Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 18.12.2020

Kotitalouksien säästämisaste laski kolmannella neljänneksellä

Kotitalouksien säästämisaste pieneni heinä-syyskuussa selvästi edellisestä neljänneksestä, mutta oli edelleen positiivinen. Sekä kotitalouksien käytettävissä olevat tulot että kulutusmenot kasvoivat edellisestä neljänneksestä. Kotitalouksien investointiaste laski hieman edellisestä neljänneksestä. Yritykset saivat edelleen tavanomaista enemmän tuotantotukipalkkioita ja tästä syystä voittoaste pysyi korkeana, vaikka se laskikin edellisestä neljänneksestä. Yrityssektorin investointiaste puolestaan laski selvästi edellisestä neljänneksestä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta sektoritilinpidosta.

Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna

Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna

Tunnusluvut on laskettu kausitasoitetuista aikasarjoista. Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Kotitalouksien oikaistulle käytettävissä olevalle tulolle on kuitenkin laskettu hintojen muutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori. Voitto-, säästämis- ja investointiasteet on laskettu nettomääräisistä luvuista, joista pääoman kuluminen on poistettu. Kotitaloudet eivät sisällä kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä.

Koronaviruspandemian aiheuttama poikkeuksellinen tilanne ja makrotalouden shokki näkyvät edelleen usealla sektorilla, vaikka vaikutukset ovat maltillisemmat kuin toisella neljänneksellä. Yritysten arvonlisäys ja maksetut palkansaajakorvaukset kasvoivat selvästi toisesta neljänneksestä. Kotitaloussektorilla kasvua oli erityisesti saaduissa sosiaalietuuksissa, kun taas saadut palkansaajakorvaukset olivat lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien kulutus putosi huomattavasti toisella neljänneksellä, mutta kolmannella neljänneksellä se kasvoi selvästi edelliseen neljännekseen verrattuna, vaikka olikin vielä alhaisemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Julkisyhteisöjen alijäämä jatkoi kasvuaan. Osittain alijäämän kasvua on vauhdittanut julkisyhteisöjen muille sektoreille kohdentamat tuet.

Neljännesvuosittaisten sektoritilien tiedot tulevat tarkentumaan lähdeaineistojen päivittyessä. Koronaviruspandemiasta huolimatta tilaston laadinnassa tavallisesti käytettävät lähdeaineistot olivat kaikki myös nyt käytettävissä, eikä aineistoihin liittyviä poikkeuksellisia puutteita havaittu. Kausitasoitetut luvut ja trendisarjat ovat tavallista alttiimpia tarkentumisille tulevissa julkistuksissa.

Kotitaloudet

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste pieneni selvästi edellisen neljänneksen tiedosta, ja oli heinä-syyskuussa 3,5 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat hieman edellisestä neljänneksestä, ja vaikka kulutusmenot kasvoivat enemmän, niin käytettävissä olevat tulot olivat kuitenkin suuremmat kuin kulutusmenot, jolloin säästämisaste pysyi positiivisena.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste laski edellisestä vuosineljänneksestä ja oli 13,6 prosenttia. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kotitalouksien investoinnit pysyivät käytännössä samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä, mutta kun käytettävissä oleva tulo nousi, niin investointiaste laski edelliseen neljännekseen verrattuna.

Vuoden 2020 kolmannella vuosineljänneksellä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 2,3 prosenttia eli reilut 700 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä saadut palkat sekä yrittäjä- ja omaisuustulot pysyivät edellisen vuoden tasolla, mutta saadut sosiaalietuudet kasvoivat lähes 800 miljoonalla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot kasvoivat ja maksetut sosiaaliturvamaksut pienenivät, molemmat noin puoli miljardia euroa, jolloin menopuolen yhteenlaskettu muutos oli varsin pieni vuodentakaisiin lukuihin verrattuna.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2020 kolmannella vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 2,1 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna 1,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan reaalitulon kehitys

Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan reaalitulon kehitys

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset pienenivät -2,9 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Sekä urheilun että kulttuurin saralla monien yhdistysten toiminta alkoi syksyllä hieman elpyä, mutta se ei palautunut vielä koko laajuudessaan.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämis- ja investointiasteita.

