Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 17.12.2018

Tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleita yli 1 200 – suurin osa yli 75-vuotiaita

Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuoli vuonna 2017 yhteensä yli 1 200 henkilöä. Tämä oli yli puolet kaikista tapaturmakuolemista. Viime vuosina erityisesti miesten kaatumisturmat ovat lisääntyneet. Kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista neljä viidestä tapahtui yli 75-vuotiaille. Yleisin tapaturmapaikka oli koti.

Miesten ja naisten kuolemaan johtaneet tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset 1971–2017

Miesten ja naisten kuolemaan johtaneet tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset 1971–2017

Kaatumistapaturmista aiheutuvat kuolemat ovat lisääntyneet huomattavasti. Niihin kuoli Suomessa 1970-luvulla vuosittain noin 500 henkilöä, kun vuonna 2017 kuolleita oli yli 1 200, joista miehiä 700 ja naisia 500. Väestömäärään suhteutettuna kaatumisiin kuolleiden määrä on yli kaksinkertaistunut neljässäkymmenessä vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana miesten kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin on lisääntynyt yli 10 prosenttia, kun vastaavasti naisten kuolleisuus on pysynyt ennallaan.

Kuolemaan johtaneet kaatumiset lisääntyvät iän myötä. Alle 35-vuotiaita menehtyi vuonna 2017 kaatumisiin tai putoamisiin alle 10 henkeä. Valtaosa kaatumisturmista tapahtui yli 75-vuotiaille. Kaatumisiin kuolleiden keski-ikä oli miehillä 81 vuotta ja naisilla 88 vuotta. Sekä naisilla että miehillä oli kaatumiskuolemia väestöön suhteutettuna sitä enemmän mitä vanhemmasta ikäryhmästä oli kyse. Lisäksi miehille tapahtui kaikissa ikäryhmissä suhteellisesti selvästi enemmän kuolemaan johtaneita kaatumisia kuin naisille.

Miesten ja naisten kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin iän mukaan 2017

Miesten ja naisten kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin iän mukaan 2017

Kuolemaan johtaneiden kaatumistapaturmien määrät ovat lisääntyneet viimeisten vuosikymmenten aikana pitkälti väestön ikärakenteen vanhenemisen seurauksena. Kun otetaan huomioon väestön määrän ja ikärakenteen muutos, naisten kuolemaan johtaneet kaatumistapaturmat ovat itse asiassa vähentyneet 1970–luvulta lähtien ja erityisesti 2000-luvulla. Sitä vastoin miesten ikärakenteesta puhdistettu ikävakioitu kuolleisuus ei ole kehittynyt yhtä myönteisesti, vaan kuolleisuus oli vuonna 2017 hieman suurempi verrattuna 1970-luvun ja 1980-luvun alun kuolleisuuteen.

Alkoholin osuus pieni ikääntyneiden kuolemaan johtaneissa kaatumistapaturmissa

Alle 65-vuotiaiden kaatumiskuolemissa noin kolmannes henkilöistä oli alkoholin vaikutuksen alaisena tapaturman sattuessa. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden kaatumisturmissa alkoholin osuus oli hyvin vähäinen, vain muutama prosentti.

Vuonna 2017 kuoleman aiheuttaneista kaatumistapaturmista noin puolet tapahtui kotona ja hieman yli kolmannes sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköissä. Tilastossa on mukana tapauksia, joissa henkilö on kuollut heti kaatumistapaturman jälkeen tai vasta useamman viikon jälkeen erilaisiin kaatumisesta johtuviin komplikaatioihin. Tyypillisiä kuolemaan johtavia vammoja olivat kallonsisäiset vammat ja reisiluun murtumat. Miehillä pään vammat olivat yleisempiä kuin naisilla, joilla vastaavasti oli suhteellisesti enemmän lonkan ja reiden murtumia. Kuolinkuukausiin perustuvassa tarkastelussa ei näkynyt, että talvikuukausina olisi selvästi enemmän tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleita kuin muina vuodenaikoina.

Alkoholiin kuolleiden määrä väheni vuonna 2017

Edellisvuoteen verrattuna alkoholiperäisiin syihin kuolleiden määrä väheni vuonna 2017. Alkoholiin kuolleita oli vajaa 1 600 henkeä, mikä on lähes 200 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2016.

