Eri maiden digitalouksia voidaan vertailla kokeellisten tilastojen pohjalta. Kuinka iso osuus digitaalisilla alustoilla, verkkokaupalla ja muilla digitaalisen talouden toimialoilla on koko kansantaloudessa?
Kun mahdoton kävi mahdolliseksi – tietotyön yleisyys mahdollisti etätyön läpimurron Suomessa
Työelämän läpäissyt digitalisaatio on vauhdittanut etätyön yleistymistä viime vuosina. Koronakriisin aikaansaamaa etätyöbuumia ei silti kukaan olisi osannut ennustaa muutama kuukausi sitten.
Kyselyyn pohjautuen myös meillä uutisoitiin, että etätöihin koronapandemian vuoksi siirtyneiden osuus oli Suomessa EU-maiden suurin. Suomessa lähes 60 prosenttia kyselyn vastaajista oli vastannut myöntävästi kysymykseen ”Oletko alkanut tehdä töitä kotoa käsin covid-19-tilanteen vuoksi?” (“Have you started to work from home as a result of the COVID-19 situation?”).
Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksessa 28 prosenttia palkansaajista kertoi tekevänsä etätyötä. Sen lisäksi 16 prosentilla työtehtävät olisivat sallineet etätyön teon, vaikka he eivät sitä syystä tai toisesta tehneetkään. Kolmisen prosenttia palkansaajista kertoi, ettei työnantaja sallinut etätyötä.
Toisin sanoen vähän yli puolet (54 %) eli reilu miljoona palkansaajaa ei pitänyt etätyötä työtehtävissään mahdollisena vuonna 2018. Näin vastasi muun muassa suurin osa opettajista.
Etätyö yleistyi nopeasti vuosina 2013–2018, kasvua oli 12 prosenttiyksikköä. Kasvu on varmasti jatkunut edelleen vuoden 2019 aikana.
Kuluneena keväänä etätyöhön lienevät siirtyneet viimeisetkin niistä, joille se työtehtävien puolesta on ylipäänsä ollut mahdollista. Monelle myös mahdoton on nyt käynyt mahdolliseksi: esimerkiksi valtaosa opettajista siirtyi keväällä väliaikaisesti etätyöhön, vaikkei olisi vielä alkuvuodesta voinut sitä kuvitellakaan.
Voineekin arvioida, että tänä keväänä noin puolet eli noin miljoona suomalaista palkansaajaa on tehnyt etätyötä. Etätyötä tekevien palkansaajien osuus olisi siis näin järkeillen lähes kaksinkertaistunut vuoden 2018 syksyyn verrattuna, alle 30 prosentista karkeasti arvioiden 50 prosenttiin.
Eurofoundin kysymys kotona työskentelyn aloittamisesta on syntynyt ilmeisessä aikapaineessa. Kysymys on esitetty kaikille työllisille ja työttömille vastaajille, mikä tekee siitä monitulkintaisen tyyliin ”joko olet lakannut lyömästä vaimoasi”.
Tuloksia, joiden mukaan 59 prosenttia suomalaisista on alkanut työskennellä kotona koronakriisin vuoksi, täytyneekin tulkita niin, että kyse ei ole vain ”alkamisesta”: kysymykseen ovat vastanneet myöntävästi myös ne, jotka tekivät etätyötä jo ennen koronapandemiaa.
Lisäksi Eurofound toteaa itsekin, että netissä ja niin sanotulla lumipallomenetelmällä toteutetun tiedonkeruun tuloksiin sisältyy aika lailla epäluotettavuutta.
Suomalaisten johtoasema kotona työskentelyn suhteen on joka tapauksessa mielenkiintoinen. Vertailun häntäpäähän sijoittuvissa Romaniassa, Kroatiassa, Kreikassa, Unkarissa ja Bulgariassa ainoastaan alle 30 prosenttia vastaajista kertoo siirtyneensä työskentelemään kotiin.
Väistämättä tulee mieleen, että etätyön suosiota lisää meillä kansanluonne: omissa oloissa kököttäminen sopii suomalaisille hyvin. Euroopan maiden eroja kummastellessa on kuitenkin otettava huomioon myös maiden erilaiset elinkeino- ja työmarkkinarakenteet samoin kuin se, miten rajusti kriisi on vaikuttanut työllisyyteen.
Itä- ja Etelä-Euroopan maissa huomattavasti suurempi osa työllisistä saa elantonsa alkutuotannosta tai palveluammateista kuin Suomessa. Kotona työskentelyn aloittamista koskeva kysymys voi olla ongelmallinen esimerkiksi maanviljelijöille.
