Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3 Työajat vuonna 2017

3.1 Työajat ovat muuttuneet hitaasti

Tilastoissa työaikakäsitteitä ovat säännöllinen viikkotyöaika, tehty viikkotyöaika sekä tehty vuosityöaika.

Säännöllinen viikkotyöaika on työntekijän tavanomainen tai keskimääräinen viikkotyöaika päätyössä. Palkansaajilla säännölliseen työaikaan luetaan mukaan säännöllinen palkallinen tai palkaton ylityö.

Tehty viikkotyöaika on työllisen tutkimusviikolla tekemien työtuntien määrä. Tehty viikkotyöaika kysytään erikseen pää- ja sivutyöstä. Siihen luetaan mukaan kaikki tutkimusviikolla tehdyt palkalliset ja palkattomat ylityötunnit. Toisaalta lomat, arkivapaat ja poissaolot muista syistä (esim. sairaus) lyhentävät tehtyä viikkotyöaikaa.

Tehty vuosityöaika on laskennallinen käsite, joka saadaan jakamalla kaikkien työllisten sekä pää- että sivutyössä vuoden aikana tekemien työtuntien määrä työllisten vuosikeskiarvolla. Näin saadaan keskimääräinen vuosityöaika työllistä kohti. Vuosityöaika työllisille palkansaajille lasketaan vastaavalla tavalla.

Työajat ja tehdyt työtunnit vaihtelevat työllisyyden ja palkansaajien rakenteen muutosten mukaisesti. Jos esimerkiksi osa-aikatyö yleistyy enemmän kuin kokoaikatyö, keskimääräinen viikkotyöaika lyhenee. Työajat vaihtelevat myös toimialoittain ja ammateittain sekä työnantajasektorin mukaan. Työajat muuttuvat melko hitaasti.

3.2 Yleisin säännöllinen viikkotyöaika on 35−40 tuntia

Suurimmalla osalla eli 71 prosentilla palkansaajista säännöllinen työaika oli 35−40 tuntia viikossa vuonna 2017. Palkansaajista noin kymmenellä prosentilla oli yli 40-tuntinen säännöllinen viikkotyöaika. Alle 35-tuntinen säännöllinen viikkotyöaika oli 19 prosentilla palkansaajista. Lyhyttä työviikkoa tekevillä tyypillisin säännöllinen työaika oli 30−34 tuntia viikossa.

Pitkä säännöllinen viikkotyöaika oli palkansaajia selvästi yleisempää yrittäjillä ja yrittäjäperheenjäsenillä. Heistä 41 prosentilla säännöllinen työaika oli yli 40 tuntia viikossa. Vain 27 prosentilla yrittäjistä ja yrittäjäperheenjäsenistä säännöllinen viikkotyöaika oli 35−40-tuntia. Lyhyt, alle 35 viikkotunnin säännöllinen työaika oli yrittäjillä yleisempää (30 %) kuin palkansaajilla (19 %). (Kuvio 16.)

Kuvio 16. Työllisten keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika päätyössä ammattiaseman mukaan vuonna 2017, 15–74-vuotiaat, %

Kuvio 16. Työllisten keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika päätyössä ammattiaseman mukaan vuonna 2017, 15–74-vuotiaat, %

Eri palkansaajaryhmien välillä erot säännöllisessä viikkotyöajassa näkyvät selvimmin pitkää viikkotyöaikaa tekevien osuudessa. Selvästi yleisin työaika vuonna 2017 oli kaikilla ryhmillä 35–40 tuntia viikossa, mutta yli 40 tuntia viikossa säännöllisesti työskenteli 17 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä, kun vastaava osuus alemmista toimihenkilöistä oli noin kuusi prosenttia. Lyhyt, alle 35-tuntinen säännöllinen työviikko oli joka viidennellä alemmalla toimihenkilöllä ja työntekijällä. Ylemmillä toimihenkilöillä lyhyt työviikko oli harvinaisempi. (Kuvio 17.)

