Etusivu > Tilastot > Ulkomaiset suorat sijoitukset > 2013 > 1. Ulkomaiset suorat sijoitukset vuonna 2013

1. Ulkomaiset suorat sijoitukset vuonna 2013

Tämä katsaus jakaantuu kahteen osaan. Luvussa 1 tarkastellaan suorien sijoitusten vuoden 2013 lukuja. Luvussa 2 käydään läpi tilastointistandardien muutoksia ja niiden vaikutuksia julkaistuihin lukuihin. Tässä katsauksessa käytettyjen käsitteiden määritelmiä löytyy tilaston kotisivulta: http://tilastokeskus.fi/til/ssij/kas.html .

1.1 Suorat sijoitukset maailmanlaajuisesti

YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön julkaiseman investointiraportin mukaan maailman suorien sijoitusten virrat kasvoivat 9 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2013 (UNCTAD: World Investment Report 2014). Samalla ajanjaksolla maailmankauppa kasvoi 2,5 prosenttia ja koko maailman BKT 2,0 prosenttia. Vuonna 2013 suoria sijoituksia kasvatti erityisesti liuskekaasun tuotantoon liittyvät uudisinvestoinnit, kansainvälisten lääkealan yritysten yrityskaupat ja muut järjestelyt sekä pääomasijoitusrahastojen kasvaneet sijoitusvarat. Raportissa ennustetaan sijoitusvirtojen kasvavan myös tulevina vuosina, vaikkakin joidenkin kasvavien markkina-alueiden taloudellisen ja poliittisen epävakauden lisääntyminen tuo riskiä kasvuennusteen toteutumiselle.

Kuvio 1. Ulkomaisten suorien sijoitusten virrat 2004-2013

1) Vuoden 2013 luvut eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2004-2012 lukujen kanssa johtuen kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista. Muutoksia ja niiden vaikutuksia käsitellään tarkemmin tähän julkaisuun sisältyvän katsauksen luvussa 2.

1.2 Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen

Suomen taloudessa vuosi 2013 oli toinen peräkkäinen taantumavuosi. Bruttokansantuote laski 1,2 prosenttia ja työttömyysaste nousi 7,7 prosentista 8,2 prosenttiin. Myös Suomen kansantalouden ulkoinen tasapaino heikkeni. Vienti väheni 2,6 prosenttia edellisvuodesta ja vaihtotase oli 2,9 mrd. euroa alijäämäinen. Suomi ei myöskään houkutellut ulkomaisia suoria sijoituksia aiempien vuosien tapaan. Ulkomaisia suoria sijoituksia Suomeen tehtiin nettomääräisesti ‑5,0 mrd. Uutta pääomaa siten tuotiin selvästi vähemmän kuin pääomaa vietiin. Tässä tapauksessa pääoman vienti tarkoittaa sijoitusten palautumista ulkomaille tai sijoituskohteen sijoittajalle myöntämiä lainoja

Ulkomaisten suorien sijoitusten arvo vuoden 2013 lopussa oli 63,2 mrd. euroa, mistä oman pääoman osuus oli 55,2 mrd. euroa ja vieraaseen pääomaan luettavien sijoitusten arvo 8,0 mrd. euroa. Vuoden 2012 lopussa ulkomaisten suorien sijoitusten arvo oli 73,2 miljardia euroa, mistä oman pääoman osuus oli 57,9 mrd. euroa ja vieraan pääoman 15,4 mrd. euroa. Oma pääoma väheni siten 2,7 mrd. euroa, mikä selittyy pääasiassa negatiivisella sijoitusten nettovirralla. Vieraan pääoman puolittuminen ja siten myös koko sijoituskannan selvä lasku edellisvuodesta selittyy puolestaan pääosin muutoksilla tilastointikäytännöissä (ks. luku 2).