Monille palveluammateissa, erityisesti turismin parissa, työskenteleville etätyö ei ole mahdollista – jos nyt työtä ylipäänsä enää edes on. Huomattavan suuri osa vastaajista niissä maissa, jotka pitivät kyselyssä häntäpäätä etätyön suhteen, kertoi nimittäin samassa kyselyssä menettäneensä työnsä koronan vaikutuksesta.
Osuudet olivat suurempia kuin Suomessa. On selvää, että etätyötä ei tehdä, jos työtä ei ole ollenkaan.
Suomalaiset palkansaajat ovat kansainvälisesti verrattuna erittäin koulutettua väkeä: korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden naispalkansaajien osuus on meillä suurempi kuin missään muussa EU-maassa.
Tällä on suora yhteys ammatti- ja toimialarakenteeseen. Niin sanottua tietotyötä tekevien määrä on meillä suuri, ja siinä etätyön mahdollisuudet hyvät.
Nämä rakenteelliset erot samoin kuin tietoliikenneyhteyksien toimivuus ja digitaalisten välineiden yleisyys eri maissa vaikuttavat siihen, kuinka suurelle osalle työpaikkansa säilyttäneestä väestöstä etätyön tekeminen ylipäänsä on mahdollista.
Mutta suomalaisten eristäytyvällä luonteellakin on rajansa. Viime aikoina on tuotu esiin, että sosiaalisten kontaktien kaipuu vaivaa yhä kipeämmin ja yhä useampaa meikäläistäkin etätyöläistä. Onkin mielenkiintoista nähdä, millaisiksi etätyökäytännöt koronakriisin jälkeisessä maailmassa vakiintuvat.
Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.
Lue samasta aiheesta:
Se, että työssä vaaditaan erilaisia taitoja ja että niitä on kehitettävä, ei ole uutisaihe. Iso uutinen ei ole myöskään ollut Euroopan osaamisen teemavuosi 2023. Tämä blogi toivottavasti viitoittaa kuitenkin osaamisen teemassa eteenpäin.
Tutkimus työelämän vaatimista taidoista kertoo eroista sukupuolten ja koulutusasteiden välillä. Digilaitteet hallitsevat kuitenkin jo useimpien työntekoa. Raskasta ruumiillista työtä tekee joka viides, sorminäppäryyttä edellyttävät joka kymmenennen työtehtävät.
Suomen digitaalitalouden osuus arvonlisäyksestä on reilut seitsemän prosenttia. Suomessa on korostunut etenkin digitaalisten palveluiden tuotanto, kertovat ensimmäiset kattavat laskelmat digitaalisesta taloudestamme. Laskelmat ovat vielä luonteeltaan kokeellisia.
Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.
Vuonna 2022 työllisistä joka kymmenes työskenteli koronarajoitusten jo hellitettyä yhä koko työajan kotona. Useimmilla toimialoilla etätyötä tekevien määrä hieman väheni edellisvuodesta. Monessa maakunnassa etätyötä tekeviä oli entistä enemmän.
Työvoimatutkimuksen kuukausitiedote ilmoittaa jatkossa työllisyysasteen 20–64-vuotiaissa 15–64-vuotiaiden sijaan. Kun vanhimmat ja nuorimmat ikäryhmät jätetään pois, työllisyysasteen tavoitteeksi tuskin riittää jo saavutettu 75 prosenttia.
Mitä muinaiset metsästäjä-keräilijät voivat opettaa meille nykymaailman puurtajille ja kuluttajille, kun välissä on satojen tuhansien vuosien työn historia?
Koronarajoitusten myötä itseohjatusti opiskelleiden osuus yritysten henkilöstöstä kasvoi selvästi vuonna 2020, kertoo viiden vuoden välein julkaistava henkilöstökoulutusta koskeva tutkimus. Korona-aikana koulutukset siirtyivät verkkoon, webinaarit saavuttivat suursuosion ja etäkoulutukset toivat kustannussäästöjä yrityksille.
Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.
Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.
Nollatuntisopimukset eivät ole juurikaan yleistyneet vuosien 2018 ja 2021 välillä. Kaikkein yleisimpiä nollatuntisopimukset ovat koronakriisistä kärsineillä majoitus- ja ravitsemisaloilla, ja erityisen paljon tällä sopimustyypillä työskentelee nuoria.
Joka seitsemäs työllinen työskenteli vuonna 2021 koko ajan kotona. Etätyön suosio on jatkunut useimmilla toimialoilla, ja niilläkin aloilla, joilla se on ollut vain osittain mahdollista, on löydetty uusia tapoja työskennellä etänä.
YK:n uusi suositus kansantalouden tilinpitojärjestelmäksi valmistuu vuosikymmenen puolivälissä. Tavoitteena on kuvata paremmin yhteiskuntia muuttavia ilmiöitä kuten hyvinvointi ja kestävä kehitys, globalisaatio, digitalisaatio ja sen yhteydessä esimerkiksi krypto-varojen käsittely.
