Etusivu > Tilastot > Aikuiskoulutukseen osallistuminen > 2006 > Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet > Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Julkaistu: 3.6.2008

Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Yhä useampi suomalainen osaa vieraita kieliä

Vuonna 2006 jopa 85 prosenttia suomalaisista arvioi osaavansa jotain vierasta kieltä. Osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 1995 lähtien, jolloin vieraiden kielten osaajia oli noin 72 prosenttia 18–64-vuotiaista. Nuoret osaavat kieliä paremmin kuin muut ja naiset useammin kuin miehet. Alle 35-vuotiaista ainakin yhtä vierasta kieltä osasi lähes kaikki.

Eniten ja parhaiten osattiin englantia, jota ainakin jonkin verran ilmaisi osaavansa 82 prosenttia suomalaisista. Ruotsia vieraana kielenä osasi 65 prosenttia ja saksaa joka kolmas 18–64-vuotias. Ranskaa, venäjää ja espanjaa osasi noin 6–11 prosenttia 18–64-vuotiaista vuonna 2006.

Lähes 90 prosenttia käyttää tietokonetta

Lähes 90 prosenttia kaikista 18–64-vuotiaista eli 2,9 miljoonaa suomalaista käyttää tietokonetta. Miehistä käyttäjiä oli 87 ja naisista 90 prosenttia. Tietokoneen käyttöä mitattiin aikuiskoulutustutkimuksessa eri tavoin vuosina 2000 ja 2006, mutta kasvua voidaan arvioida olleen 20 prosenttiyksikköä. Eniten tietokoneen käyttöä ovat tällä vuosituhannella lisänneet yli 54-vuotiaat, joista vuonna 2006 jo 70 prosenttia ilmoitti käyttävänsä tietokonetta. Tietokonetta käyttäviä oli vuonna 2000 noin puolet tästä. Vuonna 2006 alle 35-vuotiaista lähes kaikki ja 35–44-vuotiaistakin jopa 94 prosenttia ilmoitti käyttävänsä tietokonetta.

Tietokoneen käyttö (ml. internet) iän mukaan vuonna 2006 (18–64-vuotias väestö)

Tietokoneen käyttö on lisääntynyt vuosina 2000–2006 eniten sitä vähiten käyttäneiden parissa. Erityisen huimaa tietokoneen käyttöasteen nousu on ollut eläkeläisillä, mutta myös maatalousyrittäjien, työntekijöiden ja muiden yrittäjien tietokoneen käyttöaste on lisääntynyt selvästi. Vuonna 2006 eläkeläisistä 57 prosenttia, maanviljelijöistä 79 ja työntekijöistä 80 prosenttia ilmoitti käyttävänsä tietokonetta. Vastaavat osuudet vuonna 2000 olivat kolmisenkymmentä prosenttiyksikköä alhaisemmat.

Tietotekniikan koulutustarve vähentynyt

Tietokoneen käyttöasteen lisääntyminen ja taitojen parantuminen heijastuvat myös tietotekniikkakoulutustarpeen vähenemisenä. Vuonna 2000 joka neljäs ja vuonna 2006 enää yhdeksän prosenttia 18–64-vuotiaista koki tarvitsevansa lisää aikuiskoulutusta juuri tietotekniikan alalta. Myös koulutukseen osallistuminen on vähentynyt. Tietotekniikkaan liittyvään aikuiskoulutukseen osallistui vuonna 2006 noin 10 prosenttia ja vuonna 2000 noin 14 prosenttia 18-64-vuotiaista.

Ammattikirjallisuutta seurataan ahkerasti

Vuonna 2006 ilmoitti 84 prosenttia 18–64-vuotiaista palkansaajista seuraavansa jotain ammattijulkaisua. Eniten seurattiin ammattiliiton tai keskusjärjestön julkaisemia lehtiä sekä muuta oman alan ammattilehdistöä. Ammattijulkaisujen seuraaminen on pysytellyt samalla tasolla kuin se oli vuonna 2000.

