Uusiutuvista energialähteistä eniten kasvoivat tuuli- ja aurinkovoima

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus kasvoi 2 % edellisvuodesta, sen osuus energian kokonaiskulutuksessa nousi yli prosenttiyksiköllä 43 %:iin. Uusiutuvista energialähteistä kasvoivat eniten tuuli- ja aurinkovoima, biokaasu sekä kierrätyspolttoaineet. Tuulivoiman tuotanto kasvoi 40 % ja se nousi ydinvoiman jälkeen toiseksi suurimmaksi energialähteeksi sähköntuotannossa. Ydinvoiman tuotanto väheni 5 % vuoden takaisesta ennätystasosta ja ydinenergia kattoi 26 % energian kokonaiskulutuksesta. Aurinkovoiman tuotanto kasvoi 31 %, mutta määrä oli pieni, joten kokonaisenergiassa tämä ei juuri näy (osuus kokonaisenergiasta 0,3 %). Vesivoiman tuotanto laski edellisvuodesta 6 %. Tuulivoima kattoi 6 % ja vesivoima 4 % energian kokonaiskulutuksesta.

Ydinvoimassa on huomattava ero vesi- ja tuulivoimaan kokonaisenergian osuudessa, sillä niiden laskentatapa kokonaisenergiaksi eroaa toisistaan. Tapa vastaa kansainvälistä tilastointia. Vesi- ja tuulivoima muunnetaan kuluneeksi kokonaisenergiaksi suoraan tuotetun sähkön mukaisesti eli 100 % hyötysuhteella. Ydinvoimalla tuotettu sähkö yhteismitallistetaan muiden energialähteiden kanssa huomioimalla tuotannon lämpöhäviöt, ja siten ydinvoima muunnetaan energian kokonaiskulutukseksi 33 %:n hyötysuhteella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että saman sähkömäärän tuottamiseen ydinenergiaa kirjautuu noin kolminkertainen määrä verrattuna tuulivoimaan, joka merkitään ilman tuotantohäviöitä energian kokonaiskulutukseksi. Polttoaineet puolestaan merkitään energian kokonaiskulutukseen sellaisenaan, jolloin ydinenergia rinnastuu paremmin polttoaineiden kulutukseen – niissäkin energian tuotannon häviöt sisältyvät energian kokonaiskulutukseen.

Uusiutuvien polttoaineiden kulutus laski 2 %. Näistä valtaosan kattavat puupolttoaineet, ja niiden kokonaismäärä väheni vastaavasti 2 %. Puupolttoaineet kattoivat Suomen energian kokonaiskulutuksesta 27 %. Muita uusiutuvia polttoaineita ovat biopolttonesteet, kierrätyspolttoaineiden uusiutuva osa, biokaasu sekä muu bioenergia. Biopolttonesteitä käytetään yleensä fossiiliseen öljyyn sekoitettuina, ja niiden suurimmat käyttökohteet ovat liikennepolttoaineet. Kotimaisen biokaasun kulutus kasvoi 4 % vuonna 2024 ja kierrätyspolttoaineen bio-osuus 2 %.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus laski 4 %, ja niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta laski prosenttiyksiköllä 29 %:iin. Suurimmat suhteelliset muutokset nähtiin turpeessa ja hiilessä: turpeen käyttö väheni 15 % (osuus energiankokonaiskulutuksesta 1,5 %) ja hiilen käyttö väheni 17 % (osuus 4 %). Hiileen sisältyvät kivihiili, koksi sekä masuuni- ja koksikaasut. Kivihiilen kulutus pieneni 34 %, ja sen osuus koko hiilen kulutuksesta oli enää 38 %, kun vuoteen 2022 saakka kivihiilen osuus hiilestä oli yli puolet. Myös koksin sekä masuuni- ja koksikaasun käyttö teollisuuden polttoaineina väheni hieman.

