Paikkatiedot Suomen tilastotuotannossa, GSFI 

Tilasto- ja paikkatiedon integrointia tukeva globaali viitekehys, Global Statistical Geospatial Framework (GSGF) julkaistiin vuonna 2019. Se tarjoaa teoreettisen pohjan ja näkökulman konkreettisen työn hahmottamisen, jäsentämisen ja ohjaamisen tueksi (Kuva 1).

Pyramidimalli, joka muodostuu viidestä GSGF:n periaatteesta. Pyramidin jalustassa on lisäksi neljä tärkeää avainelementtiä: standardit ja hyvät käytännöt, lainsäädäntö ja toimintaperiaatteet, tekninen infrastruktuuri ja organisaatioiden yhteistyö.

Kuva 1. GSGF:n viisi periaatetta ja neljä avainelementtiä.

Viitekehyksen toimeenpanon ensimmäinen askel Euroopan toimintaympäristössä oli GSGF Europe -tietopalvelun toteuttaminen vuonna 2021. Nyt tätä ketjua täydentää GSGF:n kansallinen tulkinta Suomeen, GSGF Finland (GSFI). Yhdessä nämä kolme tasoa tarjoavat mallin ja työkalut tilasto- ja paikkatiedon integroinnin kehittämiselle Suomessa.

GSGF Suomen kokonaisuus rakentuu seuraavista osakokonaisuuksista: päämäärä, yhteistyö, työkalut ja kirjasto (Kuva 2)

Laatikkomallisesti esitetty koko GSFI:n rakenne, johon myös tämän verkkosivun rakenne perustuu.

Kuva 2. GSGF Suomen rakenne.

GSGF Suomen toteuttamiseksi on luotu visio, joka koostuu viidestä pääkohdasta:

  1. Suomessa on kansallinen, laajasti käytössä oleva paikkatietoinfrastruktuuri, joka tarjoaa sijaintitiedot tieto- ja tilastotuotannon tarpeisiin.
  2. Tieto- ja tilastotuotannossa sijaintitiedot perustuvat yksikkötason tietoihin ja liittäminen muihin tietoihin on tehokasta.
  3. Aluetiedon perusta on kansallinen pienaluejärjestelmä ja tilastoruudukot.
  4. Sijainti- ja aluetiedot ovat löydettävissä ja turvallisesti käyttöönotettavissa.
  5. Tilastojen ja paikkatietojen integroinnin yhteiskunnallinen merkitys on tunnistettu yli hallinnonrajojen.

Toimenpiteiden hyödyt tulevat olemaan laajat paikkatieto- ja tilastoekosysteemeissä. Tärkeimpiä näkökohtia ovat kansallisen tehokkuuden lisääminen, yhteentoimivuuden parantaminen, tiedon löydettävyyden ja saatavuuden parantaminen, käyttäjätuki, tiedon laadun ja tietosuojan hallinta sekä tietoon perustuvan tutkimuksen ja päätöksenteon tukeminen. Kaikki nämä tuovat mukanaan myös säästöjä. Työskentelyn ja päätöksenteon selkeytymisen myötä ne tukevat myös motivaatiota ja innovaatioita.

GSGF Suomi (GSFI) (pdf)

GSGF Suomi: visio (pdf)

Yhteistyö

Tavoitteena on saada yhteinen ymmärrys tilastojen ja paikkatiedon integroinnin tilasta ja kehittämisen tavoitteista Suomessa. Tärkeänä tavoitteena on myös, että kaikilla toimijoilla on yhteinen tilannekuva ja suunta​. Verkostoyhteistyö​ on tässä keskeisessä asemassa, erityisesti Tilastojen ja paikkatiedon integrointiverkosto. GSFI-toimeenpanon runkona toimivat tilastollisen paikkatiedon viitekehykset GSGF ja GSGF Europe.

