Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 1.11.2019

Pendelöinti tyypillistä asiantuntija-ammateissa

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietojen mukaan erityisasiantuntijoista 185 000 ja asiantuntijoista 165 000 henkilöä kävi töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella vuonna 2017. Erityisasiantuntijoita oli eniten, noin 23,5 prosenttia kaikista pendelöijistä, kun asiantuntijoita heistä oli noin 21,0 prosenttia 1) . Vähintään 100 000 työpaikan kaupungeista Helsinkiin, Espooseen ja Tampereelle pendelöi eniten systeemityön erityisasiantuntijoita, Vantaalle pendelöi eniten myyjiä ja kauppiaita ja Turkuun pendelöi eniten sairaanhoitajia ja kätilöitä.

Työlliset Ammattiluokitus 2010:n pääluokkien ja pendelöinnin mukaan vuonna 2017

Työlliset Ammattiluokitus 2010:n pääluokkien ja pendelöinnin mukaan vuonna 2017

Ammattiluokitus 2010:n 5-numerotasolla tarkasteltuna erityisasiantuntijoista lukumäärän mukaan eniten pendelöivät sovellussuunnittelijat (noin 10 000 henkilöä), muut peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat (8 400) sekä sovellusarkkitehdit (7 800). Asiantuntijoista sen sijaan eniten pendelöivät myyntiedustajat (20 200), sairaanhoitajat (19 500) sekä sosiaalialan ohjaajat (10 300). (Liitetaulukko 3a.)

Lähes kaikista 5-numerotason ammattiryhmistä löytyi henkilöitä, jotka pendelöivät kahden kunnan välillä. Myyjät pendelöivät lukumäärän mukaan eniten, yhteensä 32 400 henkilöä. Myyntiedustajat (20 200), sairaanhoitajat (19 500) sekä kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat (18 600) pendelöivät seuraavaksi yleisimmin.

Kaikista myyjistä, noin 103 400 henkilöstä, pendelöi vajaa kolmasosa, 31,3 prosenttia. Vastaavasti kaikista myyntiedustajista pendelöi 49,4 prosenttia, sairaanhoitajista pendelöi 32,4 prosenttia sekä kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajista pendelöi 44,0 prosenttia.

Pendelöijien osuus ammattiryhmän kaikista työllisistä oli korkeinta laivojen konepäälliköillä ja -mestareilla (osuus 82,7 prosenttia), lentokapteeneilla ja -perämiehillä (82,5 prosenttia) sekä isojen alusten päälliköillä ja perämiehillä (81,4 prosenttia). (Liitetaulukko 3b.)

Kaupungeista Helsinkiin, Espooseen ja Tampereelle pendelöi eniten systeemityön erityisasiantuntijoita, Vantaalle pendelöi eniten myyjiä ja kauppiaita ja Turkuun eniten sairaanhoitajia ja kätilöitä

Kaikkein yleisimmin kaupungin ulkopuolelta käytiin töissä Helsingissä, yhteensä 158 500 pendelöijää. Eniten työpaikkoja omaavista kaupungeista (työpaikkoja yli 100 000) kaupunkiin sisäänpäin pendelöijien osuus kaupungin kaikista työpaikoista oli suurinta Vantaalla, 58,1 prosenttia. Muissa kaupungeissa vastaavat osuudet olivat: Espoossa 47,1 prosenttia, Helsingissä 39,9 prosenttia, Turussa 38,2 prosenttia ja Tampereella 35,2 prosenttia. Näihin viiteen kaupunkiin pendelöitiin myös määrällisesti kaikkein eniten. (Liitetaulukot 2a–2e.)

