Johdon katsaus on osa Tilastokeskuksen tilinpäätöstä 2025.
Tilastokeskuksen toimintaympäristön muutokset ovat olleet ennakoidun kaltaisia. Maailma monimutkaistuu, tiedon tarve ja määrä kasvavat sekä teknologia ja erityisesti tekoäly kehittyvät, mutta käytettävissä oleva rahoitus niukkenee. Tilastokeskus painottaa kehittämisessä tehostamista niin, että sen avulla syntyy valmiudet selviytyä vähintään lakisääteisestä tilastotuotannosta myös nykyistä niukemmalla rahoituksella.
Tilastotuotannon määrä ja laatu
Tilastotuotanto supistui edellisestä vuodesta julkaisevien tilastojen tai tilastotiedotteiden määrällä mitattuna. Seurantavuodelle osui edellisvuotta vähemmän harvemmin kuin kerran vuodessa julkaistavia tilastoja. Lisäksi tilastoja lakkautettiin tai yhdistettiin toisiin tilastoihin vuonna 2024 tehdyn päätöksen mukaisesti. Tavoitteena oli saavuttaa säästöjä ja tehdä tilaa kasvavalle lakisääteiselle tilastotuotannolle. Tilastotoimintaa säädellään EU-asetuksin, joihin ei kansallisin päätöksin lyhyellä aikavälillä voida juurikaan vaikuttaa.
Tilastokeskuksen saama palaute kansainvälisissä arvioinneissa on säilynyt erinomaisena. Tilastotuotannossa julkistusten oikea-aikaisuus- ja virheettömyystavoitteista jäätiin hieman, vaikka virheettömyys parani aiemmista vuosista. Virheisiin johtaneita syitä on useita erilaisia. Julkistusten tuotantoa vaikeuttaa käytettävissä olevan henkilöstön väheneminen sekä uusien tuotantoalustojen käyttöönotto. Tuotantovarmuus paranee asteittain tilastojulkaisuprosessin osittaisella automatisoinnilla.
Tutkijapalveluiden toiminta
Tutkijapalveluiden toiminta laajentui edelleen. Aineistojen toimitusviiveet kasvoivat hieman, mikä johtui enimmäkseen tiukentuneista tietosuojakäytännöistä. Asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä tutkijapalveluiden palveluun, mutta tutkimushankkeilta perittävien hintojen laskua toivotaan. Tutkijapalveluissa merkittävä haaste on toiminnan heikko kustannusvastaavuus, jota on pyritty parantamaan viime vuosina. Uusien rahoitusmahdollisuuksien etsintä jatkuu. Tavoite on sadan prosentin kustannusvastaavuus vuonna 2027.
Talouden kehitys
Talousarviorahoitus säilyi nimellisesti lähes ennallaan, vaikka henkilötyövuoden hintaa nostivat TES/VES-palkankorotukset ja muita kustannuksia hintojen nousu. Rahoitusta oli aiempaa enemmän käytettävissä momentin käyttöoikeutena kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen tietojärjestelmäuudistukseen.
Seurantavuoden budjetti oli alun perin suunniteltu kolme miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mutta alijäämä saatiin vuoden aikana pienennettyä kahteen miljoonaan euroon. Tasapainon parantumiseen vaikutti alkuperäistä tavoitetta pienempänä toteutunut henkilöstön määrä. Henkilöstömäärää vähensi luonnollinen poistuma ja tiukka rekrytointipolitiikka. Maksullinen toiminta kasvoi seitsemän prosenttia edellisestä vuodesta.
Alijäämäisen budjetin tarkoituksena on ollut mahdollisuus panostaa kehittämiseen ja parantaa sitä kautta toiminnan tuottavuutta lähivuosina. Kuluttamalla siirtyvää erää maltillisesti on myös voitu hieman tasoittaa henkilöstömäärään kohdistuvaa painetta.
Toiminnan tehostaminen
Toiminnan tehostamisessa etusijalla on edelleen tietoprosessin tehostaminen ja yhtenäistäminen. Konkreettisesti se tarkoittaa yhteisten tietovarantojen rakentamisen jatkamista sekä teknologioiden, tietojärjestelmien ja toimintatapojen uudistamista. Tavoitteena on tuottaa tilasto- ja palvelutuotteet yhdessä prosessissa, jonka rakentamista ohjataan Moti-muutosohjelmassa.
Moti-muutosohjelman tulisi tuottaa tuottavuushyötyjä viimeistään vuodesta 2027 alkaen, jotta riittävä tilastotuotanto olisi mahdollista myös rahoituksen supistuessa. Tilastokeskus pyrkii myös kasvattamaan maksullisen toiminnan tuottoja, supistamaan EU:n tilastolainsäädännön ulkopuolista tilastotuotantoa ja muuttamaan sitä maksullisiksi palvelutuotteiksi sekä tehostamaan kaikkea muutakin toimintaansa.
Keskittyminen ydintehtävään
Tilastokeskus keskittyy ydintehtäväänsä tiedon arvoketjun keskivaiheilla. Omia tiedonkeruita vähennetään mahdollisuuksien mukaan. Sen sijaan Tilastokeskus jatkojalostaa hallinnon rekisteritietoja ja yksityisen sektorin tietoja tilastoiksi ja tietopalveluiksi. Tietojen tulkinta ja tutkimuskäyttö tapahtuu etupäässä muissa organisaatioissa.
Ydintehtävässä onnistuminen edellyttää yhteistyötä muiden tiedontuottajien ja tietojen loppukäyttäjien kanssa. Vuonna 2026 tehtävässä strategiapäivityksessä painotetaan asiakkaiden ja ulkoisten sidosryhmien tarpeita, ja osana tätä tilastotuotannon pelastamista niukassa määrärahatilanteessa. Samalla jatketaan Moti-muutosohjelman toteuttamista. Taloudellinen tasapaino on tarkoitus saavuttaa vuonna 2027, mutta se edellyttää tiukkoja toimenpiteitä ja henkilöstömäärän huomattavaa vähentymistä.
Kehittämisen riskit
Sisällöllisesti kunnianhimoisten kehittämistoimien jatkaminen suurella volyymillä rahoituksen supistumisesta huolimatta on strateginen valinta. Useiden toisiinsa kytkeytyvien laajojen kehittämishankkeiden samanaikainen toteuttaminen kasvattaa kuitenkin riskejä. Hankkeiden edistymistä seurataan tarkasti ja pullonkauloihin reagoidaan etupainotteisesti. Toiminnan perustavanlaatuinen kehittäminen on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi, jotta toimintaa voidaan jatkaa tulevaisuudessa merkittävästi nykyistä pienemmällä henkilöstöllä. Kyberturvallisuusuhkien vuoksi tietoturvaa ja tietosuojaa vahvistetaan jatkuvasti.
Tilastotiedon tarve muuttuvassa maailmantilanteessa
Ajankohtaiselle tilastotiedolle on tarvetta nopeasti muuttuvassa maailmantilanteessa. Kansainväliset lainsäädäntöuudistukset ja EU:n poliittiset tavoitteet lisäävät Euroopan tilastojärjestelmään (ESS) kohdistuvaa painetta. Erilaisten ympäristöalan uusien tilastointivaateiden rinnalla suurin uudistus kohdistuu kansantalouden tilinpitoon, jonka uusittu versio on tulossa tuotantoon vuonna 2030. Suomessa muutokseen valmistaudutaan uudella KTMT-tietojärjestelmällä (kansantalouden tilinpito ja maksutase) ja toimintatapojen uudistamisella.