Johdon katsaus on osa Tilastokeskuksen tilinpäätöstä 2024.
Tilastokeskuksen toimintaympäristön muutokset ovat olleet ennakoidun kaltaisia vuonna 2024. Maailma on monimutkaistunut, tiedon tarve ja määrä kasvanut ja teknologia kehittynyt, mutta tilastotoiminnan rahoitus niukkenee. Alkusyksystä 2024 julkistetussa strategiapäivityksessä korostuu vahvasti toiminnan tehostaminen. Strategian toinen kärki on tiedon käytön edistäminen.
Tilastokeskuksessa toiminnan tehostamisessa etusijalla on tietoprosessin eli tilastotuotannon ja asiakasrahoitteisen palvelutoiminnan tehostaminen ja yhtenäistäminen. Konkreettisesti se tarkoittaa yhteisten tietovarantojen rakentamisen jatkamista ja käyttöönottoa tietotuotannon pohjaksi sekä teknologioiden, tietojärjestelmien ja toimintatapojen uudistamista. Tavoitteena on tuottaa tilasto- ja palvelutuotteet yhdessä prosessissa, jonka rakentamista ohjataan Moti-muutosohjelmassa.
Osana strategian päivitystä on korostettu tarvetta keskittyä Tilastokeskuksen ydintehtävään tiedon arvoketjun keskivaiheilla. Keräämme itse tietoa, mutta suuressa mitassa olemme julkisen hallinnon rekisteritiedon jatkojalostaja, ja tietojemme tulkinta ja tutkimuskäyttö tapahtuu etupäässä muissa organisaatioissa. Ydintehtävässä onnistuminen vaatii yhteistyötä muiden tiedontuottajien ja tietojen loppukäyttäjien kanssa. Seuraavassa vuonna 2026 valmistuvassa strategiapäivityksessä kohteena ovat sisäisten prosessien sijasta asiakastarpeet ja ulkoiset sidosryhmät käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa.
Tilastotuotannon määrä ja laatu
Tilastotuotanto kasvoi edellisestä vuodesta julkaisevien tilastojen määrällä mitattuna, mikä johtui pääosin eräiden harvemmin kuin kerran vuodessa julkaistavien tilastojen osumisesta seurantavuodelle. Kulujen kasvu hidastui selvästi aiempiin vuosiin verrattuna, ja tuotantokulut julkaistua tilastoa kohti laskivat edellisestä vuodesta.
Tilastokeskuksen saama palaute kansainvälisissä arvioinneissa on säilynyt erinomaisena. Maailmanpankki luokittelee Suomen tilastojärjestelmän toiseksi parhaimmaksi heti Tanskan jälkeen. Tilastotuotannon laatu saavutti oikea-aikaisuudelle asetetun tavoitteen. Virheettömyydelle asetettua tavoitetta ei onnistuttu saavuttamaan kertomusvuonna, mutta tilanne kuitenkin parani edellisestä vuodesta. Virheet johtuvat eri syistä, ja niiden hallitsemista vaikeuttaa käytettävissä olevan henkilöstön väheneminen.
Henkilöstön tyytyväisyys
Henkilöstökyselyn tulokset paranivat edellisestä vuodesta, kuten tapahtui myös vuosina 2022 ja 2023. Tulokset olivat Tilastokeskuksen historian parhaimmat. Pisteet nousivat merkittävästi johtamisen sekä osaamisen, oppimisen ja uudistumisen osa-alueilla. Muilla osa-alueilla tulokset pysyivät entisellä tasolla. Vain kaksi indeksilukua laski. Nämä olivat luotto palvelussuhteen jatkuvuuteen sekä tyytyväisyys työskentelyvälineisiin.
Maksullisen toiminnan tulos
Maksullinen toiminta supistui 1,2 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Lasku johtui suurimmaksi osaksi kertaluonteisten suurten maksullisten tiedonkeruiden päättymisestä, mutta tuotot vähenivät lähes kaikissa tuoteluokissa tutkijapalveluita lukuun ottamatta. Maksulliset tulot ylittivät kertomusvuonna 10 miljoonaa euroa. Tutkijapalveluiden tuotot kasvoivat, mutta toiminnan tuotot eivät edelleenkään vastaa sen aiheuttamia kustannuksia. Tutkijapalveluiden hintoja on nostettu vuoden 2024 alussa ja hintojen nostot tulevat jatkumaan niin, että kustannusvastaavuus saavutettaisiin kuluvalla vuosikymmenellä. Myös muiden rahoituslähteiden hankinta on työn alla, ja sen vuoksi vuoden 2025 alkuun suunniteltuja hintojen korotuksia lykättiin vuoden toiselle puoliskolle.
Talouden kehitys
Talouden kannalta vuosi 2024 onnistui siinä mielessä, että vaikka tulot jäivät suunnitellusta, niin menot jäivät budjetista vielä enemmän kuin tulot, eikä siirtyvä erä pienentynyt ennakoidulla tavalla. Budjetoitua pienemmät menot johtuivat osittain hankkeiden aikataulujen ylioptimistisuudesta, eikä hankintoja lopulta kyettykään toteuttamaan suunnitellussa aikataulussa. Toinen merkittävä tekijä oli henkilöstön suunniteltua pienempi määrä, mikä oli osin reagointia maksullisen toiminnan vähentymiseen ja johtui osin rekrytointiviiveistä.
