterissa ilmoitettujen ajankohtien mukaisesti. Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkistuspäivän välillä ei pääsääntöisesti ole ollut viivettä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tulonjakotilaston kokonaisaineisto kuvaa kattavasti asuntokuntien tuloja eri alueluokituksilla. Tilaston tietokantataulukoissa tietoja julkaistaan seuraavilla alueluokituksilla: kunta, seutukunta, maakunta ja hyvinvointialue. Tulonjaon kokonaisaineiston tiedot eivät ole suoraan kansainvälisesti vertailukelpoisia.
Tulonjakotilaston otosaineiston tiedot ovat kansallisesti alueellisesti vertailukelpoisia tilastossa käytettyjen NUTS2- eli suuralueluokituksen mukaan ja kuntaryhmityksen mukaan.
Tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia NUTS2-luokituksen tasolla tulokäsitteen ero huomioon ottaen. Tulonjakotilaston otosaineiston tulot vastaavat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta Eurostatin ja OECD:n julkaisemia tietoja. Tällainen poikkeus aiheutuu palkkatulojen luontaisetuuksista, jotka luetaan kattavasti tuloihin kansallisessa ja OECD:n tilastoinnissa, mutta ei EU-SILC-tilastossa.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Tulonjakotilaston kokonaisaineiston aikasarjatiedot ovat vuosille 1995–. Tulonjakotilaston kokonaisaineiston pohjalta muodostettu aikasarja ei ole täysin vertailukelpoinen vuosien 1995–2009 ja 2010– välillä.
Tulonjakotilaston kokonaisaineistossa vuodesta 2010 alkaen tulonimikkeistöön sisältyvät elatustuki, saatu elatusapu rekisteri-estimoituna, verottomat apurahat ja asevelvollisten päivärahat.
Maksettu elatusapu lisättiin maksettuihin tulonsiirtoihin veronluonteiseksi maksuksi henkilöille, jotka ovat vähentäneet elatusmaksuja verotuksessa. Saatu elatusapu on johdettu elatusmaksujen maksajien verovähennystiedoista. Lisäksi metsätulojen laskentamenetelmä uudistettiin ja kuntoutusrahojen muodostamiseen tehtiin tarkennuksia poistamalla henkilöiden kuntoutusrahoista se osuus, joka ohjautuu suoraan työnantajalle.
Tulojen muodostamisessa on myös tehty vuoden 2010 jälkeen teknisistä syistä johtuvia muutoksia ja korjauksia, joita ei ole korjattu aikasarjaan. Vuonna 2023 tuloihin lisättiin verottomat vakuutuskorvaukset henkilövahingon takia tulorekisteristä ja vuonna 2024 vastaanottokorvaukset.
Tulonjakotilaston tulokäsitteiden ajallista vertailtavuutta vaikeuttaa myös vuoden 2005 osinkoverouudistus, jossa luovuttiin yhtiöveron hyvityksestä. Ennen verouudistusta yhtiöveron hyvitys luettiin tuloksi osinko-, tuotannontekijä- ja bruttotuloihin. Koska yhtiöveron hyvitys sisältyi myös maksettuihin tulonsiirtoihin, verouudistuksella ei kuitenkaan ole vaikutusta käytettävissä olevan tulon vertailtavuuteen.
Tulonjakotilaston aikasarjatiedostoihin verouudistuksesta johtuvat muutokset on korjattu vuosille 1993–2004. Nämä muutokset vaikuttavat samalla tavalla sekä kokonais- että otosaineiston pohjalta tuotettavien tulotietojen ajalliseen vertailuun.
Otosaineiston ajallinen vertailukelpoisuus
Otosaineistosta on saatavissa aikasarjatietoja vuodesta 1986 alkaen. Aikasarjatiedoissa on pyritty ottamaan huomioon keskeisimmät muutokset tulojen muodostuksessa. Tiedot vuosilta 1986-1992 ja 1993- eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 1993 verouudistuksen vuoksi. Aikasarjatiedoissa vuosien 1966,1971, 1976 ja 1981 tiedot perustuvat kulutustutkimukseen.