Toimeenpanon periaatteet

Toimeenpanon periaatteet perustuvat GSGF-viitekehyksen neljään avainelementtiin: standardit ja hyvät käytännöt, lait ja politiikka, tekninen infra ja osaaminen sekä organisaatioiden yhteistyö. Toimeenpanon periaatteita on kymmenen.​ Ne ohjaavat ja tukevat suunniteltujen toimenpiteiden yhteistä toteutusta.​ Lisäksi ne varmistavat yhtenäisen lähestymistavan ja yhteistyön eri toimijoiden välillä (Kuva 3).​

Neljään avainelementtiin perustuvaa kymmenen toimeenpanon periaatetta pallokuvioin esitettynä.

Kuva 3. GSFI:n toimeenpanon periaatteet linkittyvät GSGF:n neljään avainelementtiin.

Tiekartta

GSGF Suomen tiekartta on strateginen suunnitelma, joka ohjaa tilastojen ja paikkatiedon integrointityön etenemistä kohti GSFI:n visiota. Tavoitteena on, että tiekartta tarjoaa selkeän näkymän siitä, mitä yhdessä tavoitellaan ja mitä käytännössä tehdään. GSFI-tiekartta tarjoaa menetelmän, jolla yksittäiset toimijat voivat osallistua kansalliseen toimeenpanoon. Tiekarttaa rakennettaessa on analysoitu paikkatietojen nykytilaa ja muutostarpeita Suomen tilastotuotannossa.

GSFI-tiekartta sisältää vision kuvaamat pitkän aikavälin tavoitteet, näitä kohti vievät toimenpiteet sekä toimenpiteisiin linkittyvät eri toimijoiden kehittämisen polut. Toimenpiteet, ja erityisesti tavoitteet, ovat suhteellisen pysyviä ajassa. Kehittämispolkujen taas ajatellaan elävän vähintään vuositasolla ja mahdollisesti täydentyvän uusien toimijoiden kokonaisuuteen tuomilla kehittämispoluilla. Menetelmänä on käytetty OKR-mallia (Objectives and Key Results), joka on laajasti käytössä oleva muutosjohtamisen malli. Ensimmäiset kehittämispolut on hahmoteltu vuosille 2025–2027 Tilastojen ja paikkatiedon integrointiverkostossa (Kuva 4).

Katkoviivalla esitetty polku nykytilasta pitkän aikavälin tavoitteisiin ja kohti auringolla kuvattua visiota. Matkalla on toimenpiteitä ja eri toimijoiden kehittämispolkuja.

Kuva 4. Tiekartta nykytilasta kohti visiota. 

Hallintamalli

GSFI-hallintamallin tehtävänä on varmistaa, että GSFI-kokonaisuuden ylläpidon ja kehittämisen toimintamallit ja ohjauskäytännöt ovat yhteisesti määriteltyjä ja käytössä sekä niitä ylläpidetään. Hallintamallin avulla tavoitellaan myös GSFI-komponenttien hyödyntämisen laajentamista niiden koko elinkaaren ajan. Muutokset GSFI-kokonaisuuteen ja -komponentteihin käsitellään ja hyväksytään hallintamallissa esitetyllä tavalla.

Hallintamallissa kuvataan GSFI:n rakenteen ja sisällön hallinta, GSFI-tiekarttatyön hallinta sekä näiden edellyttämät roolit.

GSFI-toimeenpanon periaatteet (pdf)

GSFI-tiekartta (pdf)

GSFI-hallintamalli, ehdotus (pdf)

Työkalut

GSFI:n mukaista toimintaa tukevat yhteiset työkalut ovat välttämättömiä tehokkaan ja yhtenäisen toimintaympäristön luomiseksi. Ensimmäisiä tarjolla olevia työkaluja ovat: yhteinen sanasto, kokonaisarkkitehtuurikuvaukset, ehdotus pienaluejaon malliksi, tietosuojanäkökulmien käsittely, tiedon laadun tarkastelu arvoketjujen avulla sekä viestinnän materiaali.

Sanasto

Nähtiin tarpeelliseksi luoda uusi sanasto, jossa määritellään tilastointiin ja paikkatietoihin liittyviä keskeisiä käsitteitä. Sanastokeskuksen kanssa yhteistyössä syntyi Tilastoinnin paikkatietosanasto, joka käsittää termitietueina ja käsitejärjestelmäkaavioina 31:n käsitteen tiedot. Sanasto on suunniteltu erityisesti tilasto- ja paikkatietoasiantuntijoiden yhteistyön tueksi.