Joka kolmannella hyvät mahdollisuudet saada henkilöstökoulutusta

Useampi kuin kaksi kolmesta palkansaajasta arvioi itsellään olevan vähintään kohtalaiset mahdollisuudet saada työnantajan tukemaa ammattitaitoa kehittävää tai uraa edistävää koulutusta. Hyviksi mahdollisuutensa arvioi joka kolmas 18–64-vuotias palkansaaja. Määrä on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosituhannen alussa.

Lisäksi joka kolmas palkansaaja arvioi itsellään olevan paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaista koulutusta työnantaja tukee tai järjestää. Määrä on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosituhannen alussa.

Aikuiskoulutustutkimus 2006:n tuloksia on julkaistu myös raportissa Pohjanpää, Niemi ja Ruuskanen (2008): Osallistuminen aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutustutkimus 2006. Koulutus 2008. Tilastokeskus. Helsinki.

Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2006, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kirsti Pohjanpää (09) 1734 2604, Helena Niemi (09) 1734 2488, Timo Ruuskanen (09) 1734 3620, aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (322,2 kt)

Katsaukset

• 1. Vieraita kieliä osaa entistä useampi suomalainen (3.6.2008)
• 2. Yhä useampi aikuinen käyttää tietokonetta (3.6.2008)
• 3. Ammattijulkaisuja seurataan ahkerasti (3.6.2008)
• 4. Mahdollisuus saada henkilöstökoulutusta 70 prosentilla palkansaajista (3.6.2008)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Kuviot

• 1.1 Vähintään yhtä vierasta kieltä osaavat koulutusasteen mukaan vuosina 1995, 2000 ja 2006 (18 - 64-vuotias väestö) (3.6.2008)
• 1.2 Vähintään yhtä vierasta kieltä osaavat sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1995, 2000 ja 2006 (18 - 64-vuotias väestö) (3.6.2008)
• 1.3 Vieraiden kielten osaaminen sukupuolen mukaan vuonna 2006 (18 - 64-vuotias väestö) (Vieras kieli = muu kuin äidinkieli) (3.6.2008)
• 1.4 Englannin kielen osaaminen eri kielitaitotasoilla sukupuolen ja koulutusasteen mukaan vuonna 2006 (18 - 64-vuotias väestö) (3.6.2008)
• 1.5 Ruotsin kielen osaaminen vieraana kielenä eri kielitaitotasoilla sukupuolen ja koulutusasteen mukaan vuonna 2006 (18 - 64-vuotias väestö) (3.6.2008)
• 1.6 Ruotsin kielen osaaminen eri kielitaitotasoilla iän mukaan vuonna 2006 (18 - 64-vuotias väestö) (3.6.2008)
• 2.1 Tietokoneen käyttö (ml. internet) koulutusasteen mukaan vuosina 2000 ja 2006 (18 - 64-vuotias väestö; tietokoneen käyttöä mitattiin eri tavoin kyseisinä tutkimusvuosina) (3.6.2008)
• 2.2 Tietokoneen käyttö (ml. internet) asuinläänin mukaan vuosina 2000 ja 2006 (18 - 64-vuotias väestö; tietokoneen käyttöä mitattiin eri tavoin kyseisinä tutkimusvuosina) (3.6.2008)
• 2.3 Tietokoneen käyttö (ml. internet) kuntaryhmän mukaan vuosina 2000 ja 2006 (18 - 64-vuotias väestö; tietokoneen käyttöä mitattiin eri tavoin kyseisinä tutkimusvuosina) (3.6.2008)
• 4.1 Mahdollisuudet saada työnantajan kustantamaa ammattitaitoa kehittävää tai uraa edistävää koulutusta iän mukaan vuonna 2006 (18 - 64-vuotiaat palkansaajat) (3.6.2008)
• 4.2 Mahdollisuudet saada työnantajan kustantamaa ammattitaitoa kehittävää tai uraa edistävää koulutusta sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2006 (18 - 64-vuotiaat palkansaajat) (3.6.2008)
• 4.3 Mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millaista koulutusta työnantaja järjestää ja tukee sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2006 (18 - 64-vuotiaat palkansaajat) (3.6.2008)

---

Päivitetty 3.6.2008