Suomen ennakkoväkiluku kesäkuun lopussa 5 521 158

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 521 158. Maamme väkiluku kasvoi tammi-kesäkuun aikana 3 239 henkeä, mikä on 8 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 8 504 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 4 869 vähemmän kuin kuolleita.

Väestönlisäys kuukausittain 2016–2019*

Kesäkuun ennakkotilaston mukaan alkuvuonna syntyi 22 186 lasta, mikä on 1 686 lasta vähemmän kuin vuonna 2018. Kuolleiden määrä oli 27 055, mikä on 950 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen alkuvuonna 14 712 henkeä ja Suomesta ulkomaille 6 208 henkeä. Maahanmuuttoja oli 904 enemmän ja maastamuuttoja 2 461 vähemmän kuin edellisvuoden tammi-kesäkuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 3 911 ja maastamuuttajista 3 969.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta kesäkuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 124 603. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 3 192 muuttoa vuoden 2019 kuntajaon mukaan.

Maaliskuussa 2017 samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli mahdolliseksi uuden lain myötä. Avioliiton solmi vuoden 2019 tammi-kesäkuussa 105 naista ja 59 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 2 naista ja 2 miestä.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna 2019 vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 10 390 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 645 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 6,2 promillea, ja Ahvenanmaalla, 5,1 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 1,3 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Lapissa, joka menetti väestöstään 1 069 henkeä. Pohjois-Savon väkiluku väheni 866 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Etelä-Karjala koki suhteellisesti suurimman väestötappion, 6,4 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 9 122 henkeä, ja Pirkanmaa, 934 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 5,5 promillea, sekä Ahvenanmaa, 4,4 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Lapin maakunnassa, 674 henkeä. Pohjanmaan maakunnassa tappio oli 462 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Lapissa, 3,8 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin vuoden 2019 tammi-kesäkuun aikana 55 747. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi, Ahvenanmaa ja Päijät-Häme. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 5 037 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta niin ikään Uudellamaalla, 3,0 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Lapin maakunnassa, 899 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli myös Lapin maakunnassa, 5,0 promillea väestöstä.

Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Joonas Toivola 029 551 3355, Juhana Nordberg 029 551 3051, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (278,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Laatuselosteet

Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (25.7.2019)

Päivitetty 25.07.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. kesäkuu 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2019/06/vamuu_2019_06_2019-07-25_tie_001_fi.html