Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 15.6.2017

Tuotannon jätemäärät sekä kasvoivat että vähenivät; kaivostoiminnan suhdanteet vetivät kokonaisjätemäärää omaan suuntaansa vuonna 2015

Verrattuna edelliseen vuoteen, vuoden 2015 jätteiden kokonaiskertymä kasvoi yli kymmenen prosenttia. Tämä siitä huolimatta, että teollisuutemme kokonaisjätemäärä laski 2015 huomattavasti edelliseen vertailuvuoteen, 2014, nähden; noin 10,3 miljoonasta tonnista 8,9 miljoonaan tonniin. Kaivannaistoiminnan vilkastumisen tuottamat pintamaa-, sivukivi- ja rikastushiekkamäärät kuitenkin vaikuttavat suurien määriensä kautta kokonaisjätemäärää nostaen. Kaivannaistoiminnasta kertyikin yhteensä yli 76 miljoonaa tonnia malmin paljastamiseksi kaivettua pintamaata, kaivosten sivukiveä sekä malmin arvokkaiden mineraalien erottamisessa syntyvää rikastushiekkaa. Energiantuotannon jätemäärä seurasi pitkälti teollisuuden trendiä, vähenemä kertyneissä jätemäärissä oli samansuuntaista kuin teollisuudellakin, ollen vain noin 85 prosenttia edellisvuotisesta.

Jätteiden kertymät sektoreittain ja jätelajeittain vuonna 2015, 1000 tonnia vuodessa

Jätteiden kertymät sektoreittain ja jätelajeittain vuonna 2015, 1000 tonnia vuodessa

Rakentamisen jätteiden tilastointi perustuu esikäsittelylaitoksissa, hyödyntämiskohteissa kuten maanrakennuskohteissa sekä läjitysalueilla vastaanotettujen rakentamisen jätteiden määrään. Pudotus rakentamisen jätteiden määrässä oli vähäisempää kuin teollisuuden kohdalla, vajaa kahdeksan prosenttia edellisvuotisesta, mutta tilastoituihin määriin sisältyy aiempaa suurempia määriä betonijätettä, mikä on osaltaan vaikuttanut kokonaismäärän pudotusta loiventavasti.

Vaarallisten jätteiden määrässä ei tapahtunut kovin suurta muutosta, vajaan parin prosentin pudotusta voidaan selittää suhdannevaihteluilla teollisuudessa.

Jätteiden käsittelyssä tilastossa on esitetty aiemmin kaatopaikalle sijoitetuksi luettuja jätteitä erillisessä luokassa muu loppukäsittely, johon sijoittuu hyvin paljon teollisuuden jätteitä jotka loppusijoitetaan allastamalla. Mineraalijätteiden kuten maamassojen ja kaivannaisteollisuuden jätteiden osalta hyödyntämismäärät ovat laskeneet ja kaatopaikkasijoitus sekä muu loppukäsittely kuten allastaminen vastaavasti kasvaneet. Jätteiden polton kohdalla energiahyödynnetyn sekä ilman energian talteenottoa poltetuksi ilmoitetun jätteen yhteismäärä on pysynyt muuttumattomana, vajaassa viidessä miljoonassa tonnissa, mutta jätettä on 2015 kirjattu aikaisempaa enemmän hävityspolton sijaan energiahyödynnetyksi.


Lähde: Jätetilasto 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juha Espo 029 551 3463, Simo Vahvelainen 029 551 3457, ymparisto.energia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (319,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 15.6.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Jätetilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3339. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jate/2015/jate_2015_2017-06-15_tie_001_fi.html