Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2015 > 3. vuosineljännes > Suomen kansantalouden tuotanto pieneni heinä-syyskuussa

Suomen kansantalouden tuotanto pieneni heinä-syyskuussa

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi pieneni heinä-syyskuussa 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni 0,2 prosenttia vuoden 2014 kolmannen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, prosenttia)

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi pieneni 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2015 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2015 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni kolmannella neljänneksellä 0,9 prosenttia vuodentakaisesta ja pysyi edellisen neljänneksen tasolla.

Teollisuuden tuotanto pieneni heinä-syyskuussa edellisestä neljänneksestä 1,2 prosenttia ja vuodentakaisesta 3,3 prosenttia. Tehdasteollisuuden toimialojen tuotanto pieneni edellisestä neljänneksestä 1,6 prosenttia ja oli 4,3 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Erityisen paljon väheni sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon volyymi, joka oli 2015 kolmannella neljänneksellä liki 20 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Rakentamisen toimiala kasvoi heinä-syyskuussa 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Palvelutoimialojen arvonlisäys pieneni 0,1 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta, mutta kasvoi 0,5 prosenttia vuodentakaisesta. Vuodentakaiseen verrattuna yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi 1,6 prosenttia, mutta julkisten palveluiden arvonlisäys pieneni 2,3 prosenttia.

Kaupan arvonlisäys oli 0,7 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä mutta 0,5 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Heinäkuussa alkanut romutuspalkkiokokeilu on ilmeisesti piristänyt autokauppaa, joka kasvoi 2,3 prosenttia edellisen neljänneksen ja 4,2 prosenttia vuodentakaisen neljänneksen tasolta. Sen sijaan tukkukauppa väheni 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,0 prosenttia vuodentakaisesta. Vähittäiskauppa kasvoi niukasti.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä supistui vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,8 prosenttia vuoden 2014 kolmannen neljänneksen tasolta. Viennin ja investointien väheneminen pienensivät kansantalouden kysyntää.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2015 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2015 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymi pieneni edelliseen vuosineljännekseen verrattuna 0,7 prosenttia. Vuodentakaiseen verrattuna viennin volyymi väheni heinä-syyskuussa 3,4 prosenttia. Tavaroiden vienti väheni 2,9 prosenttia ja palveluiden vienti 4,6 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Tuonnin volyymi kasvoi 1,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta supistui 3,4 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaroiden tuonti väheni 1,7 prosenttia vuodentakaisesta ja palveluiden tuonti 7,5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi kolmannella neljänneksellä 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,4 prosenttia vuodentakaisesta. Julkiset kulutusmenot kasvoivat 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja pysyivät 2014 kolmannen neljänneksen tasolla.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit vähenivät 1,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,9 prosenttia verrattuna vuoden 2014 kolmanteen neljännekseen. Yksityiset investoinnit pienenivät 3,6 prosenttia ja julkiset investoinnit 5,0 prosenttia vuodentakaisesta.

Asuinrakennusinvestoinnit vähenivät 3,0 prosenttia ja muut talorakennusinvestoinnit 5,4 prosenttia vuodentakaisesta. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat 6,3 prosenttia vuodentakaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi pieneni 5,2 prosenttia 2014 kolmannen neljänneksen tasolta.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja pysyi vuodentakaisella tasollaan. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 0,9 prosenttia edelliseen ja 0,2 prosenttia vuoden 2014 kolmanteen neljännekseen verrattuna.

Työttömyysaste oli heinä-syyskuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,4 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 7,5 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa 0,5 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 1,2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 2,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, pieneni 6,2 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 2,3 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Ulkomailta saatujen omaisuustulojen kasvu ja ulkomaille maksettujen omaisuustulojen pieneneminen kasvattivat bruttokansantuloa.

Uusi kausitasoitusohjelma käyttöön

Neljännesvuositilinpidossa on otettu 2015 kolmannen neljänneksen tiedoista alkaen käyttöön uusi kausitasoitusohjelmisto JDemetra+. Ohjelmiston muutoksella ei ole vaikutusta käytössä olevaan kausitasoitusmenetelmään. Muutos ei myöskään vaikuta aikasarjojen tulkintaan ja käyttöön. Uuden kausitasoitusohjelmiston käyttöönotosta voi lukea lisää  Tilastokeskuksen uutisesta .

Uuden kausitasoitusohjelmiston käyttöönoton yhteydessä tehdään myös aikasarjojen kausitasoitusmallien päivitys. Mallien päivityksen johdosta kausitasoitettu sarja, työpäiväkorjattu sarja ja trendisarja voivat muuttua. Pääsääntöisesti mallien päivityksestä johtuvat muutokset ovat vähäisiä.

Käytettävissä olleet tiedot

Neljänneksen ennakkotiedot perustuvat 27.11.2015 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä.

Vuositason tiedot 1990-2014 vastaavat 9.7.2015 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua.

Vuoden 2015 neljättä neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 29.2.2016, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä loka-joulukuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä 12.02.2016.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2-3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: http://www.tilastokeskus.fi/til/ntp/laa.html.

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2015, 3. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Veli-Pekka Karvinen 029 551 2667, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 4.12.2015