Arkkitehtuurikuvaukset

Arkkitehtuurikuvaukset tarjoavat rakenteen ja suunnan kehitystyölle. Yksi arkkitehtuurikuvausten ensisijaisista hyödyistä on niiden edistämä yhdenmukaisuus eri osapuolten välillä. Kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan esimerkiksi määritellä haluttu tulevaisuuden tila rakenteellisella tavalla siten, että kansallisen tason kuvaukset ovat analysoitavissa ja yhdisteltävissä organisaatioiden omiin arkkitehtuurikuvauksiin ja suunnitteluun. Näin voidaan vaikuttaa siihen, että organisaatioiden investoinnit ja aloitteet tukevat myös GSFI-tavoitteita. Tämä yhdenmukaisuus auttaa myös priorisoimaan projekteja, jotka tuottavat eniten arvoa, ja varmistamaan, että resurssit kohdennetaan tehokkaasti. 

GSFI-kokonaisuuteen on tuotettu useita Suomen toimintaympäristön tavoitetilan arkkitehtuurikuvauksia. 

GSFI-arkkitehtuurikuvaukset (pdf)

Pienaluejaon malli

GSFI tarjoaa myös ehdotuksen uudeksi valtakunnalliseksi pienaluejaoksi. Pienalueella tarkoitetaan tilastoinnin alueyksikköä, joka on tarkempi kuin kunta. Pienalueiden kehittäminen linkittyy GSGF- viitekehyksen periaatteeseen 3 ”Yhteiset aluejaot tietojen ja tilastojen jakelussa”.

Uuden pienaluejaon mallin tavoitteena on tarjota hallinnollisten rajausten kanssa yhteensopiva ja yhtenäinen alueluokitusjärjestelmä. Uusi pienaluejaon malli pyrkii täydentämään kuntien omia aluejakoja tarjoamalla perustietoaineiston erilaisten pienalueiden joustavaan muodostamiseen, mahdollistaen myös valtakunnallisesti yhdenmukaisten aluejakojen tuottamisen.

Malli perustuu lähestymistapaan, jossa ensin luodaan hyvin pienipiirteisten pohja-alueiden aineisto, joka toimii varsinaisten tilastollisten pienalueiden määrittelyjen perustana. Pohja-alueet huomioivat yhdyskuntarakenteen ja maantieteelliset tekijät. Pohja-alueiden avulla on mahdollista tehdä erilaisiin kriteereihin perustuvia pienalueita.

GSFI ehdotus uudeksi valtakunnalliseksi pienaluejaon malliksi (pdf)

Tietosuoja

Tietosuojan merkitys korostuu, kun tilastotietoja yhdistetään tarkkoihin sijaintitietoihin, sillä yksittäisten tilastoyksiköiden tunnistaminen voi olla mahdollista. Tilastoyksikön maantieteellinen sijainti voi toimia epäsuorana tunnisteena, mikä lisää paljastumisriskiä. Tämä riski liittyy erityisesti paikkatietojen tarkkuuteen, havaintojen muodostamiin rypäisiin ja autokorrelaatioon sekä leikkaaviin tilastoalueisiin.

Tietosuojasta on laadittu dokumentti, joka käsittelee tietosuojaa tilasto- ja paikkatietojen integroinnissa keskittyen GEOSTAT 4 -projektin GSGF Europe -kokonaisuuden tuotoksiin ja kansainvälisiin julkaisuihin sekä tuoden esiin kansallisia näkökulmia.

Tietosuoja tilasto- ja paikkatietojen integroinnissa (pdf)

Tiedon laatu ja arvoketjut

Tiedon laatu kuvaa, kuinka hyvin tietoaineisto vastaa tiedon käyttäjän tarpeisiin. Tiedon käyttäjä siis arvioi ja päättää, onko tiedon laatu riittävän hyvä. ​​Laadukas tieto edistää tiedon ja eri organisaatioiden järjestelmien ja prosessien yhteentoimivuutta sekä tuo säästöjä ​esimerkiksi vähentämällä päällekkäistä työtä ja tiedon jälkikäteistä ​korjaamista ja täydentämistä​.

