Julkaistu: 3.10.2013
Henkilöstökoulutuksen trendit EU-maissa erisuuntaisia
Yritysten kustantamaan henkilöstökoulutukseen osallistuminen on vuodesta 2005 vuoteen 2010 lisääntynyt Euroopan Unionin jäsenmaissa jonkin verran. Kehitys eri jäsenmaissa ei kuitenkaan ole ollut aivan samansuuntaista. Osassa vanhoja jäsenmaita (EU 15) osallistumisaste on selvästi noussut ja osassa se on pysynyt jokseenkin ennallaan. Uusissa, vuoden 1995 jälkeen liittyneissä maissa, osallistumisaktiivisuus on sen sijaan ollut johdonmukaisesti kasvussa.
Koko EU:n tasolla kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistui yksityisen sektorin työntekijöistä 32 prosenttia vuonna 2005 ja 36 prosenttia vuonna 2010. Suomea koskevat tiedot keräsi Tilastokeskus.
Kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010, EU 15 -maat
Maat on kuviossa asetettu järjestyksen muutoksen suunnan ja suuruuden mukaan. Tanskan, Irlannin ja Kreikan tiedot vuodelta 2010 puuttuvat. Katkoviivat kuvaavat EU-maiden keskiarvoa.
Vanhoissa EU-maissa koulutukseen liittyvät trendit ovat 2000-luvulla jonkin verran erisuuntaiset. Osassa maista (Espanja, Belgia, Portugali, Saksa, Italia ja Alankomaat) osallistumisaste on selkeästi tai jonkin verran kasvanut vuoteen 2005 verrattuna. Osassa taas taso on säilynyt jokseenkin ennallaan (Luxemburg, Ruotsi, Suomi, Itävalta, Ranska ja Iso-Britannia).
Osallistumisasteen erot ovat EU 15 -maissa hieman tasoittuneet, koska aiemmin korkean osallistumisasteen maissa taso on säilynyt ennallaan, mutta muutamissa aiemmin alhaisemman osallistumisasteen maissa osallistuminen henkilöstökoulutukseen on lisääntynyt. Suomen osallistumisaste on pysynyt jonkin verran EU-maiden keskiarvon yläpuolella.
Uusissa, vuoden 1995 jälkeen EU:hun liittyneissä maissa on edelleen selkeä henkilöstökoulutukseen osallistumisen kasvun trendi. Tästä poikkeaa Slovenia, jossa osallistumisaste jo vuonna 2005 oli vanhojen EU-maiden keskiarvoa korkeammalla ja muista uusista jäsenmaista poiketen se on nyt laskenut jonkin verran.
Kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010, muut EU-maat
Maat on kuviossa asetettu järjestykseen vuoden 2005 osallistumisasteen mukaan. Katkoviivat kuvaavat EU-maiden keskiarvoa.
Tsekki, Slovenia ja Slovakia yltivät jo vuonna 2005 ja yltävät edelleen osallistumisasteellaan EU-keskiarvon yläpuolelle.
Hyvän yleiskuvan EU-valtioiden henkilöstökoulutuksesta antaa seuraava pistekuvio. Siinä kuvataan työntekijöiden mahdollisuuksia päästä koulutukseen sekä saadun koulutuksen määrää työntekijää kohden. Lineaarinen trendiviiva kertoo osallistumisasteen ja koulutustuntien määrän samansuuntaisesta riippuvuudesta.
Henkilöstökoulutukseen osallistuminen ja koulutuksen määrä EU-maissa vuonna 2010
Yleisestä linjasta poikkeavat eniten Romania ja Tsekin tasavalta. Romaniassa osallistumisaste on EU-maiden alhaisin, mutta saadun koulutuksen määrä työntekijää kohden laskettuna on varsin korkea. Toiseen suuntaan poikkeuksen tekee Tsekin tasavalta, jossa osallistumisaste on puolestaan EU-maiden korkein, mutta saadun koulutuksen määrä jonkin verran EU-maiden keskiarvon alapuolella. Suomi on osallistumisasteella mitattuna jonkin verran EU-maiden keskiarvon (36 %) yläpuolella ja tuntien määrällä mitattuna hiukan EU-maiden keskiarvon (10 tuntia) alapuolella.
Tuloksia voi taulukoida myös Eurostatin tietokannasta
osoitteesta:
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/education/data/database
(>
Education and training > Lifelong learning > Continuing
Vocational Training)
Tutkimus kattaa yksityisen sektorin vähintään 10 työntekijän yritykset vuonna 2010 pois lukien maa- ja metsätalousala, koulutusala sekä sosiaali- ja terveysala. Suomen vastausaineistossa on 1 560 yritystä, jotka edustavat kaikkiaan 16 380 yritystä ja niiden 1 150 000 työntekijää. Tutkimus toteutettiin samanlaisena 32 Euroopan maassa.
Tutkimus toteutetaan noin viiden vuoden välein ja sillä selvitetään työnantajan kustantamaa henkilöstökoulutusta, kurssikoulutukseen osallistuneiden ja henkilöstökoulutuksena saatujen koulutuspäivien määrää, koulutuksen sisältöä ja järjestäjää sekä koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi selvitetään muita kuin kurssikoulutusmuotoja, oppisopimuskoulutusta, yrityksen koulutusstrategioita sekä koulutuksen järjestämisen esteitä.
Lähde: CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tutkimus, Tilastokeskus
Lisätietoja: Hannu Virtanen 09 1734 2514, Tarja Seppänen 09 1734 3220, cvts@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Julkaisu pdf-muodossa (344,4 kt)
- Katsaukset
- Taulukot
-
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010 EU:n jäsenvaltioissa sekä Norjassa ja Kroatiassa 1) (3.10.2013)
- Liitetaulukko 2. Kurssikoulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista vuosina 2005 ja 2010 EU-jäsenvaltioissa sekä Norjassa ja Kroatiassa 1) (3.10.2013)
- Liitetaulukko 3. Kurssikoulutuskustannukset vuosina 2005 ja 2010 EU-jäsenmaissa, Norjassa ja Kroatiassa 1) (3.10.2013)
- Laatuselosteet
Päivitetty 3.10.2013
Suomen virallinen tilasto (SVT):
CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9471. Koulutuksen sisältö ja kustannukset 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/cvts/2010/03/cvts_2010_03_2013-10-03_tie_001_fi.html