Otosaineistossa muodostettu laskennallinen asuntotulo omistusasunnosta tuotetaan erillisenä tulokomponenttina, ja se luetaan kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin (mutta ei rahatuloihin). Vuonna 2006 asuntotulon laskentatapaa uudistettiin ottamalla huomioon toisaalta yhtenäiset käytännöt muiden Tilastokeskuksen tilastojen (erityisesti kulutustutkimus ja kansantalouden tilinpito) kanssa ja toisaalta ESS EU-SILC-tilastoa koskevan asetuksen vaatimukset. Uudistetulla menetelmällä laskettu asuntotulo vietiin takautuvasti otosaineiston aikasarjatietoihin vuodesta 1993 lähtien.
Otospohjaisiin kotitalouksien välisiin saatuihin tulonsiirtoihin ei vuoden 2006 tulonjakotilastosta lähtien ole laskettu enää kotitalouden saamia raha- tai muita lahjoja. Syynä on yhtenäisyys ESS EU-SILC-tilaston tulokäsitteen kanssa.
Otosaineiston pohjana olevan tulo- ja elinolotutkimuksen tiedonkeruutapaa muutettiin tilastovuonna 2021. Tuolloin puhelinhaastattelun rinnalle otettiin käyttöön verkkovastaaminen. Lisätietoja muutoksesta on elinolotilaston laaturaportissa.
Tilastovuonna 2021 joitakin henkilön työllisyyttä ja muuta taloudellista toimintaa kuvaavia tietoja alettiin tuottaa haastattelutietojen sijaan tulorekisteristä. Tietolähteen ja tiedonkeruulomakkeen muutosten vuoksi sosioekonomisen aseman luokittelussa käytetyt lähtötiedot muuttuivat. Sosioekonomisen aseman aikasarjaa voi kuitenkin pitää tavalliset otostilastoon liittyvät epävarmuudet huomioiden vertailukelpoisena aiempiin vuosiin nähden.
Otosaineiston painojen kalibrointitiedoissa pienituloisiin asuntokuntiin kuuluvien lukumäärä otettiin käyttöön tilastovuonna 2015 ja koulutusaste tilastovuonna 2016 korjaamaan kasvaneesta kadosta seurannutta lisääntynyttä harhaa.
Vaikutus 16 vuotta täyttäneiden henkilöiden koulutusjakaumaan oli merkittävä: peruskoulun varassa tai vailla koulutustietoa olevien lukumäärä kasvoi ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden lukumäärä pieneni. Sitä vastoin väestöryhmien mediaanitulojen muutokset ja vuosimuutokset olivat pieniä. Väestöryhmien väliset tulosuhteet eivät muuttuneet. Kalibrointimuutoksella ei ollut vaikutusta keskeisten tunnuslukujen ajalliseen vertailukelpoisuuteen.
Kotitalouksien kokonaislukumäärän estimoinnissa käytetään tilastovuodesta 2021 alkaen kokonaisaineistoon pohjautuvia rekisteritietolähteitä, joiden arvioidaan kuvaavan kotitalouksien määrää ja rakennetta aikaisempaa tarkemmin. Sitä ennen estimoinnissa käytettiin ensisijaisesti tilastovuoden lopun väestöstä poimittua ns. master-otosta. Uuden menetelmän johdosta kotitalouksien kokonaismäärä vuoden lopussa eroaa jonkin verran enemmän asuntokuntien lukumäärästä.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Tulonjakotilaston kokonaisaineisto on yhtenäinen Tilastokeskuksen kokonaisaineistoihin perustuvien asuntokuntapohjaisten tilastojen kanssa. Otosaineiston tilastotiedot, Tilastokeskuksen elinolotilasto ja varallisuustilasto on muodostettu integroidusti tulo- ja elinolotutkimuksessa haastatteluilla kerättyjen ja kokonaisaineiston tietojen avulla.
Tulonjakotilaston ohella Tilastokeskuksen varallisuustilasto, kulutustutkimus ja kansantalouden tilinpito sisältävät tulokäsitteitä.
Tulonjakotilaston otosaineiston ja kulutustutkimuksen välillä ei ole merkittäviä käsitteellisiä eroja. Molemmat noudattavat kansainvälisten suositusten mukaista käytettävissä olevan tulon määrittelyä. Tulonjakotilaston asumiskustannukset ja kulutustutkimuksen asumisen kulutusmenot ovat yhtenevät. Kulutustutkimuksen tietoihin luetaan kotitalouden varsinaisten asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen asumisen kulutusmenot (ml. laskennallinen kulutus).