Tieto&trendit-sivustolla tarkasteltiin koronan vaikutuksia viime vuonna yli 30 jutussa. Mitkä aiheet pistivät erityisesti silmään?
Koronakriisin vaikutusten kokeminen vaihtelee selvästi sukupuolen ja sen mukaan, tekeekö etä- vai lähityötä. Toiset ovat voineet yhdistää uudella tavalla työntekoa ja lastenhoitoa. Asiakastyössä taas on oltu altistumisvaarassa, epävarmuudessa ja jatkuvien muutosten kourissa.
Metalleja louhitaan kasvavia määriä kehittyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Maapallo on kuitenkin rajallinen resurssi ja metallit uusiutumaton luonnonvara. Kotitalouksien metallivarastoissa piilee palanen kiertotalouspotentiaalia.
Keväällä 2021 etätyötä tehneistä palkansaajista 90 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä jatkossakin vähintään neljäsosan työajastaan. Jo aiemmin etätyötä tehneistä, mutta sitä lisänneistä 66 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä enemmän kuin ennen pandemiaa. Tiedot käyvät ilmi Koronan vaikutukset työelämään -tiedonkeruun tuloksista.
Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana saaneita kevytyrittäjiä oli vuonna 2020 kaikkiaan noin 44 300. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.
Alamme Suomessa lähestyä kriittistä pistettä, jossa datataloudesta tulee oikeasti merkittävää liiketoimintaa. Mikä sitten tekee menestyvän datapalvelun? Datamenestyjät -kilpailutöissä nousee esiin ainakin kaksi ominaisuutta: visualisointi ja oikeanlainen kysymyksen asettelu.
Etätyö kotoa käsin on yleisintä perheenisien parissa. Kotitalouden koostumuksen mukaan ei kuitenkaan voi tehdä suoraviivaisia johtopäätöksiä, kuinka hyvin kotonatyössä viihdytään. Etä- ja läsnätyön yhdistävän mallin etsiminen työelämässä lienee vasta alkutaipaleellaan.
Pelkästään kotona työskennelleiden osuus on laskenut selvästi. Ei lainkaan niin tehneiden määrä on kasvanut hieman alkuvuodesta.
Tänä vuonna juhlitaan Ahvenanmaan itsehallinnon sataa vuotta. Sekä suurvaltapolitiikka että maantieteellinen sijainti keskellä merta ovat aikojen saatossa muovanneet ahvenanmaalaista yhteiskuntaa.
I år firas hundra år av självstyrelse på Åland. Det åländska samhället har genom tiderna formats av både stormaktspolitik och det geografiska läget mitt i havet.
Avoimen datan potentiaalia uuden digitalouden käyttövoimana ja mahdollistajana on vielä paljolti hyödyntämättä. Myös julkisten virastojen ja laitosten datapalveluiden on tulevaisuudessa oltava entistä ammattimaisempia.
Tilastokeskuksen tietopalveluun esitetään toisinaan mitä eriskummallisempia kysymyksiä. Infossa työskentelevät neuvovat tiedon löytämisessä.
Johtajat tekevät yleensä muita palkansaajia pidempää työviikkoa. Kaikista kokoaikaisista palkansaajista vain 0,4 prosenttia työskentelee 60 tuntia tai enemmän. Säännöllisen työajan hahmottaminen voi joissakin tehtävissä olla hankalaa työn läikkyessä myös vapaa-ajalle.
Poliisin tietoon tullut perhe- ja lähisuhdeväkivalta väheni hieman koronavuonna. Eri lähisuhteissa ja ikäryhmissä kehityksen suunta oli erilainen. 5–9-vuotiaisiin lapsiin kohdistunut perheväkivalta väheni eniten, noin viidenneksellä. Korona-ajan kokonaisvaikutukset selviävät vasta viiveellä.
Säännöllisesti kotona työskennelleiden osuus nousi jo yli 50 prosenttiin valtiosektorilla, jossa työskenneltiin jo ennen koronaa selvästi eniten etänä.
Etätöiden tekemistä ja vapaa-ajan viettoakin palvelevat informaatio- ja viestintäalat ovat selvinneet vaihtelevasti pandemian kurittaessa taloutta.
Suomi on mennyt ylös ja alas digitalouden muutoksissa, jota tilastointi ei ole hahmottanut riittävän terävästi. Meillä on kuitenkin mahdollisuudet pitää kiinni hyvinvointimallista, vaikka rakenneongelmat rapauttavat rahoituspohjaa.