Alkoholikuolleisuus on vähentynyt viime vuosina ennen kaikkea nuoremmissa ikäryhmissä. Sen sijaan yli 65 vuotta täyttäneiden naisten ja 75 vuotta täyttäneiden miesten alkoholikuolleisuus on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Alkoholiin kuolleista suurin osa on edelleen työikäisiä, mutta yli 65-vuotiaiden osuus on kymmenessä vuodessa kasvanut 17 prosentista 37 prosenttiin. Vuonna 2017 alkoholiperäisiin syihin kuolleiden keski-ikä oli miehillä 61 vuotta ja naisilla 62 vuotta.

Alkoholiin kuolleiden määrä on seuraillut alkoholin kulutuksen muutoksia, vaikka alkoholiperäisiin tauteihin kuoleminen vaatii yleensä pitkäaikaista useamman vuoden kestänyttä haitallista alkoholinkäyttöä. Alkoholiperäisiin kuolemansyihin on kerätty yhteen useita peruskuolemansyinä esiintyviä alkoholiperäisiä tauteja sekä tapaturmaiset alkoholimyrkytykset. Alkoholikuolemista suurin osa aiheutuu alkoholin käyttöön liittyvistä sairauksista, kuten maksa- ja sydänsairauksista. Alkoholimyrkytysten osuus alkoholikuolemista on pienentynyt kymmenessä vuodessa 26 prosentista 14 prosenttiin. Vuonna 2017 alkoholimyrkytyksiin kuoli 213 henkilöä.

Itsemurhien määrässä kasvua edellisvuosista

Itsemurhiin kuolleiden määrä on kasvanut kahtena vuonna peräkkäin. Vuoden 2017 aikana itsemurhan teki 824 henkilöä. Tämä on yli 30 itsemurhaa enemmän kuin edellisenä vuonna ja yli 90 enemmän kuin vuonna 2015. Viime vuosien kehityksestä huolimatta itsemurhakuolleisuus on kymmenessä vuodessa pienentynyt yli 20 prosenttia, miehillä 22 prosenttia ja naisilla 16 prosenttia.

Miesten ja naisten itsemurhakuolleisuus 1971–2017

Miesten ja naisten itsemurhakuolleisuus 1971–2017

Itsemurhien määrä on laskenut suhteellisen tasaisesti vuodesta 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Miesten itsemurhakuolleisuus on vähentynyt enemmän kuin naisten. Miehet tekevät kuitenkin edelleen naisia huomattavasti enemmän itsemurhia. Kolme neljästä itsemurhan tehneestä oli miehiä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana itsemurhakuolleisuuden väheneminen on näkynyt selvimmin keski-ikäisillä. Sen sijaan nuorten alle 25-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus ei ole samalla tavalla pienentynyt. Itsemurhan tehneiden keski-ikä oli vuonna 2017 naisilla 49 vuotta ja miehillä 46 vuotta. Alle 25-vuotiaita kuoli itsemurhiin yli 100.

Kuolemansyiden rakenne 2017

54-luokkainen aikasarjaluokitus Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Ikävakioitu kuolleisuus Ikävakioitu kuolleisuus
Kuolleita Kuolleita Kuolleita % Muutos
2016–2017,%		 Muutos
2007– 2017,%
Kuolleita yhteensä 53 670 26 859 26 811 100 –2,8 –13,9
Verenkiertoelinten sairaudet 19 077 9 553 9 524 36 –5,5 –27,9
Kasvaimet 12 949 6 905 6 044 24 –1,2 –5,4
Dementia, Alzheimerin tauti 9 390 3 059 6 331 17 –0,6 +41,9
Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) 2 325 1 519 806 4 +2,2 –20,3
Hengityselinten sairaudet 2 084 1 263 821 4 –5,0 –29,4
Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 1 558 1 160 398 3 –10,5 –32,3
Itsemurhat 824 611 213 2 +4,2 –20,6
Muut kuolemansyyt 5 463 2 789 2 674 10 - -

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, Kati Taskinen 029 551 3648, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (583,8 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 17.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ksyyt/2017/ksyyt_2017_2018-12-17_tie_001_fi.html