Etusivu > Tilastot > Kulttuurin satelliittitilinpito > 2016 > Kulttuurialojen osuus kansantalouden työllisyydestä oli edelleen laskussa, mutta osuus arvonlisäyksestä pienessä kasvussa vuonna 2016

Julkaistu: 17.10.2018

Kulttuurialojen osuus kansantalouden työllisyydestä oli edelleen laskussa, mutta osuus arvonlisäyksestä pienessä kasvussa vuonna 2016

Vuonna 2016 kulttuurin osuus taloudesta oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna eli 3,0 prosenttia bruttokansantuotteesta (2,9 prosenttia vuonna 2015). Aikaisempina vuosina suuntaus on ollut laskeva sekä tuotannossa että erityisesti työllisyydessä. Tuotannon osalta suunta näyttäisi kääntyneen, vaikka työllisyydessä kulttuurin osuus jatkaa laskuaan. Peliala kasvoi myös vuonna 2016, vaikka kasvuvauhti näyttäisi selvästi hidastuneen. Suurin osa pelialan toiminnasta jää varsinaisen kulttuurisatelliitin rajausten ulkopuolelle, mutta pelialasta on tehty tätä julkistusta varten erilliset laskelmat.

Kulttuuritoimialojen prosenttiosuus kansantaloudesta 2008-2016

Käypähintaisesti mitattuna kulttuurin arvonlisäys oli vuonna 2016 selvästi korkeampi kuin vuonna 2015, mutta kulttuurin osuus koko talouden arvonlisäyksestä kasvoi vain hieman, sillä myös koko talouden arvonlisäys kasvoi. Monissa toimialaryhmissä arvonlisäys oli joko ennallaan tai kasvanut hieman ja erityisesti toimialaryhmissä ”kirjojen kustantaminen ja kauppa”, ”äänitteet” sekä ”kulttuuritapahtumien järjestäminen” näkyi vähän suurempaa kasvua. Toisaalta viihde-elektroniikan valmistuksen ja kauppaan sekä radio- ja televisiotoimintaan liittyvissä toimialaryhmissä oli selvää laskua.

Vuonna 2016 kulttuurin yhteenlaskettujen kulutusmenojen osuus kaikista kulutusmenoista pysyi ennallaan. Julkisyhteisöjen kulutusmenot kulttuuriin pysyivät käypähintaisesti viime vuoden tasolla ja yksityiset kulutusmenot nousivat hieman. Mutta koska koko talouden tasolla kulutusmenot kasvoivat, niin kulttuurin osuus kulutusmenoista oli sama kuin edellisenä vuonna.

Kulttuurin osuus työllisyydestä oli 3,3 prosenttia vuonna 2016. Kulttuurin osuus työllisyydestä on ollut selvästi korkeampi kuin sen osuus arvonlisäyksestä tai tuotoksesta, mutta ero on jatkuvasti kaventunut. Kulttuurin työvoimavaltaisuuteen vaikuttavat muun muassa suhteellisen matala palkkataso, osa-aikaisuus sekä suuria voittoja tuottavien isojen yritysten puuttuminen. Vuodesta 2008 asti jatkunut kulttuuritoimialojen työllisten määrän absoluuttinen lasku näyttäisi edelleen jatkuvan.

Kulttuurista toimintaa on perinteisesti pidetty eräänlaisena suhdanteita tasapainottavana tekijänä, jonka rooli yleensä jonkin verran nousee laman aikana, sillä siihen sisältyy paljon pysyviä elementtejä. Voittoa tavoittelemattoman ja julkisen toiminnan osuus on merkittävä eivätkä useimmat alan toimijat edes kuvittele rikastuvansa toiminnallaan. Kulttuuria tuotetaan sen itsensä vuoksi myös huonoina aikoina, vaikka sitten ilman voittoa. Pitkään jatkunut talouden taantuma on kuitenkin näkynyt sekä kulttuurin tuottamisessa että sen kuluttamisessa – kulttuurinkin osalta ihmiset pyrkivät etsimään edullisempia vaihtoehtoja, kun talous on tiukalla – eikä talouden nousu varsinaisesti näy vielä kulttuurin puolella, vaikka erityisesti tuotannon puolelta näyttäisi, että pitkään jatkunut lasku on loppunut ja ehkä jopa kääntymässä kasvuksi.

Vaikka kulttuurin osuus taloudessa on ollut pitkällä aikavälillä laskeva, kulttuurilla on edelleen varsin merkittävä rooli kansantaloudessa, sillä sen osuus kulutuksesta on kuitenkin lähes 5 prosenttia ja työllisistä reilut 3 prosenttia.

Peliala kasvaa kohisten – ja jää suurimmaksi osaksi kulttuurisatelliitin ulkopuolelle

Kulttuurisatelliitin ohessa Tilastokeskuksessa on laskettu myös paljon julkisuutta saaneen pelialan kokonaiskehitys vuosille 2008-2016. Peliala voidaan – ainakin laajasti ymmärrettynä – katsoa kulttuuriin kuuluvaksi, mutta suurin osa pelinkehittäjäyrityksistä toimii tietokoneohjelmoinnin toimialalla, jota ei oteta mukaan kulttuurisatelliittiin laskelmiin.

Pelialan vuonna 2013 alkanut kasvu jatkui edelleen, vaikka vauhti näyttäisi hurjimpiin vuosiin verrattuna selvästi hidastuneen. Pelialan kasvu Suomessa liittyy vahvasti muutamaan yksittäiseen yritykseen.

Jos pelialan yritykset kuuluisivat kulttuurisatelliittiin, kulttuurin arvonlisäys olisi vuonna 2016 lähes 20 prosenttia suurempi kuin nykyisellä rajauksella. Kulttuuritoimialan työllisyyteen pelialan yrityksillä ei olisi merkittävää vaikutusta, vaan työllisyys pysyisi käytännössä samalla tasolla. Koko talouden kannalta pelialalla ei ole – ainakaan vielä – suurta merkitystä, vaikka sen osuus bruttokansantuotteesta onkin muutamassa vuodessa reilusti kolminkertaistunut vajaasta 0,2 prosentista 0,6 prosenttiin.

Kulttuurin satelliittitilinpito on tilasto, joka kuvaa kulttuurin taloudellista merkitystä kansantalouden tilinpidon käsitteitä ja menetelmiä hyödyntäen. Vuoden 2008 toimialaluokituksen mukaisia tietoja on nyt julkaistu ESA2010 -menetelmän mukaisina vuosilta 2008-2016.

Kulttuurin satelliittitilinpidon tiedot julkaistaan tilaston internet-sivuilla tietokantataulukkoina.

Lähde: Kulttuurisatelliitti, Tilastokeskus

Lisätietoja: Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (236,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Kulttuurialojen arvonlisäykset (%) - EKT 2010 (17.10.2018)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Kulttuurin satelliittitilinpito (17.10.2018)

---

Päivitetty 17.10.2018