Öljyjen osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 19 %. Öljyjä käytetään nykyisin vain vähäisessä määrin sähkön ja lämmön tuotannossa; kulutus painottuu pääasiassa teollisuuteen ja liikenteeseen. Fossiilisista polttoaineista maakaasu (mukaan lukien nesteytetty maakaasu eli LNG) oli poikkeus, sillä sen kulutus kasvoi 11 % edellisestä vuodesta. Kasvu selittyy maakaasun käytön osittaisella palautumisella vuoden 2022 romahduksen jälkeen. Vuonna 2022 maakaasun kulutus putosi ennätyskorkean hinnan ja heikentyneen saatavuuden vuoksi. Tämän jälkeen maakaasun saatavuus on parantunut ja hinnat laskeneet, mikä on lisännyt maakaasun käyttöä maltillisesti muutaman viime vuoden aikana. Tästä huolimatta maakaasun kulutus oli edelleen 37 % alemmalla tasolla kuin ennen vuotta 2022.

Vähentynyt fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus johti hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. Kasvihuonekaasuinventaarion ennakon mukaan polttoaineiden energiakäytön hiilidioksidipäästöt vuonna 2024 olivat 25,9 miljoonaa tonnia ja pudotus edellisvuoteen oli 6 %.

Vuoden 2024 ennakollisista kasvihuonekaasupäästöistä voit lukea tarkemmin 15.12.2025 julkaistusta Tilastokeskuksen tiedotteesta.

Kotimaisesta sähköstä 95 % fossiilitonta ja kaukolämmön tuotanto yhä puhtaampaa

Suomessa tuotettiin sähköä 79,9 TWh vuonna 2024, joka kattoi sähkön kokonaistarpeesta 96 %. Loppuosa sähköstä tuotiin naapurimaista: Ruotsista, Norjasta ja Virosta. Vielä muutama vuosi sitten Suomen sähkön tarpeesta tuotettiin kotimaassa vähemmän, noin 80 %. Sähkön nettotuonti eli tuonnin ja viennin erotus lähes kaksinkertaistui vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna, mutta sen määrä oli edelleen pieni, 3,2 TWh.

Sähkön oman tuotannon kasvuun vaikutti osaltaan Venäjän hyökkäyssodan vuoksi tapahtunut tuonnin loppuminen Venäjältä toukokuussa 2022. Sähkön tuonti Venäjältä vaihteli suuresti 3,0–11,7 TWh viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Venäjän tuonnin loppumisesta selviytymistä mahdollisti tuulivoiman voimakas kasvu sekä uuden ydinvoimalan koekäyttöön ottaminen vuonna 2022, minkä jälkeen voimalan siirtyminen säännölliseen tuotantoon vahvisti tilannetta. Samoista syistä myös polttoainekäyttöä sähköntuotannossa on kyetty vähentämään merkittävästi, erityisesti fossiilisen polttoaineiden ja turpeen polttamista sähköntuotannossa.

Fossiilittomalla sähköllä tarkoitetaan uusiutuvilla energianlähteillä ja ydinenergialla tuotettua sähköä. Uusiutuvia energialähteitä sähköntuotannossa ovat muun muassa vesi-, tuuli- ja aurinkosähkö sekä puun käyttö, jonka poltosta syntyviä hiilidioksidipäästöjä ei lasketa päästöiksi energiatilastojen yhteydessä. Fossiilittoman sähkön osuus kotimaisesta sähköntuotannosta nousi 95 %:iin vuonna 2024. Vesivoima väheni 6 % ja ydinvoima 5 %, mutta tuulivoima puolestaan kasvoi 40 % ja aurinkovoima 31 %. Edeltävänä vuonna 2023 fossiilittomassa sähköntuotannossa tapahtui suuri muutos, kun ydinvoiman tuotanto kasvoi 35 %, tuulivoiman 25 % ja vesivoiman 13 %.

Puupolttoaineita käytetään sähköntuotannossa edelleen runsaasti, vaikka puulla tuotettu sähkö on viime vuosina vähentynyt. Kivihiilellä, turpeella ja maakaasulla tuotettu sähkö on vuosikymmenien aikana vähentynyt Suomessa kiihtyen muutaman viimeisimmän vuoden aikana.