Maittain tarkasteltuna Suomeen on tehty suoria sijoituksia erityisesti Ruotsista (52 % sijoituskannasta), Alankomaista (16 %) ja Tanskasta (7 %). Maaryhmittäin tarkasteltuna sijoitukset Suomeen tulevat pääosin EU:n alueelta, jonka yhteenlaskettu osuus sijoituskannasta vuonna 2013 oli 92 prosenttia. Euromaiden osuus vuonna 2013 oli 30 prosenttia. Nämä osuudet on laskettu välittömän sijoittajan kotimaan mukaan. Todellisuudessa sijoituksia hallinnoidaan usein ulkomaisen tytäryhtiön kautta, jolloin perimmäinen valtaa käyttävä sijoittaja sijaitsee toisessa maassa. Näitä perimmäisen sijoittajan kotimaan mukaan laskettuja lukuja on tarkasteltu tarkemmin tämän katsauksen luvussa 1.5.

Toimialoittain tarkasteltuna Suomeen suuntautuvat ulkomaiset suorat sijoitukset kohdistuvat erityisesti rahoitus- ja vakuutusalan sekä palvelualojen yrityksiin. Sijoituksen toimiala määräytyy sen kotimaisen yksikön toimialan mukaan, jolla on velkoja ulkomaille. Tällöin rahoitus- ja vakuutustoimialan osuutta kasvattavat järjestelyt, joissa esimerkiksi suomalaista teollisuusyritystä hallinnoidaan ulkomailta käsin tätä tarkoitusta varten perustetun kotimaisen holding-yhtiön kautta.

Suomeen suuntautuneista sijoituksista ulkomaisille sijoittajille kirjautui tuottoja yhteensä 2,7 mrd. euroa vuonna 2013. Osinkoja näistä sijoituksista maksettiin 4,5 mrd. euroa ja korkoja 0,7 mrd. euroa eli yhteensä selvästi enemmän kuin mitä sijoitukset tuottivat vuonna 2013. Eroa oli 2,5 mrd. euroa, mikä kirjataan uudelleen sijoitettuihin voittoihin negatiivisena eränä ja vastaavasti se pienentää ulkomailta Suomeen suuntautuvien suorien sijoitusten virtaa. Uudelleen sijoitetut voitot kuvaavat tiettynä vuonna kertyneiden ja omistajille maksettujen tuottojen välistä eroa. Negatiivinen uudelleen sijoitettu voitto syntyy esimerkiksi tilanteessa, jolloin aiempina vuosina kertyneet voittovarat jaetaan omistajalle yhtenä vuotena.

Tuotot suhteutettuna sijoitusten arvoon vähenivät edeltävistä vuosista. Vuonna 2013 tuotto suhteutettuna vuoden lopun sijoitusten arvoon oli 4,3 %, kun vuosina 2010-2012 tuottoprosentti oli keskimäärin 6,6.

1.3 Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille

Suomesta tehtiin suoria sijoituksia ulkomaille vuonna 2013 nettomääräisesti ‑2,0. miljardia euroa. Uutta pääomaa siten vietiin selvästi vähemmän kuin pääomaa tuotiin. Tässä tapauksessa pääoman tuonti tarkoittaa sijoitusten kotiuttamista tai sijoituskohteen sijoittajalle myöntämiä lainoja. Eniten pääomaa vietiin nettomääräisesti suorina sijoituksina Sveitsiin, Irlantiin ja Belgiaan. Eniten suoriin sijoituksiin sitoutunutta pääomaa puolestaan palautui Alankomaista, Saksasta ja Yhdysvalloista.

Ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten arvo vuoden 2013 lopussa oli 106,9 mrd. euroa, mistä oman pääoman osuus oli 101,2 mrd. euroa ja vieraaseen pääomaan luettavien sijoitusten arvo 5,7 mrd. euroa. Vuoden 2012 lopussa ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten arvo oli 114,7 miljardia euroa, mistä oman pääoman osuus oli 104,3 mrd. euroa ja vieraan pääoman 10,5 mrd. euroa. Oma pääoma väheni siten 3,1 mrd. euroa, mikä selittyy pääasiassa negatiivisella sijoitusten nettovirralla. Vieraan pääoman puolittuminen ja siten myös koko sijoituskannan arvon selvä lasku edellisvuodesta selittyy puolestaan pääosin muutoksilla tilastointikäytännöissä (ks. luku 2).