Talous supistui pahimpia pelkoja maltillisemmin viime vuonna, mutta Suomen harmaantuminen jatkuu. Koronakriisin seurauksena talouden uudistumistakin tapahtuu.
Kriisin aikana nuorten naisten työllisyys on heikentynyt enemmän kuin miesten, mutta naisten voi katsoa investoivan tulevaisuuteen panostamalla opiskeluun.
Vielä keväällä pelättiin, että koronakriisi lamauttaa asuntojen myynnin ja rakentamisen. Isku jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ja vuosi 2020 historiaan asuntojen vilkkaana myynti- ja rakentamisvuotena.
Asuntorakentaminen voidaan julistaa yhdeksi koronavuoden voittajaksi. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ja uusien aloitettujen asuntohankkeiden hyvä kehitys sekä piristynyt asuntokauppa ennakoivat alalle myös hyvää tulevaisuutta. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen tarjonta myynti-ilmoitusten perusteella sen sijaan laahaa jäljessä vuoden 2019 lukemista.
Poikkeustilanteessa hinta-aineistoa joudutaan paikkaamaan tavallista enemmän. EU-maiden kesken on sovittu yhteiset pelisäännöt puuttuvien tietojen imputoinnille.
Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja koronavuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyötuntimäärä muuttui.
Digitaalisen datan merkitys taloudessa, kulttuurissa ja viihteessä kasvaa koko ajan, ja tilastoinnin piirissä on vain hyvin pieni osa kaikesta nykymaailmassa syntyvästä datasta. Tämä haastaa tietoa tuottavat viranomaiset – millainen data on merkityksellistä kansalaisille, yrityksille tai päätöksenteolle?
Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston tiedot vuodelta 2020 ovat vielä puutteellisia, eikä niistä voida vielä tuottaa luotettavaa tilastoa. Kuolemansyytilasto julkaistaan mahdollisimman nopeasti sen valmistumisen jälkeen.
Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyysmaiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.
Koronapandemian alkuhämärässä Ilkka Lehtinen uskaltautui luotaamaan inflaatiokehitystä. Kuinka kävi, ja miksi?
Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.
Pandemia ei pysäyttänyt muuttoa kunnasta toiseen. Ennakkotiedot kertovat myös liikahduksista suunnissa: muuttovoittoja ja -tappioita tuli yllättäviin paikkoihin.
Suomalaisten mediankäyttö on lisääntynyt ja sosiaalisen median palveluiden käyttö yleistynyt selvästi koronapandemian aikana. Vuonna 2020 some-palveluita käytti 69 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista. Monet seniorit ovat tehneet digiloikan ja ryhtyneet esimerkiksi käyttämään some-palveluita, lukemaan verkkouutisia ja seuraamaan nettitelevisiota.
Tammikuussa 2020 kaikista työllisistä 15 prosenttia työskenteli säännöllisesti kotona. Marraskuussa osuus oli jo 31 prosenttia.
Pandemian isku kulttuurialoille näkyy liikevaihdossa, palkkasummissa ja työllisyydessä. Tukia on tullut, muuten valopilkut ovat olleet vähissä.
Voimakkaasti sukupuolen mukaan jakautuneilla työmarkkinoilla naisten työllisyys on kärsinyt koronakriisistä nopeammin – ja ainakin toistaiseksi myös enemmän kuin miesten työllisyys.
Koronakriisin myötä alan odotukset kohdistuvat nyt kotimaan vapaa-ajanmatkailuun. Heinäkuusta alkaen se on keskittynyt sellaisiin kohteisiin ja alueisiin, joissa turvavälejä on helpompi noudattaa. Vuokramökeissä rikottiin kesällä ennätyksiä – suurten kaupunkien hotellit ovat vaikeuksissa työmatkalaisten ja ulkomaalaisturistien puuttuessa.
Kansalaispulssi-kysely kertoo, että koemme itse noudattavamme ohjeita kuuliaisemmin kuin toiset ihmiset. Asenteissa tapahtuneet muutokset näkyvät pahentuneena koronatilanteena, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat Tieto&trendit-blogissa.
Yhteiskunnan toiminnan ja huoltovarmuuden kannalta kriittisissä ammattiryhmissä työskentelee 735 000 henkilöä. Miten he sijoittuvat eri aloille ja alueille Suomessa?
Vaikutusmahdollisuudet lisäävät työtyytyväisyyttä, mutta erityisesti suomalaista työelämää vaivaava kiire uhkaa joustojen myönteisiä vaikutuksia.
Jatkuvassa kiireessä työskentelevät yleisimmin kreikkalaiset ja saksalaiset. Espanjassa ja Ranskassa melkein puolet työllisistä ei koe kiirettä, Suomessa siltä ei välty juuri kukaan.
Mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön ja tekemisjärjestykseen on Euroopan huippua Portugalissa. Suomessa naiset työskentelevät miehiä useammin tehtävissä, joissa vaikutusmahdollisuudet työhön ovat keskimääräistä heikommat.
Miten tavaroiden ja palvelujen vienti on kehittynyt kooltaan, omistustaustoiltaan tai henkilöstöltään erilaisissa yrityksissä? Tilastokeskuksen yritysaineistoilla ja Tullin ulkomaankauppatiedoilla päästään pureutumaan aiempaa syvemmälle poikkeusajan haasteisiin vientiyrityksissä. Vertailemme eri tietolähteiden ja määritelmien vaikutusta tilannekuvaan.
The different industrial structure and labour market structures in European countries, as well as the pace of digitalisation, influence how large a share of the population having kept their jobs are able to do remote work in general.
Uuttamaata lukuun ottamatta työmatkat ovat Suomessa hieman lyhempiä kuin EU-maissa keskimäärin. Etätöihin siirtyminen meillä enemmän kuin muualla on vähentänyt entisestään suomalaisten työmatkoihin kuluttamaa aikaa.
Altistuminen erilaisille pöpöille on korona-aikana vähentynyt. Työolotutkimuksen tulosten perusteella voi päätellä myös, että sairaana työskentely on yleistynyt – erityisesti kun työpaineet ovat kovat ja pelko työpaikan menettämisestä suuri.
Työntekijöihin ollaan Suomessa eniten yhteydessä työasioissa työajan ulkopuolella. Toisaalta suomalaiset lukevat yleisesti työmeilejään lomalla, vaikka sitä ei heiltä edellytettäisikään.
Suomalaisista noin 70 prosenttia kokee työssään, että he voivat päättää joko täysin tai jossain määrin työpäivänsä alkamis- ja päättymisajoista, kun EU:ssa vastaava osuus on 40 prosenttia. Toisaalta Suomessa koetaan muuta EU:ta selvästi enemmän, että työaikoihin vaikuttavat työn sanelemat vaatimukset.
Ovatko yritykset saaneet sopeutettua kulujaan liikevaihdossa tapahtuneisiin muutoksiin? Muun muassa se tuo suhdannetilinpitoon epävarmuutta. Myös muutokset terveydenhuollossa ovat nyt täysin poikkeuksellisia, ja sekin heijastuu toimialaa koskevien tietojen laskentaan.
Useimmilla aloilla pk-yritykset ovat pärjänneet suuria yrityksiä paremmin. Pk-yritystenkin liikevaihto alkoi silti monella alalla heikentyä toisella neljänneksellä. Samaan aikaan merkittävä osa maksetuista koronatuista näyttää suuntautuneen pienille ja keskisuurille yrityksille. Kenties juuri tukien avulla pk-yritysten heikon positiiviset odotukset loppuvuodelle saattavat vielä toteutua.
Työmatkaan kuluu Uudellamaalla reilut, muualla Suomessa alle parikymmentä minuuttia. Uudeltamaalta löytyy myös eroja toimihenkilöiden ja työntekijöiden välillä.
Velanotolla pelataan aikaa. Siinä on vaaransa, mutta se voi onnistua, jos velalla luodaan uskoa.
Yli 55-vuotiaat palkansaajat ovat nykyisin koulutetumpia ja hyväkuntoisempia, arvostavat ansiotyötä tärkeäksi elämänalueeksi huomattavasti useammin ja ovat valmiita jatkamaan työelämässä selvästi pidempään kuin ikätoverinsa vuosituhannen vaihteessa, kertoo vuoden 2018 työolotutkimus.
Työvoimatutkimuksen kevään ja kesän tietojen perusteella on jo selvää, että koronakriisistä johtuvat muutokset työllisyydessä eivät ole jääneet vain yksittäisen kuukauden poikkeamaksi. Kriisin vaikutusten tulkinta vaimenevaksi muutokseksi taikka tasomuutokseksi tarkentuu seuraavien kuukausien tietojen valmistuessa.
Kokeilujemme perusteella teleoperaattoriperusteinen mobiilipaikannusdata taipuu ketterästi monipaikkaisen elämän tarkasteluun. Työ mobiilipaikannusdatan hyödyntämiseksi jatkuu Tilastokeskuksessa. Neuvottelemme kaikkien suurten operaattoreiden kanssa yhteistyöstä tilastotuotannon kehittämiseksi.
Useampi kuin joka kymmenes yli 50-vuotias palkansaaja kokee, että työpaikalla pyritään pääsemään ikääntyneistä palkansaajista eroon. Kokemus on yleisintä työpaikoilla, joissa henkilöstöä on viime vuosina vähennetty muutenkin.