Tilastoinnissa noudatetaan bruttovuokraperiaatetta, ja luokitteluun käytetään yksityiskohtaista kulutusmenojen luokitusta (COICOP-HBS). Edellä mainittujen seikkojen lisäksi tilastojen tiedot saattavat erota otanta- ja tuotantomenetelmistä johtuvista syistä.
Tulonjakotilastot kuvaavat kotitaloussektorin tuloja ja tulonsiirtoja ja ovat siten kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin tulo- ja tulonkäyttötilin laajennus. Verrattaessa tulonjakotilaston koko maan tulosummia kansantalouden tilinpidon tulo- ja tulonkäyttötilin eriin on otettava huomioon erot sektorin rajaamisessa, eräissä määritelmissä ja tilastojen laatimismenetelmässä.
Tulonjakotilaston saaduissa tulonsiirroissa sosiaalietuuksien luokitus perustuu kansainvälisiä suosituksia noudattaen EU:n sosiaaliturvan tilastointijärjestelmään (The European System of Integrated Social Protection Statistics, ESSPROS).
Luokitusta sovelletaan sekä vertailevassa EU-SILC-tilastossa että tulonjakotilaston kokonaisaineistossa. Luokitus on yhdenmukainen THL:n sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston kanssa tietyin poikkeamin. Keskeisin on toimeentulotuen käsittely.
Tulonjakotilaston kokonaisaineistossa toimeentulotuki kuuluu muuhun sosiaaliturvaan. Otosaineistossa se on jaettu varsinaisiin asumismenoihin kohdistuvaan toimeentulotukeen(asumisen etuudet) ja muuhun toimeentulotukeen (muu sosiaaliturva).
Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastossa asumismenoihin myönnetty toimeentulotuki on asumisen, ja terveysmenoihin myönnetty toimeentulotuki sairausajan toimeentuloturvan etuuksissa tilastovuodesta 2022 alkaen.
Opintoetuudet eivät ole lainkaan mukana ESSPROS-tilastoinnissa, mutta tulonjakotilastossa ne ovat oma etuuslajinsa.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa (SIMS 15.3.2)
Verrattaessa tulonjakotilaston koko maan tulosummia kansantalouden tilinpidon tulo- ja tulonkäyttötilin eriin on otettava huomioon erot sektorin rajaamisessa, eräissä määritelmissä ja tilastojen laatimismenetelmässä.
Erityisesti omaisuus- ja yrittäjätuloissa on merkittäviä käsitteellisiä ja tuotantomenetelmiin liittyviä eroja. Erojen johdosta kansantalouden tilinpidon ja tulonjakotilastojen luvut, esimerkiksi kotitalouksien käytettävissä olevan tulon vuosimuutoksista, saattavat erota tuntuvastikin toisistaan.
Keskeisiä eroja ovat laskennallinen asuntotulo ja omaisuuden myyntivoitot:
- Kansantalouden tilinpidon käytettävissä olevaan tuloon sisältyy laskennallinen asuntotulo, kun tulonjakotilaston päätulokäsite on käytettävissä olevat rahatulot, joka ei sisällä asuntotuloa. Laskennallinen asuntotulo ei sisälly myöskään Eurostatin tai OECD:n tulonjakotietoihin.
- Kansantalouden tilinpito ei sisällä hallussapitovoittoja, mutta sisältää veronalaisista luovutusvoitoista maksetut verot. Tulonjakotilaston kokonaisaineisto sisältää myyntivoitot (luovutusvoitot-tappiot) omaisuustulona ja niistä maksetut verot maksettuina tulonsiirtoina. Tulonjakotilaston otosaineiston kansainvälinen tulokäsite, jota käytetään Eurostatin ja OECD:n tilastoinnissa, ei sisällä myyntivoittoja eikä niistä maksettuja veroja.
Tulokäsitteessä on lisäksi lukuisia muita eroja, joista voi tiedustella lisätietoja tulonjakotilastosta.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Tulonjakotilaston kokonais- ja otosaineiston erot aiheutuvat erilaisesta kotitalouskäsitteestä (asuntokunta/kotitalous), tulojen määritelmäeroista, otosaineiston otantavirheestä sekä otosaineistoon sisältyvistä erityisistä virhelähteistä, kuten yksikkökadon mahdollisesti aiheuttamasta harhasta.
