Täysi-ikäisten adoptioita ensimmäistä kertaa alaikäisten adoptioita enemmän

Adoptoiduista 125 oli alaikäisiä ja 145 täysi-ikäisiä vuonna 2025. 2010-luvulta alkaen adoptoitujen lasten määrä on laskenut ja adoptoitujen aikuisten on määrä kasvanut. Vuonna 2025 täysi-ikäisiä adoptoitiin ensimmäistä kertaa enemmän kuin alle 18-vuotiaita.

Alaikäisten adoptioista 55 % oli yhden vanhemman adoptioita ja 45 % kahden vanhemman adoptioita. Alle 18-vuotiaista adoptoiduista reilu puolet (54 %) oli syntynyt ulkomailla ja vajaa puolet (46 %) oli syntynyt Suomessa.

Ulkomailla syntyneitä adoptiolapsia oli yhteensä 67, ja yleisin syntymämaa oli Thaimaa (34). Kahden vanhemman tekemät, ulkomailla syntyneiden alaikäisten adoptiot ovat vähentyneet merkittävästi kahden viime vuosikymmenen aikana; vuonna 2025 tällaisia adoptioita oli vain 37, kun 2000-luvun alussa määrä oli yli 200 vuosittain.

Täysi-ikäisten adoptioita tehtiin 145 vuonna 2025. Valtaosa täysi-ikäisten adoptioista oli kotimaisia: 89 % aikuisista adoptoiduista oli syntynyt Suomessa. Selvä enemmistö (88 %) täysi-ikäisten adoptioista oli yhden vanhemman adoptioita.

Adoptiot yleisimmin yhden vanhemman adoptioita ja perheen sisäisiä

Adoptioista yhden vanhemman adoptioita oli 196 ja kahden vanhemman yhteisadoptioita 74. Yhden vanhemman adoptioissa suurimmalla osalla adoptoitavista oli olemassa toinen juridinen vanhempi. Vain 47:lla adoptoidusta adoptiovanhempi oli adoption jälkeen lapsen ainoa juridinen vanhempi.

Adoptiot, joissa aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli adoptoi puolisonsa lapsen, kutsutaan perheen sisäisiksi. Kaikista adoptioista 55 % (149) oli perheen sisäisiä adoptioita ja 45 % (121) perheen ulkopuolisia adoptioita.

Perheen sisäisten adoptioiden määrä on pitkällä aikavälillä laskenut samaa sukupuolta olevien avioparien ja rekisteröityjen parien perheissä. Vanhemmuuslainsäädännön muutosten myötä vanhemmuus voidaan tietyin ehdoin vahvistaa ennen lapsen syntymää eikä adoptiota tarvita.