Työolot ovat osiensa summa – liiallinen kiire syö kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksien painoarvoa
Kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet, sosiaalinen ympäristö sekä työn intensiivisyys näyttävät työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja sitoutumisen kannalta merkittävämmiltä tekijöiltä kuin työaikajoustot ja työympäristön fyysiset tekijät. Profiloitujen ryhmien väliset erot työtyytyväisyydessä, hyvinvoinnissa ja oirehtimisessa selittyvät todellisilla eroilla työoloissa.
Työelämän laadussa ilmenee huomattavia eroja palkansaajien kesken. Erityisen hätkähdyttävää on sukupuolen mukainen segregoituminen myös työoloissa, kertoo vuoden 2018 työolotutkimuksen tulosten profilointi.
Koronakeväänkin kehityskulut näkyvät tulorekisterissä. Rekisteristä voidaan tulevaisuudessa tuottaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä nopealla aikataululla, mutta työtä rekisterin parissa vielä tarvitaan.
Miehillä on naisia paremmat mahdollisuudet vaikuttaa niin työaikoihinsa, töidensä sisältöön kuin myös työstä saataviin vapaisiin, kertoo vuoden 2019 työvoimatutkimus. Työaikojen järjestelyssä ilmenevät erot eivät ole juurikaan kaventuneet vuosien saatossa. Työolotutkimuksen perusteella kehitys on osittain ollut jopa päinvastaista.
Kuudessa suurimmassa kaupungissa on viimeisen vuoden ajan aloitettu rakentaa noin 3 500 asuntoa enemmän kuin uusia rakennuslupia on haettu. Hupenevatko lupavarastot hiljalleen hidastaen rakentamisen laivan kulkua?
Covid-19-pandemiaan liittyneet rajoitukset ovat pienentäneet ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Näin vietämme tänään maailman ylikulutuspäivää yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Koronavirus heiluttaa muitakin megatrendejä.
Selvä enemmistö lomautetuista on naisia. Työmarkkinatilanne on heikko erityisesti naisvaltaisilla palvelualoilla.
Koronakevään aikana kodeissa tapahtui aiempaa enemmän niin puolisoon kuin lapsiinkin kohdistuvia väkivallantekoja. Ilmoitukset väkivallasta lisääntyivät kuitenkin vielä enemmän jo alkuvuonna ennen etätöihin eristäytymistä.
Talouskasvu oli hiipumassa monilla aloilla ja alueilla jo ennen koronakriisiä. Sen myötä kasvu lähes pysähtyi, mutta ei rakennusalalla.
Koronakriisi näkyy erityisesti lomautettujen, alityöllisten ja piilotyöttömien määrän kasvuna. Toistaiseksi vaikutuksia on ollut ennen muuta palvelualoihin, joilla osa-aikatyö on yleistä. Toukokuussa osa-aikatyötä teki 373 000 työllistä, mikä oli 82 000 edellisvuotta vähemmän.
Palkansaajien palkkatulot supistuivat toukokuussa 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Yksityisellä sektorilla palkkatulot pienenivät 8 prosenttia. Julkisella sektorilla palkkatulot kasvoivat 2 prosenttia edellisvuodesta, sillä lomarahoja maksettiin jo toukokuussa.
Nykyiset julkaisuaikataulut parantavat tilinpidon eri osa-alueiden lukujen yhtenevyyttä. Ajantasaisten tilastotietojen merkitys korostuu tulkittaessa koronakriisin kansantaloudellisia vaikutuksia.
Julkinen sektori ja kotitaloudet ovat velkaantuneet jo pitkään, yritysten lainarahoituksen kasvu on ollut maltillisempaa. Kokonaisuudessaan Suomen kansantalouden rahoitusasema oli koronakriisin alkaessa heikompi kuin finanssikriisiin lähdettäessä.
Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulolaskija. Esimerkiksi työttömyys ja kotitalouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoituslaitosten luottotappiot yritysten osalta.
Lomautettuja historiallisen paljon, työllisten määrä laskussa, kotona työskentely kasvussa, piilotyöttömyys nousussa. Määräajaksi lomautetut ovat vielä suurimmalta osin työllisiä ja toistaiseksi lomautetut suurelta osin työvoiman ulkopuolella. Tässä koronakevään ensisaldoa työmarkkinoilla.
Viime vuosikymmenten talouskriiseistä 1990-lama on lyönyt asuntomarkkinoita rajuimmin. Koronakriisin vaikutus voi jäädä lyhytaikaisemmaksi ja nopeaa kaupan määrän laskua seurata nopeahko nousu, arvioi pitkän linjan hinta-asiantuntija.