Ammattiluokituksen 3-numerotasolla tarkasteltuna Helsinkiin, Espooseen ja Tampereelle pendelöi eniten systeemityön erityisasiantuntijoita. Sen sijaan Vantaalle pendelöi eniten myyjiä ja kauppiaita ja Turkuun sairaanhoitajia ja kätilöitä. Ammattiryhmä 322 sairaanhoitajat ja kätilöt koostuu kolmesta 5-numerotason ammattiryhmästä: 32211 sairaanhoitajat, 32212 terveydenhoitajat ja 3222 kätilöt. Pendelöijillä nimenomaan sairaanhoitajien osuus 3-numerotason ammattiryhmästä 322 oli yli 80 prosenttia niin yleensä kuin myös Turussa.

Yhteensä näihin viiteen kaupunkiin kyseisen kaupungin ulkopuolelta pendelöi systeemityön asiantuntijoita 16 300, mikä oli 78,7 prosenttia kaikista pendelöivistä systeemityön asiantuntijoista. Kaikista pendelöivistä systeemityön asiantuntijoista yhteensä yli 50 prosenttia keskittyi kahteen kaupunkiin Helsinkiin (39,3 prosenttia) ja Espooseen (20,3 prosenttia). Espoossa systeemityön asiantuntijoina työskentelevät pendelöivät suhteellisesti ottaen 6,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin Helsingissä (prosentit 56,8 Espoo ja 40,4 Helsinki). (Liitetaulukot 4a–4b.)

Hallinnon erityisasiantuntijat pendelöivät enimmäkseen Helsinkiin. Noin 46,8 prosenttia kaikista pendelöivistä hallinnon erityisasiantuntijoista pendelöi Helsinkiin, yhteensä 6 400 henkilöä. Helsingissä hallinnon erityisasiantuntijoina työskentelevistä yli puolet kuitenkin asui Helsingissä, 57,4 prosenttia.

Noin 24,1 prosenttia kaikista pendelöivistä rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät pendelöivät Vantaalle. Noin 54,5 prosenttia kaikista Vantaalla rahdinkäsittelijöinä ja varastotyöntekijöinä työskentelevistä pendelöi. Helsingissä vastaava luku oli 35,6 prosenttia.

Isoin ero pendelöijien osuuksissa alueen työpaikoista näiden viiden eri kaupungin välillä oli myynnin, markkinoinnin ja tiedotuksen erityisasiantuntijoilla. Vantaalla myynnin, markkinoinnin ja tiedotuksen erityisasiantuntijoina työskentelevät pendelöivät suhteellisesti ottaen 34,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin Helsingissä (prosentit 77,2 Vantaa ja 42,7 Helsinki). Lähihoitajat, muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat pendelöivät suhteellisesti ottaen taas tasaisimmin näiden kaupunkien välillä: pendelijöiden osuus alueen työpaikoista vaihteli välillä 26,7 – 33,8 prosenttia (eroa 7,1 prosenttiyksikköä).

Koko maan tasolla tarkasteltuna pendelöijien yleisimmät ammatit Ammattiluokituksen 2010:n 3-numerotasolla olivat myyjät ja kauppiaat (39 500), lähihoitajat, muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat (28 800) sekä fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat (28 300).

Tilastokeskuksen vuoden 2017 työssäkäyntitilastossa 18–74-vuotiaiden työllisten vuoden viimeisen viikon mukaiset ammatit on luokiteltu kansallisen Ammattiluokitus 2010 (AML 2010) -standardin mukaisiin ammattiryhmiin. 2) 3)


1) Kaikista ammattitiedon saanneista pendelöijistä.
2) Ammattitieto tuotetaan ensisijaisesti henkilön vuoden viimeisen viikon päätyösuhteen mukaan.
3) Ammattitieto jäi tuntemattomaksi noin 3,9 prosentilla kaikista työllisistä ja noin 2,3 prosentilla kaikista pendelöijistä vuonna 2017.

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Elina Mikkelä 029 551 2973, Juho Keva 029 551 3601, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (379,7 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 01.11.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. toimiala, työnantajasektori ja työpaikat 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2017/04/tyokay_2017_04_2019-11-01_tie_001_fi.html