Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2020 > 4. vuosineljännes > Laatuseloste: Neljännesvuositilinpito

Laatuseloste: Neljännesvuositilinpito

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietosisältö, luokitukset, lähteet ja tietojen tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Suomen kansantalouden neljännesvuositilinpito perustuu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT2010) ja sen kanssa yhdenmukaiseen maailmanlaajuiseen System of National Accounts 2008 -järjestelmään.

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin kansantalouden vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Taloutta kuvataan niin tuotannon, kysynnän kuin tulonmuodostuksen näkökulmista. Tarkastelu sisältää käypähintaiset tiedot sekä ketjutetut volyymitiedot viitevuotena 2010.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Neljännesvuositilinpito on johdettu tilasto. Sen laadinta perustuu erilaisiin taloudellista kehitystä kuvaaviin tilastoihin ja lähdeaineistoihin, joita Tilastokeskus ja muut laitokset tuottavat. Vuositason tiedot ovat kansantalouden vuositilinpidon mukaisia.

Toimialoittaiset arvonlisäykset summataan koko kansantalouden perushintaiseksi bruttoarvonlisäykseksi, johon lisätään tuoteverot ja vähennetään tuotetukipalkkiot, jolloin päästään markkinahintaiseen bruttokansantuotteeseen.

Kansantalouden kokonaistarjonnan ja -kysynnän erotuksena näytetään tilastollinen ero. Tulonäkökulmasta laskettuna residuaaliksi jää toimintaylijäämä ja sekatulo.

Kausitasoitus tehdään TRAMO/SEATS-menetelmällä. Käypähintaisten sarjojen osalta kausitasoitetut alasarjat summataan aggregaattitason sarjoiksi. Volyymiaikasarjat kausitasoitetaan kaikki erikseen. Tiedoille tehdään työ-/kauppapäiväkorjaus, mikäli tarpeellista. Alkuperäisten aikasarjojen lisäksi tietokantataulukoissa on saatavilla työpäiväkorjatut sarjat, kausitasoitetut (ja työpäiväkorjatut) sarjat sekä trendisarjat. Lisätietoa kausitasoituksesta: http://tilastokeskus.fi/til/tramo_seats_fi.html

3. Tietosisältö, luokitukset, lähteet ja tietojen tarkkuus

Tiedot arvonlisäyksestä julkaistaan 21 toimialan tarkkuudella koko kansantalouden tasolla, lisäksi julkaistaan toimialoista muodostettuja aggregaatteja (esim. palvelut). Tiedot työllisyydestä, työtunneista ja maksetuista palkoista sekä työnantajan sosiaaliturvamaksuista julkaistaan 11 toimialan tarkkuudella. Joitain aggregaattitason tietoja on jaettu yksityiseen ja julkiseen sektoriin. Investoinnit eli kiinteän pääoman bruttomuodostus on jaettu rakennuksiin, koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin sekä aineettomiin investointeihin. Kotitalouksien kulutuksessa on käytössä kestävyysluokkajako (kestävät, puolikestävät ja lyhytikäiset tavarat, palvelut, turismimenot nettona).

Tarkempi kuvaus käytetyistä laskentamenetelmistä ja tietolähteistä on saatavilla tilaston menetelmäkuvauksessa: http://stat.fi/til/ntp/men.html.

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon tiedot tarkentuvat pääosin kolmesta syystä: Ensinnäkin laadinnassa käytettävät lähdeaineistot saattavat tarkentua tai ne saadaan käyttöön vasta ensijulkistuksen jälkeen. Toiseksi neljännesvuositilinpidon tiedot täsmäytetään vastaamaan aina uusimpia käytettävissä olevia vuositilinpidon tietoja, jolloin kaikki muutokset kansantalouden tilinpidon vuositiedoissa tarkentavat myös neljännesvuositilinpitoa. Kolmanneksi neljännesvuositilinpidon laadinnassa käytetyt täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmät käsittelevät koko aikasarjan yhdellä kertaa, jolloin lähdeaineiston tarkentuminen yhdellä vuosineljänneksellä tai vuositiedon muutos voi tarkentaa myös muiden vuosineljännesten tietoja neljää edellistä vuotta koskien.

Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat ensijulkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, sillä vuositilinpidon tiedot tulevat lopullisiksi noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Tämän jälkeen tietojen tarkentuminen on yleensä vähäistä. Tarkentumisten suurusluokka on esitetty revisiotaulukoissa: http://tilastokeskus.fi/til/ntp/rev.html

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tiedot julkaistaan viimeistään 60 päivää kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Tiedot ovat ennakollisia ja niitä tarkennetaan aina julkaistaessa uusi vuosineljännes. Tiedot muutetaan vastaamaan vuositilinpidon tietoja aina uusien vuositietojen valmistuttua.

StatFin-tietokantataulukoiden tietoja päivitetään aina tilaston sektoritilit neljännesvuosittain julkaisun yhteydessä (maaliskuussa noin 75 päivän viiveellä ja muina vuosineljänneksinä noin 85 päivän viiveellä). Tarkemmat julkaisuajat: http://tilastokeskus.fi/til/ntp/tjulk.html

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tiedot julkistetaan Tilastokeskuksen internetsivuilla: http://tilastokeskus.fi/til/ntp/index.html.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tiedot ovat vertailukelpoisia kaikkiin ESA2010- ja SNA2008-mukaisiin kansantalouden tilinpidon tietoihin. Neljännestilinpidon aikasarjat alkavat vuodesta 1990.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Kansantalouden neljännesvuositilinpito on johdettu tilasto, jossa yhden tiedon arviointiin voidaan käyttää monia eri lähdetilastoja. Kansantalouden tilinpito onkin ainoa käytettävissä oleva yhtenäinen tilasto talouden kehityksestä. Tästä johtuen neljännesvuositilinpidon tiedoissa saattaa olla eroja lähdetilastoihin verrattuna.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2020, 4. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Antti Kosunen 029 551 3613, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

---

Päivitetty 26.02.2021