Maittain tarkasteltuna ulkomaiset suorat sijoitukset suuntautuvat erityisesti Ruotsiin (31 % sijoituskannasta) ja Benelux-maihin (27 %). Maaryhmittäin tarkasteltuna sijoitukset Suomesta suuntautuvat pääosin EU:n alueelle, jonka yhteenlaskettu osuus sijoituskannasta vuoden 2013 lopussa oli 81 prosenttia. Valuuttaunioniin kuuluvien maiden osuus vuoden 2013 lopussa oli 46 prosenttia. EU:n ulkopuolisia merkittäviä suoria sijoituksia löytyy Yhdysvalloista (8,7 mrd. euroa) ja Venäjältä (2,8 mrd. euroa).

Yllä lasketut osuudet on laskettu välittömän sijoituskohteen kotimaan mukaan, jolloin Aasian nousevien talouksien vetovoima näyttäytyy odotuksia vähäisempänä. Esimerkiksi Kiinaan suuntautuvien sijoitusten arvo vuoden 2013 lopussa oli 1,3 mrd. euroa ja Intiaan 0,1 mrd. euroa, kun taas Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston mukaan Aasian osuus ulkomailta kertyneestä liikevaihdosta oli 16 prosenttia vuonna 2012. Suomesta ulkomaille suuntautuvista sijoituksista ei ole käytössä perimmäisen sijoituskohteen maan mukaisia tietoja, jolloin tarkempaa erittelyä lopullisesta sijoituskohteesta ei ole mahdollista esittää. Suuri osa esimerkiksi Benelux-maihin suuntautuvista sijoituksista liittyy globaalin yrityksen tai sen osan hallintaan ja itse tuotannollinen toiminta sijoittuu johonkin toiseen maahan - mm. muualle Eurooppaan tai Aasiaan.

Toimialoittain tarkasteltuna ulkomaille suuntautuvia suoria sijoituksia tehneet yritykset löytyvät pääosin metalliteollisuudesta ja palvelualoilta. Metalliteollisuuden yritysten sijoitusten arvo vuoden 2013 lopussa oli yhteensä 33,5 mrd. euroa, josta 7,2 mrd. euroa suuntautui Yhdysvaltoihin, 6,0 mrd. euroa Belgiaan ja 5,0 mrd. euroa Ruotsiin. Palvelualojen yritysten sijoitusten arvo puolestaan vuoden 2013 lopussa oli yhteensä 33,8 mrd. euroa Nämä sijoitukset keskittyivät voimakkaasti Ruotsiin (19,0 mrd. euroa) ja Alankomaihin (7,7 miljardia euroa).

Ulkomaille suuntautuneista sijoituksista Suomeen kirjautui tuottoja yhteensä 6,2 mrd. euroa vuonna 2013. Osinkoja näistä sijoituksista saatiin 5,7 mrd. euroa ja korkoja 0,3 mrd. euroa. Myös Suomen saamat tuotot suhteutettuna ulkomaisten suorien sijoitusten arvoon vähenivät edeltävistä vuosista. Vuonna 2013 tuottoprosentti oli 5,8, kun vuosina 2010-2012 tuottoprosentti oli keskimäärin 7,4.

1.4 Suorat sijoitukset maksutaseessa

Suomeen suuntautuneiden ulkomaisten suorien sijoitusten arvo vuoden 2013 lopussa oli 63,2 mrd. euroa ja Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten arvo 106,9 mrd. euroa. Suomella on siten selvästi enemmän suorien sijoitusten saamisia kuin velkoja. Näiden sijoitusten vaikutus Suomen nettovarallisuusasemaan on merkittävä, yhteensä +43,7 mrd. euroa. Erityisesti suorat sijoitukset parantaa yritys- ja rahoitussektorin ulkomaista nettovarallisuusasemaa. Suoriin sijoituksiin liittyvä nettovarallisuusasema on sama myös Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastossa, vaikkakin maksutaseen bruttoluvut eroavat tässä esitetyistä suuntaperiaatteen mukaisista luvuista (Maksutaseen eroavaa tilastointitapaa on tarkasteltu tarkemmin luvussa 2.2).