Maakunnista ahtaimmin asutaan muuttovoittoisella Uudellamaalla, jossa joka kymmenes asuntokunnista asui ahtaasti vuonna 2018. Katso vuorovaikutteiselta kartalta oman asuinkuntasi tilanne. Paitsi lapsiperheet etenkin ulkomaalaistaustaiset asuvat muita ahtaammin.
Kehityskeskustelut yleistyivät vuoteen 2013 asti, minkä jälkeen tapahtui muutos. Kehityskeskustelut ovat yleisempiä isommissa toimipaikoissa kuin pienissä.
Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.
Koronapandemian vaikutus bruttokansantuotteeseen voi kriisin pitkittyessä muodostua pahemmaksi kuin lamojen ja jopa käymiemme sotien aikoina. Naapurimme on aina kulkenut omaa tietään ja pienemmin kolhuin.
Ennen pandemiaa palvelut olivat tulleet monipuolistamaan teollisuudesta ja vientipainotteisesta tavaratuotannosta eläneen Suomen taloutta ja kilpailukykyä. Jatkuuko monipuolistuminen kriisin jälkeen? Paljon riippuu nyt tehtävistä kysymyksistä ja ratkaisuista. Kysyntä, tuotanto ja kehittämistoiminta voivat muuttua paljonkin.
Tilastojen valossa näyttää siltä, että kriisi iskee kaikkein suorimmin juuri pienyritysvaltaisille toimialoille: maa-, metsä- ja kalatalouteen, muuhun palvelutoimintaan sekä taiteisiin, viihteeseen ja virkistykseen.
Noin 60 prosenttia suomalaisista on vähentänyt kulutustaan koronakriisin takia, kertovat kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymyksiin saadut vastaukset. Noin neljä kymmenestä arvioi, ettei pandemialla ole ollut vaikutusta heidän kulutukseensa.
Vuoden 2019 kuluessa palkkasumman kasvu hidastui edellisvuoteen verrattuna muutamaa toimialaa lukuun ottamatta. Palkkojen kasvu hyytyi etenkin rakentamisen alalla.
Yksinyrittäjät ovat joutuneet koronakriisin riepottelemiksi hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista käsin. Suurin osa on huomattavan pienituloisia, kertoo Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimus.
Koronarajoitusten astuttua voimaan pessimismi valtasi nopeasti kuluttajien odotukset Suomen talouden kehityksestä ja työttömyyden kasvua ennakoivien osuus lisääntyi voimakkaasti. Omaan talouteen huonompia aikoja ennakoivien kuluttajien osuus tuplaantui kerralla, mikä on ainutlaatuista kuluttajien luottamus -tilaston koko historiassa.
Globalisoitumisen kultakausi sijoittui Neuvostoliiton hajoamisen ja finanssikriisin väliin, ja Suomi on kehityksen kärkikymmenikössä. Taloudellisen globalisaation aste on EU-maista alhaisin Italiassa, mutta Pohjois-Italian vaateteollisuudella on vahva kytkös Kiinaan.
Viime viikkojen tapahtumat ovat asettaneet vuoden 2018 Työolotutkimuksen tulokset uuteen valoon. Sote-alaa koskevat tiedot saivat tuolloin tuoreeltaan ajattelemaan, että tästä ei tilanne enää paljon voi pahentua. Nyt ei liene kenellekään epäselvää, että kyllä vaan voi.
Joka kymmenes kaikista asiakastyötä tekevistä kokee virtuaaliyhteyksien korvanneen aiemmin kasvokkain tapahtunutta vuorovaikutusta. Digitaalisten välineiden arkipäiväistyessä virtuaalinen vuorovaikutus oletettavasti lisääntyy tulevaisuudessa. Koronaepidemian jyllätessä kehityksen nopeus voi kiihtyä.
Suomen talous ja yritystoiminta lähti koronakriisin pyörteisiin valmiiksi epävarmasta tilanteesta, kertovat tuoreimmat suhdannetilastot.
Käsitykset omista digitaidoista vaikuttavat yli 50-vuotiaiden palkansaajien haluihin jatkaa työelämässä pidempään. Vauhdista putoamista pelkäävien joukossa halu siirtää eläkkeelle jäämistä lykkäyskorotuksen vuoksi on keskimääräistä vähäisempää, kertoo uusin työolotutkimus.
Univaikeudet, ärtyneisyys ja jännittyneisyys sekä tunne siitä, että kaikki käy yli voimien, ovat kaikki lisääntyneet harppauksenomaisesti vuosien 2013 ja 2018 välillä. Yleisimmin psyykkisesti oireilevat nuoret ja varhaiskeski-ikäiset naiset.