Tiedon laatukehikosta voit lukea lisää Tilastokeskuksen sivulta.

Arvoketjutarkastelua voidaan käyttää tiedon virtauksen yhteydessä tapahtuvan tiedon arvon kasvun ymmärtämisessä – ja toisaalta tunnistamaan kohdat, joissa arvo alenee (Kuva 5).

Kuva 5. Yksinkertainen ja monimutkainen arvonluonti. Tiedon arvo kasvaa sen edetessä tiedon arvoketjussa. Yksinkertaisessa arvoketjussa tieto etenee ilman laadun heikkenemistä, jolloin se on suoraan käytettävissä seuraavalle toimijalle tai prosessin seuraavassa vaiheessa. Monimutkaisessa arvoketjussa tiedon arvon kasvuun liittyy ensin arvon lasku, mikä vaatii tiedon käsittelyä. Muokkausprosessien kautta tiedon arvo kasvaa jälleen.

Tilastojen ja paikkatiedon integroinnin kehittäminen arvoketjujen ja tiedon laadun avulla (pdf)

Kirjasto

Työkalujen lisäksi on tarkoitus kerätä erilaisia analyysejä, tutkimuksia ja muuta tietoa, joka tukee toimintakentän ymmärtämistä ja paikkatietojen kehittämistä Suomen tilastotuotannossa. Nyt tarjolla ovat jo tapaustutkimus Tilastokeskuksen yritystietojärjestelmästä sekä nykytilakatsaus vuodelle 2023.

Tapaustutkimus: Tilastokeskuksen yritystietojärjestelmä

Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin sijaintitietojen johtamiseen käytetty päättelyprosessi uudistettiin vuosina 2020–2021. Tuloksena syntynyt prosessi on toiminut hyvänä esimerkkinä sijainti- ja tilastotietojen tehokkaasta yhdistämisestä. Huomattiin kuitenkin, että prosessi ei täysin täytä GSGF Europen vaatimuksia. Suurimmat kehittämistarpeet tunnistettiin liittyvän kansalliseen tietoekosysteemiin sijaintitietojen osalta. Etenkin kansallisen osoiterekisterin ja yritys-toimipaikka-palkansaaja-linkin puuttuminen on suuri haaste.

Työssä laadittiin ehdotus Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin sijaintitietojen päättelyprosessin tavoitetilasta, jossa mm. kansallinen osoiterekisteri ja Ryhti-tietojärjestelmästä saatavat rakennusten osoite- ja sijaintitiedot ovat tärkeässä roolissa.

Paikkatieto Tilastokeskuksen yritystietojärjestelmässä -tapaustutkimus (pdf)

Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin sijaintitietojen päättelyprosessin kuvaus ja kehittämistarpeiden tunnistaminen -tapaustutkimus (pdf)

Nykytilakatsaus 2023

Tilastojen ja paikkatiedon integrointiin tähtäävän GSGF-viitekehyksen toteutumisesta Suomessa on tehty kartoitus. Tavoitteena oli kuvata nykytilanne ja tunnistaa kehittämistarpeita, jotka ovat olennaisia viitekehyksen toteutuksen kannalta. Tarkastelu kattaa koko julkishallinnon ja on siten laaja ja myös monimutkainen. Nykytilan työn tuloksia hyödynnetään tavoitetilan saavuttamiseen tähtäävien toimenpiteiden sekä niitä tukevien periaatteiden tunnistamisessa ja kuvaamisessa. Tämä on ensimmäinen Suomessa tehty GSGF-viitekehyksen toteutumista tarkasteleva työ.

Tilastojen ja paikkatiedon integroinnin nykytila ja kehittämistarpeet 2023 (pdf)

Yhteyshenkilöt: 

Tilastokeskus, Rina Tammisto, etunimi.sukunimi@stat.fi 

Suomen ympäristökeskus, Ville Helminen, etunimi.sukunimi@syke.fi 

Maanmittauslaitos, Panu Muhli, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi