Etusivu > Tilastot > Korjausrakentaminen > 2012 > Rakennusten ja asuntojen korjaukset > Laatuseloste: Asuntoyhteisöjen korjaukset

Laatuseloste: Asuntoyhteisöjen korjaukset

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilaston menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Tietojen yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Asuntoyhteisöjen korjauskustannukset kuvaa asuntoyhteisöjen kiinteistöissä ja rakennuksissa tehdyn korjausrakentamisen arvoa. Asuntoyhteisöillä tarkoitetaan tässä asunto-osakeyhtiöitä ja aravalainoitettuja vuokrataloyhtiöitä. Tilasto sisältää alueen, talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan luokiteltuja tietoja. Tietoja käyttävät mm. kansantalouden tilinpidon ja asuntoyhteisöjen taloustilaston lisäksi rakennus- ja kiinteistöalan eri järjestöt, yritykset, tutkimuslaitokset ja julkinen hallinto.

1.2 Käsitteet, luokitukset, tietolähteet

1.2.1 Tietolähteet

Asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen arvotilasto perustuu otokseen valittujen yhtiöiden isännöitsijöille lähetettävään tiedusteluun. Tiedustelu tehdään yhdessä asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston kanssa, josta saadaan korjausrakentamisen tilastoissa käytetyt asunto-osakeyhtiöiden taustatiedot. Asunto-osakeyhtiöiden otoksen poiminnassa käytetään verohallinnon kiinteistörekisteriä.

Aravalainoitetuilta 18 suurimmalta vuokrataloyhtiöltä kysytään suoraan yhtiöiden tilikauden korjauskustannukset. Aravalainoitettujen vuokrataloyhtiöiden perusjoukon taustatiedot saatiin asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) rekisteritiedoista. Vuonna 2008 aravalainoitettuja vuokrataloyhtiöitä oli noin 9 100 kappaletta.

1.2.2 Käytetyt luokitukset

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen kustannustilastossa on käytetty Tilastokeskuksen sektoriluokitusta 2000 (Tilastokeskus käsikirja 5, 2000), jossa asuntoyhteisöt luokitellaan pääluokkaan voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.

Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset luokitellaan korjauskohteittain Suomen kiinteistöliiton suosittaman asunto-osakeyhtiöiden ja muiden kiinteistöyhtiöiden kirjanpidossa käytetyn pääluokituksen mukaan.

1.2.3 Käytetyt käsitteet

Korjausrakentaminen

Korjausrakentamisella tarkoitetaan kertaluontoista rakennustoimintaa, joka rakennuksen tai rakennuksen tilan säilyttäen muuttaa sitä senhetkisestä tilasta toivottuun suuntaan. Korjausrakentamista on myös sellainen uudistustyö, jossa vanhan tilalle rakennetaan nykyaikaisempi laite tai rakennelma. Korjausrakentamiseen sisältyvät esim. sellaiset rakennustyöt kuten perusparannus, saneeraus, restaurointi, entisöinti, remontointi, kunnossapito, vuosikorjaus, kunnostus ja purkaminen. Rakennusten laajennukset eivät kuulu korjausrakentamiseen.

Uudisrakentaminen

Uudisrakentamisella tarkoitetaan rakentamista, joka tuottaa uutta tilaa tai uuden rakennelman.

Asunto-osakeyhtiö

Osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita rakennusta tai rakennuksia, joissa olevien kaikkien huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on määrätty yhtiöjärjestyksessä osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi ja jonka jokainen osake yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallitsemasta kiinteistöstä.

Vuosikorjaus

Vuosikorjauksella tarkoitetaan asuntoyhteisön tuloslaskelmaan suoraan kuluiksi kirjattuja kustannuksia. Vuosikorjauksella pidetään tonttia, rakennusta ja laitteita käyttökelpoisina ja toiminnassa.