Yritysten voittoaste laski edellisestä neljänneksestä

Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste laski 3,5 prosenttiyksiköllä 31,8 prosenttiin. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Toisella neljänneksellä voittoaste nousi voimakkaasti, sillä arvonlisäys laski, mutta yritysten saadut tuotantotukipalkkiot pitivät toimintaylijäämän korkeana. Kolmannella neljänneksellä arvonlisäys ja maksetut palkansaajakorvaukset palautuivat toisen neljänneksen voimakkaasta laskusta, mutta saadut tuotantotukipalkkiot pysyivät suurina. Vaikka voittoaste laski edellisestä neljänneksestä, se on edelleen korkeampi kuin ennen koronakriisin alkua.

Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä laski 1,3 prosenttiyksiköllä, 26,7 prosenttiin. Kausitasoitetut investoinnit pysyivät edellisen neljänneksen tasolla ja arvonlisäys kasvoi.

Kausitasoittamattomista luvuista laskettu rahoitusylijäämä, eli nettoluotonanto, kasvoi edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 1,7 miljardia ollen 4,7 miljardia euroa.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tuotos kasvoi 3,3 prosenttia ja välituotekäyttö 5,2 prosenttia. Palkansaajakorvaukset puolestaan pienenivät 0,1 prosenttiyksiköllä. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli 0,6 miljardia euroa vuoden kolmannella neljänneksellä, ja oli 2,5 prosentin kasvussa.

Omaisuustulot ja -menot laskivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omaisuusmenoja oli 0,5 miljardia, eli 15,2 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana neljänneksenä. Omaisuustulot puolestaan pienenivät 8,3 prosenttia, eli 0,3 miljardia euroa. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Tulo- ja menoeristä laskivat erityisesti rahalaitosten saamat ja maksamat korot.

Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikentyi vuoden takaisesta

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot laskivat ja sulautetut kokonaismenot kasvoivat vuodentakaisesta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni noin 2,9 miljardilla eurolla vuoden takaisesta, ollen 5,1 miljardia alijäämäinen..

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa Julkisyhteisöjen tulot ja menot -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty http://www.stat.fi/til/jtume/index.html.

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa alijäämäistä vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä

Tavaroiden vienti Suomesta ulkomaille oli 14,1 miljardia vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Vähennystä vuoden takaiseen neljännekseen oli 9,2 prosenttia. Palveluiden vienti oli 5,7 miljardia, mikä oli 31,8 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden tuonti Suomeen oli 12,8 miljardia euroa. Vuoden takaisesta neljänneksestä tavaroiden tuonnin arvo väheni 11,4 prosenttia. Palveluiden tuonti oli 6,2 miljardia, mikä oli 22,4 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,5 miljardia alijäämäinen vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä.

Ulkomailta saadut omaisuustulot olivat noin 1,7 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuustulot. Omaisuustulot pitävät sisällän muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat noin 0,6 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomaita saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 0,4 miljardia ylijäämäinen vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä.

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 6.12.2020 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2019 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Lisäksi kotitalouksien velkaantumisasteen laskennassa käytetään rahoitustilinpidon tietoa kotitalouksien lainavelkojen kannasta. Sektoritilien tietokantataulukossa on esitetty velkaantumisaste kausitasoitettuna ja kausitasoittamattomana. Rahoitustilinpito julkistaa velkaantumisasteen kausitasoittamattomista luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Kotitalouksien velkaantumisaste = F4 / B6N

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jarkko Kaunisto 029 551 3551, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (461,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 18.12.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 3. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/sekn/2020/03/sekn_2020_03_2020-12-18_tie_001_fi.html