Tuottoja suorista sijoituksista kirjautui ulkomailta Suomeen vuonna 2013 yhteensä 6,2 mrd. euroa ja Suomesta ulkomaille 2,7 mrd. euroa. Nämä omaisuustulot kirjautuvat Suomen vaihtotaseen ensitulon erään ja niiden nettovaikutus Suomen vaihtotaseeseen oli +3,4 mrd. euroa vuonna 2013. Suorien sijoitusten tuotot oli Suomen vaihtotaseen näkökulmasta myös ainoa ylijäämäinen sijoituslaji. Arvopaperisijoitusten tuottojen nettovaikutus vaihtotaseeseen oli -1,7 mrd. euroa ja muiden sijoitusten -1,3 mrd. euroa.

Kuviosta 2 voidaan myös nähdä, että suoriin sijoituksiin liittyvät tuotot ovat parantaneet Suomen vaihtotasetta koko tarkastelujakson 2004-2013. Suomen saamat vuotuiset tuotot ovat vaihdelleet 5,2 ja 8,5 mrd. euron välillä ja ylijäämää nämä sijoitukset ovat tuottaneet vuosittain 1,2 - 4,3 mrd. euroa.

Kuvio 2. Ulkomaisten suorien sijoitusten tuotot 2004-2013

1) Vuoden 2013 luvut eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2004-2012 lukujen kanssa johtuen kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista. Muutoksia ja niiden vaikutuksia käsitellään tarkemmin tähän julkaisuun sisältyvän katsauksen luvussa 2.

1.5 Sijoitukset perimmäisen sijoittajan maan mukaan

Uudet tilastointistandardit ja aiempaa tarkemmalla tasolla kerätyt tiedot mahdollistavat suorien sijoitusten maakohtaisen analysoinnin perimmäisen suoran sijoittajan kotimaan mukaan. Perinteisesti suoria sijoituksia on tarkasteltu vain välittömän sijoittajan kotimaan mukaan. Perimmäisellä suoralla sijoittajalla tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä tahoa, joka on ylimpänä ulkomaisen suoran sijoittajan määräysvaltaketjussa. Perimmäinen suora sijoittaja ei ole minkään muun yksikön määräysvallassa ja se voi olla myös kotimainen yksikkö.

Kuviosta 3 voidaan nähdä, että Suomeen suuntautuvia suoria sijoituksia on tehty Ruotsista ja Alankomaista selvästi enemmän, jos sijoituksia tarkastellaan välittömän sijoittajan kotimaan mukaan. Tämä viittaa siihen, että näitä sijoituksia hallinnoidaan Ruotsiin tai Alankomaihin sijoittuneen yhtiön kautta, vaikka todellinen sijoittaja löytyykin jostain muualta. Yhdysvaltojen osalta tilanne onkin päinvastainen. Yhdysvalloista Suomeen suuntautuvien suorien sijoitusten kanta on suurempi tarkasteltuna perimmäisen suoran sijoittajan kotimaan (6,3 mrd. euroa) kuin välittömän sijoittajan kotimaan mukaan (1,0 mrd. euroa). Yhdysvalloista siis hallitaan suurempaa osaa Suomeen suuntautuvista suorista sijoituksista kuin näitä sijoituksia välittömästi tehdään. Myös Japanin, Ranskan ja Venäjän sijoitukset ovat suurempia, mikäli tarkastelu tehdään perimmäisen sijoittajan kotimaan mukaan. Perimmäisen suoran sijoittajan mukaisessa tarkastelussa myös Suomen osuus on merkittävä. Tämä johtuu siitä, että kotimaiset yritykset kierrättävät pääomaa ulkomaisten tytäryhtiöidensä kautta takaisin Suomeen.

Kuvio 3. Ulkomaiset suorat sijoitukset Suomeen sijoittajan kotimaan mukaan vuonna 2013, sijoituskanta

Lähde: Ulkomaiset suorat sijoitukset 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kristian Taskinen 029 551 2238, Laura Wallenius 029 551 2997, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 18.11.2014