Päästöt laskivat edellisvuodesta

Ennakkotietojen mukaan vuoden 2024 kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria laskivat 5 % edellisvuodesta ja olivat 46 % pienemmät kuin vuonna 1990. Kokonaispäästöissä ei ole mukana maankäyttösektorin päästöjä ja poistumia, ellei tästä ole erikseen mainintaa.

Maankäyttösektori oli päästölähde vuonna 2024, kuten myös vuosina 2018 ja 2021-2023. Ko. sektorin huomioon ottaminen merkitsisi 49,0 miljoonan tonnin CO₂-ekv. kokonaispäästöjä vuonna 2024.

Päästöjen kehitys sektoreittain

Energiasektori oli suurin kasvihuonekaasujen päästölähde Suomessa vuonna 2024 muodostaen ennakkotiedon mukaan 68 % (26,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä. Sektorin päästöt vähenivät 6 % (1,8 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) edellisvuodesta ja ovat puolittuneet vuoden 1990 päästötasosta. Sektorin päästökehitys on ollut laskeva vuodesta 2010 lähtien. Merkittävimmät päästölähteet energiasektorilla ovat energiateollisuus, kotimaan liikenne sekä teollisuus ja rakentaminen.

Päästöjen vähentyminen energiasektorilla vuonna 2024 johtui kivihiilen ja turpeen käytön laskusta: kivihiilen polton päästöt vähenivät 1,0 ja turpeen polton päästöt 0,6 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. edellisvuodesta. Tähän vaikutti uusiutuvan energian, erityisesti tuulivoiman, tuotannon kasvu sekä sähkön nettotuonnin lisääntyminen.

Kotimaan liikenteen päästöt olivat 9,6 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. ja ne lisääntyivät edellisvuodesta 2 % pääosin nestemäisten liikennepolttoaineiden bio-osuuden laskun seurauksena. Lisätietoa energiankulutuksen kehityksestä on saatavilla energian hankinta ja kulutus -tilaston 16.12.2025 julkistettavasta katsauksesta.

Teollisuuden prosessit ja tuotteiden käyttö -sektorin päästöt (ml. F-kaasut) muodostivat noin 12 % (4,6 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä vuonna 2024 ja ne vähenivät 6 % (0,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) edeltävästä vuodesta. Vuoteen 1990 verrattuna teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön päästöt ovat vähentyneet 14 % (0,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.). Vuonna 2024 mineraaliteollisuuden päästöt vähenivät 23 % (0,2 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) edellisvuodesta, mikä johtui lähinnä sementin tuotantomäärän laskusta. Kemianteollisuuden päästöt laskivat 4 % ja metalliteollisuuden päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla.

Ennakkotietojen mukaan F-kaasujen (HFC- ja PFC-yhdisteet sekä SF₆) päästöt muodostivat vajaat 2 % (0,6 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä vuonna 2024 ja ne laskivat 12 % vuoteen 2023 verrattuna. Etenkin siirtyminen luonnollisiin tai vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin on laskenut F-kaasupäästöjä kymmenen viime vuoden aikana. Kylmä- ja ilmastointilaitteiden käytön päästöt muodostavat yli 90 % F-kaasujen päästöistä.

Maataloussektorin päästöt olivat 6,2 miljoonaa tonnia CO₂-ekv., mikä vastasi noin 16 % kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä vuonna 2024. Päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla. Merkittävimpien päästöluokkien eli kotieläinten ruoansulatuksen, lannankäsittelyn ja maatalousmaiden maaperän päästöt pysyivät lähes samansuuruisina kuin edellisenä vuonna: Muutokset olivat 1 %:n luokkaa.

Maatalouden päästöt ovat vähentyneet 20 % vuoteen 1990 verrattuna. Merkittävin tekijä päästöjen laskun taustalla on väkilannoitteiden käytön väheneminen. Lisäksi päästöjen vähenemiseen on vaikuttanut maatalouden kehitys, jossa tilojen lukumäärä on laskenut, tilakoko kasvanut ja kotieläinten määrä laskenut. Kotieläinmäärien lasku on vähentänyt kotieläinten ruoansulatuksen päästöjä ja lannankäsittelyn dityppioksidipäästöjä. Pelloille levitetyn lannan vähentyminen on osaltaan alentanut viljelysmaiden maaperäpäästöjä. Lietelantaloiden yleistyminen on vähentänyt lannankäsittelyn dityppioksidipäästöjä mutta lisännyt metaanipäästöjä. Orgaanisilla maalajeilla eli turvemailla sijaitsevien viljelysmaiden pinta-ala on ollut kasvussa, mikä on osaltaan kasvattanut maaperän dityppioksidipäästöjä. Kalkituksen väheneminen on laskenut päästöjä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.