Kaukolämmön tuotannossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on myös vähentynyt. Vielä kymmenen vuotta sitten fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotettiin kaukolämmöstä yli puolet, mutta vuonna 2024 enää noin neljännes. Puuta polttavia laitoksia on tullut lisää, ja viimeisinä vuosina sähkökattiloiden käyttöönotto on kasvanut. Puuta käyttävistä kattiloista saadaan aiempaa enemmän lämpöä hyödyksi, kun vuosikymmenien aikana useita savukaasupesureita on otettu käyttöön. Myös lämpöpumppujen käyttö kaukolämpöverkoissa on lisääntynyt.

Teollisuuslämmöksi kutsutaan lämpöä, joka ei ole tarkoitettu rakennuksien lämmitykseen. Teollisuuslämmön lähteissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotetun lämmön osuus on kymmenessä vuodessa laskenut 20 %:n osuudesta 13 %:iin. Uusiutuvilla polttoaineilla tuotettu teollisuuslämpö on pysynyt ennallaan, mutta teollisuudessa on lämmöntarvetta vähennetty, mikä on nostanut uusiutuvien osuutta teollisuuslämmöstä noin 10 prosenttiyksikköä 82 %:iin. Teollisuudessa lämmönkäyttö on suurinta metsäteollisuudessa, jossa hyödynnetään laajasti oman tuotannon sivutuotteita puupolttoaineiden muodossa.

Sähkön ja lämmön tuotannosta löytyy lisätietoa Tilastokeskuksen Sähkön ja lämmön tuotantotilastosta.

Sähkön kulutus kasvoi, lämmön tarve väheni

Vuonna 2024 Suomen sähkön kokonaiskulutus oli 83,1 TWh nousten 4 % edellisvuoteen verrattuna. Teollisuus käytti Suomessa sähköstä 41 %, kun vielä viime vuosituhannen puolella yli puolet sähköstä kului teollisuudessa. Metsäteollisuudessa sähköä kulutettiin 7 % edellisvuotta vähemmän johtuen metsäteollisuustuotteiden kysynnän merkittävästä laskusta. Metsäteollisuus kulutti sähköstä 18 %, metalliteollisuus 10 % ja kemianteollisuus 8 %.

Kaukolämmön tarve pieneni edellisvuodesta 3 %. Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2024 oli tavanomaista lämpimämpi koko maassa.

Tieliikenteen energiankulutus laskenut 9 %:ia aiempaa alemmalle tasolle

Kotimaan liikenteen energiankulutus oli 160 petajoulea (PJ = 1000 TJ) vuonna 2024 laskien 0,4 % edellisvuodesta. Tästä määrästä tieliikenteen osuus oli 92 % (148 PJ). Tieliikenteessä dieselpolttoaineen kulutus laski 2 % ja moottoribensiinin 3 % edellisvuodesta. Tieliikenteen energiankulutus oli 9 % alemmalla tasolla vuonna 2024 kuin koronaviruspandemiaa (COVID-19) edeltävänä vuonna 2019.

Dieselpolttoaineen ja moottoribensiinin sisältämien nestemäisten biopolttoaineiden osuus tieliikenteen kaikista energianlähteistä oli noin 14 %. Lain (446/2007) mukainen jakeluvelvoitteen taso vuotta 2024 koskien on 13,5 % (18 % vuonna 2021). Dieselpolttoineen ja moottoribensiinin osalta bio-osuuksien laskenta perustuu jakeluvelvoitteella säädettyyn kestävien uusiutuvien polttoaineiden vähimmäisosuuteen. Sähkön käyttö tieliikenteessä kasvoi 42 %, sen osuus tieliikenteen energialähteistä oli 2 %. Sähköautojen kuluttamaa sähköä tieliikenteessä on revisioitu vuosien 2022–2023 osalta.

Tieliikenteessä kaasujen (maakaasu ja biokaasu) käyttö tieliikenteessä kasvoi 16 %. Tästä määrästä 41 % oli suomalaisilta biokaasun tuotantolaitoksilta suoraan liikenteeseen jaeltua biokaasua (sisältäen nesteytetyn biokaasun). Loput tieliikenteen biokaasusta (59 %) on kestävyystodistusjärjestelmällä todennettuja uusiutuvia eriä. Kaasujen yhteisosuus tieliikenteen energiankulutuksesta oli 1 %.