Vaikka valtaosalle suomalaisista arki näyttäytyy yhä mielenkiintoisena, on arki muuttunut 2000-luvun aikana ikävystyttävämmäksi, raskaammaksi ja kiireisemmäksi, kertoo vapaa-aikatutkimus. Sekä ansiotyö että sen puute heijastuvat arjen kokemiseen. Lähes puolet yli 14-vuotiaista koululaisista ja opiskelijoista pitää arkeaan raskaana. Osuus on enemmän kuin kaksinkertaistunut 15 vuodessa.
Tilastokeskuksen työolotutkimus kertoo ”millenniaalistumisen” tarinaa jo pitkältä ajalta. Nuoret ovat kautta työolotutkimuksen olleet edelläkävijöitä työn sisällön arvostamisessa – samalla työn sisällön arvottaminen palkkaa tärkeämmäksi on yleistynyt pitkällä aikavälillä kaikenikäisillä.
Monet vanhemmat kokevat, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu melko hyvin. Työaikakysymykset ovat kuitenkin keskeisiä lapsiperheen vanhempien jaksamisen kannalta. Tilastokeskuksen Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018 -tutkimuksessa selvitettiin lapsiperheiden vanhempien kokemuksia työaikajoustoista.
Suomalaisten pitkä perinne tiedon keräämisestä ja hyödyntämisestä antaa etulyöntiaseman uusien yksilöllisten palvelujen ja reilun datatalouden kehittämiseen. Nyt meidän täytyy tehostaa näiden edellytysten hyödyntämistä.
Pelkkä kokoaikatyön puute ei kerro siitä, koetaanko osa-aikatyö kielteisenä ja ei-toivottavana. Osa-aikatyöntekijät voivat pitää työtään mielekkäänä ja merkityksellisenä, vaikka toiveena olisikin kokoaikainen työ.
Eduskunnan keväällä hyväksymät tietopoliittinen selonteko ja tiedonhallintalaki mahdollistavat entistä paremman tietojen hyödyntämisen yhteiskunnan, asiakkaiden ja käyttäjien hyödyksi. Tavoitteiden toteuttaminen vaatii joukkuepeliä, jossa on selvät tavoitteet lyhyemmälle ja pidemmälle ajanjaksolle sekä osaavat pelaajat oikeilla paikoilla.
Tieto&trendit-sivuston tekniset ja visuaaliset ratkaisut on toteutettu palvelemaan mobiilikäyttöä ja vastaamaan saavutettavuusvaatimuksia. Tämän merkiksi sivustolle on myönnetty Saavutettavuus huomioitu -leima. Mitä se tarkoittaa käytännössä?
ILOn työtilastokokouksen hyväksymä uusi luokitus pureutuu työnteon muutokseen ja merkitsee nykyiseen verrattuna melkoista ajattelu- ja tilastointitapojen mullistusta.
Robotit, tekoäly, big data, algoritmit, digitaaliset alustat, 3D-tulostus – asiantuntijoiden mukaan työ on suuressa murroksessa. Uusi teknologia ja digitalisaatio muuttavat tapojamme oppia, työskennellä, toimia ja kommunikoida. Niiden myötä uusiutuvat myös käsityksemme työstä ja työnteosta. Perinteisiä tehtävä- ja ammattirakenteita muuttuu ja vanhoja tehtäviä häviää sekä uusia syntyy.
Älykaupungissa kiinteistöt säätelevät sähkönkulutustaan, ruuhkat katoavat ja ympäristö puhdistuu. Smart City -kehityksen edelläkävijöitä löytyy eri puolilta maailmaa ja Helsingin Kalasatamasta.
Digitalisaatiota runsaasti hyödyntävät yritykset peittoavat digiä hyödyntämättömät yritykset monella eri uudistumisen mittarilla. Onko digiaktiivisuus yrityksen keino selviytyä murroksesta?
Koulutuksesta ja ammatista riippumatta itsensätyöllistäjien tulotaso jää alhaisemmaksi kuin palkansaajilla. Joillakin aloilla kuten tietotyössä ja rakentamisessa itsensätyöllistäjien tulotaso saattaa muodostua korkeaksikin.
Suomen työmarkkinoilla on viiden vuosikymmenen aikana koettu merkittäviä rakennemuutoksia. Työoloja on pitkälle kehitetty pohjoismaisia turvallisuuden ja sitoutumisen periaatteita noudattaen. Viime aikoina lisääntynyt kansainvälinen talouskilpailu on tuonut mukanaan ristiriitaisia muutostrendejä.
Tuoreimman työolotutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaista palkansaajista yhä useampi arvioi jäävänsä eläkkeelle vanhempana kuin 63-vuotiaana. Osuus on kasvanut tuntuvasti – lähes 10 prosenttiyksikköä – pelkästään vuodesta 2008.