Jätesektorin päästöjen osuus oli 4 % (1,6 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä vuonna 2024 ja päästöt vähentyivät 1 % vuoden 2023 tasosta. Jätesektorin päästöt ovat vähentyneet 69 % vuodesta 1990. Merkittävin tekijä jätesektorin päästöjen vähenemiseen on ollut kaatopaikkojen metaanipäästöjen väheneminen jätelainsäädännön uudistusten seurauksena.

Maankäyttösektori oli merkittävä nettopäästölähde

Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektori oli vuonna 2024 edellisvuotta 2,9 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. suurempi nettopäästölähde, jonka päästöjen ja poistumien summa oli 9,8 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

Maankäyttösektorin metsämaa oli pieni nettonielu (0,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.), joka oli 3,5 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. pienempi vuonna 2024 kuin edellisvuonna. Tähän vaikuttivat etenkin hiilen kertymisen vähentyminen puustoon, kivennäismaaperään ja karikkeeseen sekä hiilidioksidipäästöjen kasvu orgaanisesta maaperästä ja sen karikkeesta. Vuoden 2024 hakkuukertymä ja kokonaispoistuma olivat 1 % edellisvuotta suuremmat, mikä vaikutti hiilen kertymiseen puustobiomassaan. Kivennäismailla karikesadon laskeva trendi pienensi hiilen kertymistä maaperään ja karikkeeseen. Ojitetuilla turvemailla maaperäpäästöt kasvoivat edelleen, sillä kasvukauden lämpötilat ovat pitkällä aikavälillä jatkaneet nousuaan, mikä kiihdyttää turpeen hajoamista maaperässä.

Hiilen kertyminen puustoon ja toisaalta hiilen vapautuminen maaperästä ja karikkeesta olivat lähes yhtä suuret suometsissä, mutta turvemaaperän metaani- ja dityppioksidipäästöjen huomiointi vahvistaa suometsät noin 2,4 miljoonan tonnin CO₂-ekv. päästölähteeksi. Kivennäismetsät olivat noin 2,6 miljoonan tonnin CO₂-ekv. nettonielu. Uusimman, tarkentuneen laskennan mukaan metsämaa on ollut nettonielu koko aikasarjan ajan. Nettonielun taso on ollut noin 30–40 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuosina 1990–2015, minkä jälkeen se on pienentynyt merkittävästi.

Viljelysmaa oli merkittävä päästölähde (8,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) vuonna 2024, jonka päästöistä valtaosa eli 7,0 miljoonaa CO₂-tonnia oli peräisin turvepohjaisten peltojen maaperästä. Puutuotevarasto oli 2,1 miljoonan CO₂-tonnin nettonielu, mikä oli 0,5 miljoonaa CO₂-tonnia edellisvuotta enemmän.

Kokonaisuudessaan maankäyttösektori on ollut nettopäästölähde uusimpien estimaattien mukaan vuonna 2018 ja vuosina 2021–2024. Sektorin nielun pienemiseen 2010-luvulta alkaen ja muuttumiseen sittemmin päästölähteeksi ovat vaikuttaneet monet tekijät, joista tärkeimmät ovat lisääntyneet hakkuut, puuston kasvun alentuminen ja maaperäpäästöjen kasvu. Lisätietoa maankäyttösektorin tuloksista ja tähän julkistukseen tehdyistä laskentauudistuksista löytyy Luken tiedotteesta.

Taakanjakosektorin päästöt

Kokonaispäästöt (ilman maankäyttösektoria) jaetaan EU-raportoinnissa yleisen päästökaupan (ETS1) ja taakanjakosektorin päästöihin. Suomen taakanjakosektorin päästöt ylittivät EU:n vuodelle 2024 asettaman päästökiintiön 0,4 miljoonalla tonnilla CO₂-ekv. Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita ja -velvoitteita sekä niiden seurantaa kuvataan tilaston 15.12.2025 julkistetussa katsauksessa.

Tietojen tarkentuminen

Tämän julkistuksen mukaiset tiedot perustuvat yksityiskohtaisempaan ja kattavampaan lähtöaineistoon ja menetelmiin kuin toukokuussa 2025 julkistettu pikaennakko. Tietojen tarkentumista on kuvattu myös tilaston 15.12.2025 julkistetussa katsauksessa.

Nyt julkistetut ennakkotiedot tarkentuvat maaliskuussa EU:lle tehtävään raportointiin. Tarkentuneet tiedot julkistetaan tietokantajulkistuksena 13.3.2026 (kts. ajantasaiset tilaston tietokantataulukot).

Kasvihuonekaasuinventaario

Tilastokeskus toimii kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä. Tilastokeskus ohjaa inventaariotyötä sekä kokoaa ja lähettää tiedot YK:lle sekä EU:n komissiolle. Kasvihuonekaasuinventaarion tilastotietojen tuottamiseen osallistuvat Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskus sekä Luonnonvarakeskus. Vuodesta 2025 eteenpäin Tilastokeskus vastaa muun energiasektorin lisäksi myös liikennesektorin päästölaskennasta.