Voit lukea lisää jakeluvelvoitteesta Energiaviraston sivuilta ja biopolttoaineiden kestävyysjärjestelmästä täältä.

Kotimaan lentoliikenteen energiankulutus väheni 8 % kahden vuoden kasvun jälkeen. Lentoliikenteen energiankulutus ei ole noussut koronaviruspandemiaa edeltäneelle tasolle, vaan oli vuonna 2024 vielä noin 25 % vuoden 2019 tasoa alempi. Raideliikenteen energialähteiden yhteiskulutus laski 3 % edeltävästä vuodesta. Raideliikenteessä kevyen polttoöljyn kulutus väheni yhä (18 %), mutta sähkön kulutus kasvoi 2 %.

Vedyn tilastointi laajenee – valtaosa vedystä fossiilisista lähteistä peräisin

Suomen kansallisen tason vedyn tuotanto- ja kulutustiedot on koottu ensimmäistä kertaa osana energiatilastojen lakisääteistä kansainvälistä energiatilastointikokonaisuutta. Uusi tilastointikokonaisuus käsittää yksityiskohtaista tietoa vedyn tuotantomääristä ja tuotannon energialähteistä, tuotantokapasiteetista, varastoinnista ja kulutuksesta. Energiatilastojen taulukkopalveluun on tulossa uusia vetytaulukoita alkuvuodesta 2026. Linkki päivitettyyn energia-taulukkopalveluun julkaistaan 6.2.2026 täällä.

Vuonna 2024 Suomessa tuotettiin vetyä 14,5 PJ. Vedystä 74 % tuotettiin maakaasulla, 20 % öljytuotteita käyttäen ja 6 % sähköllä (elektrolyysi). Tämä vedyn tuotantomäärä sisältää kaiken teollisen mittakaavan puhtaan vetykaasun tuotannon Suomessa. Elektrolyysillä tuotettu vety sisältää veden elektrolyysin lisäksi muut elektrolyysiprosessit, joissa muodostuu talteen otettavaa vetykaasua.

Valtaosa vedystä käytettiin raaka-aineena öljynjalostusalalla (81 %) ja kemianteollisuudessa (12 %). Energialähteenä sähkön- ja lämmöntuotannossa ja teollisuudessa vetyä käytettiin 5 % ja loput 2 % on muuta teollisuuden vedyn raaka-ainekäyttöä. Merkittäviä vedyn varastoja Suomessa ei ainakaan vielä ole, samoin vedyn maasta tuonti ja vienti vuonna 2024 oli hyvin pienimuotoista (alle 1 TJ).

Energiatuotteiden tuonnin ja viennin arvot laskivat

Suomeen tuotiin energiatuotteita 10,7 miljardin euron arvosta vuonna 2024 eli 8 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tärkeimpiä tuontimaita arvon perusteella olivat Norja, Ruotsi ja Yhdysvallat. Tärkeimpiä energian tuontituotteita arvon perusteella olivat raakaöljyt, keskitisleet ja muut öljytuotteet, missä raakaöljyjen (-15 %), keskitisleiden (-2 %) ja muiden öljytuotteiden (-4 %) arvot laskivat. Energiatuotteiden viennin arvo oli 4,8 miljardia euroa eli 27 % vähemmän kuin vuonna 2023. Tärkeimpiä vientimaita arvon perusteella olivat Ruotsi, Yhdysvallat ja Viro. Tärkeimpiä energian vientituotteita arvon perusteella olivat keskitisleet ja moottoribensiini, missä keskitisleiden (-31 %) ja moottoribensiinin (-25 %) arvot laskivat. Suurin arvonnousu vientituotteilla oli nesteytetyllä maakaasulla, jonka vientiarvo nousi 272 %.

Energian loppukulutus laski hieman

Energian loppukulutus laski hieman 0,4 % vuonna 2024. Teollisuus kattoi loppukulutuksesta 43 %, liikenne 16 %, rakennusten lämmitys 27 % ja muut 14 %.