Kuvio 17. Palkansaajien keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika päätyössä sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2017, 15–74-vuotiaat, %

Kuvio 17. Palkansaajien keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika päätyössä sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2017, 15–74-vuotiaat, %

3.3 Miesten työviikko kokoaikatyössä pidempi kuin naisilla

Vuonna 2017 palkansaajien keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika päätyössä oli 36,3 tuntia ja tehty viikkotyöaika päätyössä 35,2 tuntia viikossa. Yrittäjillä (mukaan lukien yrittäjäperheenjäsenet) työaika oli huomattavasti palkansaajien työaikaa pidempi: säännöllisen viikkotyöajan keskiarvo oli 39,5 tuntia viikossa ja tehty viikkotyöaika oli keskimäärin 38,8 tuntia viikossa. Verrattuna säännölliseen viikkotyöaikaan, tehtyä viikkotyöaikaa lyhentävät lomat sekä muut poissaolot, mutta toisaalta pidentää ylityössä tehty työaika.

Kuten edeltävinäkin vuosina, miesten säännöllinen ja tehty viikkotyöaika kokoaikatyössä olivat pidempiä kuin naisilla vuonna 2017. Osa-aikatyötä tekevillä naisilla sekä säännöllinen että tehty viikkotyöaika olivat sen sijaan pidempiä kuin osa-aikatyötä tekevillä miehillä. (Taulukko 2.)

Taulukko 2. Palkansaajien päätyön säännöllinen ja tehty viikkotyöaika koko- ja osa-aikatyössä sukupuolen mukaan vuonna 2017, 15–74-vuotiaat

  Säännöllinen työaika, tuntia/viikko Tehty työaika, tuntia/viikko
Koko- ja osa-aikatyö yhteensä Kokoaikatyö Osa-aikatyö Koko- ja osa-aikatyö yhteensä Kokoaikatyö Osa-aikatyö
Molemmat sukupuolet 36,3 39,3 19,7 35,2 37,8 20,2
Miehet 38,0 40,0 18,5 37,0 38,8 19,3
Naiset 34,7 38,5 20,2 33,4 36,6 20,7

Kokoaikatyötä tekevien palkansaajien ammattiryhmistä johtajilla oli pisin säännöllinen viikkotyöaika, 43,7 tuntia vuonna 2017. Johtajien lisäksi pitkä, yli 40-tuntinen säännöllinen viikkotyöaika oli prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöillä. Vastaavasti lyhyin säännöllinen viikkotyöaika oli toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä sekä ryhmässä muut työntekijät. (Kuvio 18.)

Kuvio 18. Kokoaikatyötä tekevien palkansaajien säännöllinen viikkotyöaika päätyössä ammatin mukaan vuonna 2017, 15–74-vuotiaat

Kuvio 18. Kokoaikatyötä tekevien palkansaajien säännöllinen viikkotyöaika päätyössä ammatin mukaan vuonna 2017, 15–74-vuotiaat

3.4 Palkansaajien vuosityöaika pysyi lähes ennallaan

Palkansaajien tehty vuosityöaika (ks. käsitteen selitys luvusta 3.1) oli 1 601 tuntia vuonna 2017, mikä oli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Valtiosektorin palkansaajien vuosityöaika väheni vuodesta 2016. Kunta- ja yksityisen sektorin vuosityöajat muuttuivat vain hiukan. (Kuvio 19.)

Vuonna 2017 naispalkansaajien tehty vuosityöaika oli 1 488 tuntia ja miespalkansaajien tehty vuosityöaika 1 716 tuntia. Miesten ja naisten työaikojen eroihin vaikuttaa se, että naisten työsuhteet ovat yleisemmin osa-aikaisia kuin miesten. Vuonna 2017 osa-aikaisista palkansaajista 63 prosenttia oli naisia. Naisilla myös perhevapaat lyhentävät tehtyä työaikaa enemmän kuin miehillä.

Kuvio 19. Palkansaajien tehty vuosityöaika työnantajasektorin mukaan vuosina 2003–2017, 15–74-vuotiaat

Kuvio 19. Palkansaajien tehty vuosityöaika työnantajasektorin mukaan vuosina 2003–2017, 15–74-vuotiaat

Lähde: Työvoimatutkimus 2017. Tilastokeskus

Lisätietoja: Ulla Hannula 029 551 2924, Pertti Taskinen 029 551 2690, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 12.4.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. työllisyys ja työttömyys 2017, 3 Työajat vuonna 2017 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyti/2017/13/tyti_2017_13_2018-04-12_kat_003_fi.html