Kokonaisaineiston ja otosaineiston tulotiedot ovat muuten samoja, mutta otosaineistoon sisältyy rekistereistä puuttuvia tulotietoja (lähdeveronalaiset korkotulot, eräät kotitalouksien väliset tulonsiirrot), jotka kerätään haastattelemalla kotitalouksia. Tulonjaon kokonaisaineistossa omistusasujien kiinteistöveroa ei vähennetä tuloista, mutta otosaineistossa se on mukana maksetuissa tulonsiirroissa. Tuloja on joissakin tapauksissa luokiteltu toisin kokonais- ja otosaineiston välillä. Lisätietoja tuloluokituksista voi tiedustella Tilastokeskuksesta.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Tulonjakotilaston tiedot julkaistaan vuosittain. Mahdolliset revisiot tehdään aikasarjoihin vuosijulkaisemisen yhteydessä.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkaistaan vuosittain tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla maksutta Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta.
Tilaston vanhemmat tiedot löytyvät arkistokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tulonjakotilaston otosaineiston ja elinolotilaston tietoja sisältävä kansallinen aineisto luovutetaan EU:n tilastovirastoon Eurostatiin anonymisoituna kansainvälistä, vertailevaa EU-SILC-mikroaineistoa varten. Eurostat luovuttaa mikroaineistoa (EU-SILC Users’ Database) anonymisoituna tieteelliseen tutkimuskäyttöön käyttölupapäätöksen perusteella.
Eurostatin kautta hankittavassa aineistossa ovat mukana EU-SILC-tutkimusta tekevien maiden aineistot. Suomen tiedot ovat saatavissa Eurostatin kautta pidemmällä viipeellä kuin Tilastokeskuksesta. Lisätietoja EU-SILC-mikroaineistosta saa Eurostatin verkkosivuilta.
Tulonjakotilaston otosaineistosta laaditaan vuosittain anonymisoitu yksikkötason aineisto, jota on mahdollista käyttää tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Aineisto on maksullinen ja edellyttää käyttölupaa. Lisätietoja saa Tilastokeskuksen tutkijapalveluista. Yksikköaineistojen kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä.
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Tulonjakotilastosta on saatavissa tietoja maksullisina erityisselvityksinä, muun muassa taulukkoaineistoina. Tilaston tietoja julkaistaan myös artikkeleina ja blogeina Tilastokeskuksen Tieto&Trendit -verkkojulkaisussa.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Vuosittain laadittava Suomen kansallinen EU-SILC-laaturaportti on saatavilla Eurostatin kautta, ja se kuvaa tulonjakotilaston otosaineiston menetelmiä ja laatua. EU-SILC-laaturaportin vuosi tarkoittaa tiedonkeruuvuotta (tulonjakotilaston tilastovuosi+1).
Tulonjakotilaston otosaineiston tietosisältö perustuu ESS EU-SILC:n tilastoon (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions, EU:n parlamentin ja neuvoston asetus 1177/2003; 1700/2019).
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tulonjakotilaston tietojen käsittelyssä noudatetaan tilastolakia sekä Tilastokeskuksen tietosuoja- ja tietoturvaohjeita. Tilastollisen tietosuojan tavoitteena on estää yksittäistä henkilöä tai asuntokuntaa/kotitaloutta koskevien tietojen suora tai epäsuora tunnistaminen julkaistuista tiedoista.
Tilastoaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen henkilön tai kotitalouden/asuntokunnan tietoja. Tutkimusaineistojen tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti.
Tulonjakotilaston otosaineiston ja elinolotilaston perustana olevan tilastoaineiston tietoja luovutetaan EU:n tilastovirastoon Eurostatiin EU-SILC-tilastoa (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions) varten.
Tilastoaineisto ei sisällä suoria tunnistetietoja. Aineistoon tehdään lisäksi maille yhteiset ja tarvittaessa kansallisesti erityiset suojaustoimenpiteet. Eurostat luovuttaa EU-SILC-tilaston aineistoa hakemuksesta tutkimuskäyttöön. Aineistoja käsittelevät tutkijat kirjoittavat salassapitosopimuksen.
Tulonjakotilaston otosaineiston tietoja liitetään Tilastokeskuksen tulonjakotilaston palveluaineistoon. Palveluaineisto ei sisällä suoria tunnistetietoja. Tietosuojan varmistamiseksi tunnistusta helpottavien tulomuuttujien arvoja karkeistetaan.