Kehittämisen riskit
Strategianmukainen kehittäminen on hyvin kunnianhimoista, ja hankkeiden kytkeytyminen toisiinsa kasvattaa riskejä. Tilannetta seurataan tarkasti ja etenemisen pullonkauloihin reagoidaan etupainotteisesti. Toiminnan perustavanlaatuinen kehittäminen on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi, jotta tulevien vuosien säästöistä voidaan selviytyä. Kyberturvallisuusuhkien vuoksi tietoturvan ja tietosuojan jatkuva vahvistaminen on pysyvää.
Tilastointitarpeiden muutos
Kansainväliset lainsäädäntöuudistukset ja muut pakottavat velvoitteet lisäävät tilastointitarpeita. Erilaisten ympäristöalan lisätilastointivaateiden rinnalla suurin uudistus kohdistuu kansantalouden tilinpitoon, jota koskeva YK-suositus on tarkoitus hyväksyä lopullisesti maaliskuussa 2025 ja sitä toimeenpaneva EU-asetus lähivuosina. Suomessa muutokseen valmistaudutaan uudella KTMT-tietojärjestelmällä (kansantalouden tilinpito ja maksutase), samalla uudistaen toimintatapoja. Hanke on saanut tuottavuusrahaa.
Tuotannon tehostaminen ja vähentäminen
Seurantavuonna käynnistetyn Moti-muutosohjelman tavoitteena on, että kehittäminen tuottaa tuottavuushyötyjä viimeistään vuonna 2027. Jos ohjelman aikataulussa onnistutaan, lakisääteinen tilastotuotanto olisi edelleen mahdollista, vaikka Tilastokeskuksen rahoitus on tuolloin supistunut seitsemällä prosentilla hallituskauden alkuun verrattuna. Sisäisen muutoksen lisäksi Tilastokeskus pyrkii kasvattamaan maksullisen toiminnan tuottoja sekä supistamaan ei-lakimääräistä tilastotuotantoa ja muuttamaan sitä maksullisiksi palvelutuotteiksi. Tilastotuotannon karsimisesta tehtiin päätöksiä seurantavuonna. Karsiminen toteutuu harventamalla tilastojen julkaisutiheyttä ja supistamalla tietosisältöä. Toiminnan tehostamisen ja maksutuottojen lisäämisen lisäksi taloutta tasapainotetaan toimitilakuluissa säästämällä ja yleisellä menokurilla. Tilastokeskuksessa on käytössä täyttölupamenettely, jossa rekrytoinnin aloittaminen vaatii pääjohtajan luvan.
Seurantavuonna henkilöstö väheni 25 henkilötyövuotta eli 3 prosenttia edellisestä vuodesta. Vähennys kohdistui suurimmaksi osaksi haastattelijoihin, koska maksulliset toimeksiannot vähenivät ja toimintaa on saatu tehostettua. Tilastokeskuksesta ei ole seurantavuonna taloudellisista syistä irtisanottu ketään, eikä näillä näkymin irtisanota myöskään vuonna 2025.
Talouden tulevat haasteet
Kehysleikkausten ja Tilastokeskuksen omien toimien lisäksi talouden tasapainoon vaikuttaa yhä enenevässä määrin maksullisen toiminnan tuotot. Seurantavuonna siirtyvä erä pieneni 1,4 miljoonalla ja seuraavalle vuodelle siirtyi 10,8 miljoonaa euroa. Siirtyvä erä mahdollistaa Tilastokeskuksen monivuotiset investointisuunnitelmat. Tulevina vuosina huomattavat panostukset etenkin digitaalisiin palveluihin ovat välttämättömiä toiminnan tehostamiseksi ja tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on saavuttaa taloudellinen tasapaino vuonna 2027, mutta se edellyttää tiukkoja toimenpiteitä ja henkilöstömäärän huomattavaa vähentymistä.
Tilastotiedon tarve muuttuvassa maailmassa
Ajankohtaiselle tilastotiedolle on tarvetta nopeasti muuttuvassa maailmantilanteessa. Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) Innovaatioagendan tärkeimmät tavoitteet ovat
- vahvistaa ESS:n kykyä vastata nopeasti uusiin käyttäjätarpeisiin
- laajentaa tuotevalikoimaa vastaamaan politiikkatarpeita
- saavuttaa tehokkuushyötyjä resurssien uudelleenallokoimiseksi sekä
- vahvistaa joustavuutta ja sopeutumiskykyä yhteiskunnallisiin muutoksiin.
Tavoitteet ovat relevantteja myös Tilastokeskuksen kannalta. Kuluvalla strategiakaudella on tarkoitus, että Tilastokeskuksen rooli tiedon käytön edistämisessä laajenee ja valmiudet toimia yhteiskunnan monipuolistuvien tietotarpeiden täyttäjänä vahvistuvat.