Aktivoidut korjauskustannukset (peruskorjaukset)

Aktivoiduilla korjauskustannuksilla tarkoitetaan peruskorjauksesta ja perusparantamisesta aiheutuneita kustannuksia, joita ei suoraan merkitä tuloslaskelmaan niiden toteutumisajankohdan tilikauden kuluiksi. Aktivoidut korjauskustannukset sisältyvät käyttöomaisuuteen kohottaen sen arvoa.

1.3 Lait, asetukset ja suositukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki , jonka mukaan tilastoihin tulee ensi sijassa käyttää muihin tarkoituksiin kerättyä tietoa. Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta.

2. Tilaston menetelmäkuvaus

Asunto-osakeyhtiöiden tilaston otos poimitaan verohallinnon kiinteistörekisteristä. Asunto-osakeyhtiöiden perusjoukkoon kuuluu 75 998 yhtiötä (v. 2012), mutta varsinaiseen otoskehikkoon otetaan mukaan vain ne yhtiöt, joiden asuinhuoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 700 m2 (kerrostalot) tai vähintään 500 m2 (rivitalot). Varsinaiseen otoskehikkoon jää 38 943 yhtiötä (v. 2012).

Otantamenetelmänä käytetään rotatoivaa otantaa eli otokseen valittu yhtiö säilyy mukana tilastoinnissa kolmen vuoden ajan. Näin ollen otoksesta uusiutuu vuosittain kolmannes. Uusien havaintojen otanta perustuu yksinkertaiseen, ositettuun satunnaisotantaan. Otoksen ositteina käytetään aluetta, valmistumisvuotta ja tilavuutta. Vuosittainen otoskoko on noin 2 500 eli otoksen peittävyys on noin 3 % perusjoukosta ja noin 6 % otoskehikosta.

Kun otos on muodostettu, lähetetään tiedonkeruukirje otokseen tulleiden asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöille. Lomakkeella kysytään tilinpäätöstietojen lisäksi kuluvan vuoden huhtikuun tietoja vastikkeista ja vesimaksuista kuluttajahintaindeksin laadintaa varten. Isännöitsijät voivat toimittaa edustamansa asuntoyhteisön tiedot Tilastokeskukseen sähköisellä Internet-lomakkeella.

Kerätty aineisto tarkastetaan muutamaa loogisuussääntöä apuna käyttäen ja virheelliset tiedot korjataan. Lisäksi aineistolle tehdään outlier-tarkastelu ja poikkeavat havainnot otetaan huomioon laskentaa tehtäessä. Tarkistetusta ja korjatusta aineistosta lasketaan haluttuja summatietoja eri luokituksilla. Tiedot korotetaan perusjoukon tasolle ja summatietojen estimoinnissa käytetään Horvitz-Thompson -estimaattoria eli haluttua summatietoa laskiessa muuttujan arvot painotetaan kertomalla muuttujan arvo sen mukaantulotodennäköisyydellä käänteisluvuilla ja summaamalla näin saadut luvut yhteen.

Vuokratalojen tiedustelu kohdistuu suorakeruuna 18 suurimpaan vuokrataloyhtiöön. Suurimmista kaupunkien vuokrataloyhtiöistä ja kahdesta valtakunnallisesta vuokrataloyhtiöstä pyydetään tuloslaskelmat ja tasetiedot. Tiedot saadaan sähköpostitse. Tiedustelussa mukana olevien vuokrataloyhtiöiden kattavuus koko aravalainoituksen saaneista yhtiöistä on noin 60 prosenttia asuinpinta-alan mukaan laskettuna.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilasto perustuu otostutkimukseen. Asunto-osakeyhtiöiden otoksen peittävyys on noin 6 prosenttia perusjoukosta. Aikavertailujen luotettavuutta parantaa se, että vain kolmannes otoksesta vaihtuu vuosittain eli kukin taloyhtiö on mukana otoksessa kolme vuotta kerrallaan. Tiedustelun katoprosentti on n. 30 prosenttia. Vastauskatoa ei ole erityisemmin tarkasteltu, joten on mahdollista, että vastauskadosta aiheutuu harhaa estimaatteihin.

Perusparannusten summatiedon estimaattiin liittyy enemmän epävarmuutta kuin vuosikorjausten. Tämä johtuu siitä, että perusparannukset ovat huomattavasti harvinaisempi ilmiö kuin vuosikorjaukset ja perusparannuksissa on suurempi hajonta yhtiöiden välillä. Vuosikorjauksia on lähes jokaisella vastanneella, mutta perusparannuksia vain n. 14 % vastanneista.

Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan tilinpäätöksessä vuosikorjaukset ja perusparannukset voidaan ilmoittaa niin, että vuosikorjauksiin kirjataan sellaista korjausrakentamista, joka on perusparannusluonteista. Näin ollen jako perusparannuksiin ja vuosikorjauksiin ei ole yksiselitteinen, eikä jako ole täysin vertailukelpoinen eri vuosien välillä. Kirjauskäytännön yleistyttyä julkaisun jaosta vuosi- ja peruskorjauksiin on luovuttu tilastovuodesta 2012 lähtien.

Aravalainoitettujen vuokratalojen vuoden 2012 aineistosta pääkaupunkiseudun yhden ison vuokrataloyhtiön perusparannuksista ei saatu kattavaa tietoa ja tiedot näin ollen olivat alipeittäviä.

4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Asunto-osakeyhtiöiden korjausten arvotiedot koskevat yhtiöiden tilikautta. Vuoden 2012 tilasto kuvaa tilikautta, joka on päättynyt 1.4.2012 – 31.3.2013 välisenä aikana. Vuokratalojen osalta tiedot ovat usein kalenterivuotta koskevia.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Asuntoyhtiöiden korjausten arvo julkaistaan kerran vuodessa rakentamisen ja asumisen vuosikirjassa, 'Talonrakentamisen suhdanteet'- julkaisussa ja Tilastokeskuksen korjausrakentamisen kotisivuilla.

Korjausrakentamisen jakoa vuosi- ja peruskorjauksiin ei tuoteta enää tilastovuodesta 2012 lähtien.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen arvotiedot ovat vertailukelpoisia asunto-osakeyhtiöiden osalta vuodesta 1996 lähtien vuoteen 2008 saakka. Tilastovuonna 2009 on otettu käyttöön uudistettu otos ja tehty menetelmämuutoksia, joten tilastovuoden 2009 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Vuonna 2012 tiedustelun lomaketta muutettiin. Tästä johtuen tilastovuodesta 2011 eteenpäin korjaustieto ei ole täysin vertailukelpoinen aiempien vuosien kanssa.

Vuonna 2013 asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen tilastointiin on tehty muutoksia menetelmään ja tietojen käsittelyyn. Muutoksen yhteydessä tiedot laskettiin uudella menetelmällä vuodesta 2009 alkaen ja aikaisemmin julkaistut tiedot vuosilta 2009–2011 ovat muuttuneet.

Vuokratalojen osalta vuodesta 2008 lähtien tiedot ovat vertailukelpoisia suurten, suorakeruun kautta saatujen vuokratalojen tietojen kanssa. Pienten, tarkastelun ulkopuolelle jääneiden vuokratalojen korjausrakentamisen kehitystä on laskettu vuoden 2008 poikkileikkaustilanteesta muiden kuin pääkaupunkiseudun vuokratalojen muutostietojen perusteella.

7. Tietojen yhtenäisyys

Tilaston tuotannossa käytettäviä metatietoja on saatavissa Tilastokeskuksen teollisuus ja rakentaminen vastuualueelta.

Lähde: Asuntoyhteisöjen korjaukset. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaj Isaksson 09 1734 3633, Atte Lintilä 09 1734 2914, rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

---

Päivitetty 13.9.2013