1. Bruttokansantuote väheni 1,2 prosenttia viime vuonna
Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan 1,2 prosenttia vuonna 2013. Maaliskuussa julkaistujen ensimmäisten ennakkotietojen mukaan väheneminen oli 1,4 prosenttia. Kansantuote tarkentui, koska teollisuuden ja muiden alojen välituotekäytöstä saatiin uusia tietoja.
Vuonna 2012 bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,5 prosenttia, kun sen aiemmin arvioitiin supistuneen 1 prosentilla. Tarkentuminen oli osittain seurausta tutkimus- ja kehittämismenojen vähenemisestä.
Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia
Nimellisarvoltaan bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli viime vuonna 201 miljardia euroa ylittäen ensimmäisen kerran 200 miljardia euroa.
Taloudellista hyvinvointia kuvaava kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo aleni viime vuonna reaalisesti 0,3 prosenttia. Kotitalouksien oikaistuun tuloon luetaan nettotulojen lisäksi myös julkisen sektorin ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat hyvinvointipalvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.
Kansantalouden tilinpidossa on siirrytty uuteen, Euroopan unionissa käytettävään EKT 2010 -tilinpitojärjestelmään ja uudet aikasarjat on laskettu takautuvasti vuodesta 1975 alkaen. Aikasarjaan tehtyjä tärkeimpiä muutoksia on selostettu tilastojulkistuksen kohdassa: Muutoksia tässä tilastossa.
1.1. Tuotanto supistui useimmilla aloilla
Tuotanto väheni viime vuonna toista vuotta peräkkäin ja oli vuoden 2006 tasolla. Arvonlisäyksen volyymi väheni melkein kaikilla päätoimialoilla, muun muassa teollisuudessa, rakentamisessa, kaupassa, liikenteessä, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Arvonlisäyksen volyymi kasvoi eniten metallien jalostuksessa, kemian teollisuudessa ja metsäteollisuudessa.
Käyvin hinnoin tarkasteltuna arvonlisäys kasvoi eniten metallien jalostuksessa, energiahuollossa, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä kiinteistöalalla. Arvonlisäys väheni eniten koneiden ja laitteiden valmistuksessa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä talonrakentamisessa.
1.2. Kysyntä ei tuottanut kasvua
Kansantalouden kysyntäerät säilyivät edellisen vuoden tasolla tai pienenivät. Kulutusmenojen volyymi säilyi ennallaan. Yksityiset kulutusmenot vähenivät 0,7 prosenttia, mistä 0,4 prosenttiyksikköä oli seurausta tv-lupamaksusta luopumisesta ja yleisradioveron käyttöönotosta. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 1,5 prosenttia, mistä noin 1 prosenttiyksikkö aiheutui samasta muutoksesta.
Investointien volyymi väheni 4,9 prosenttia. Investoinnit melkein kaikkiin tavaratyyppeihin vähenivät. Vain investoinnit maa- ja vesirakennuksiin sekä kuljetusvälineisiin kasvoivat hieman. Uudistetun tilinpidon mukainen investointiaste eli investointien suhde bruttokansantuotteeseen oli 21,2 prosenttia, alin vuoden 1996 jälkeen.
Viennin volyymi väheni 1,7 prosenttia ja tuonnin volyymi 2,5 prosenttia. Tavaroiden viennin ja tuonnin volyymit kasvoivat hieman, mutta palveluiden vienti ja tuonti vähenivät selvästi.
1.3. Työpanos väheni viime vuonna
Työllisten määrä väheni kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna 38 000 henkeä. Työpaikat vähenivät eniten tehdasteollisuudessa ja kaupassa ja lisääntyivät terveys- ja sosiaalipalveluissa. Tehdyt työtunnit vähenivät 80 miljoonaa tuntia eli lähes 2 prosenttia.
Koko kansantalouden työn tuottavuus eli kiinteähintainen bruttoarvonlisäys jaettuna tehdyillä työtunneilla parani viime vuonna 0,6 prosenttia.
1.4. Hinnat nousivat vähän
Koko kansantalouden hintataso kohosi viime vuonna bruttokansantuotteen hintaindeksillä mitattuna 2,4 prosenttia.
Kuluttajahintaindeksi nousi 1,5 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa 2,6 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.
Vaihtosuhde parani 0,3 prosenttia, koska tuontihinnat laskivat hieman enemmän kuin vientihinnat.
1.5. Kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia
Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 0,8 prosenttia ja oli henkeä kohti 30 000 euroa. Reaalisesti nettokansantulo väheni 1,6 prosenttia. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 202 miljardia euroa eli hieman suurempi kuin bruttokansantuote. Myös bruttokansantulo supistui reaalisesti viime vuonna.
Kotitalouksien palkkatulot lisääntyivät vuonna 2013 puoli prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut 1 prosentin. Yhteensä palkansaajakorvausten osuus kansantulosta oli 61,9 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 62 prosenttia. Kansantalouden omaisuus- ja yrittäjätulot supistuivat 1,2 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta aleni 21,8 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 22,3 prosenttia.
1.6. Yritysten voitot ennallaan
Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä pysyi edellisen vuoden tasolla. Yritysten yrittäjätulo sen sijaan lisääntyi 5 prosenttia, koska ulkomaisten sijoitusten arvioitiin tuottaneen aiempaa paremmin. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.
Yritykset maksoivat sekä välittömiä veroja että osinkoja viime vuonna 9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten nettosäästö pieneni edellisestä vuodesta 1,4 miljardia euroa.
Kuvio 2. Yritykset, varsinaisen toiminnan liikevoitto ennen verojen ja osinkojen yms. maksua (=toimintaylijäämä, vasen pylväs) ja niiden jälkeen (=nettosäästö, oikea pylväs), miljardia euroa
Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 4,3 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 3,6 miljardia euroa. Rahoitusasemaa paransi se, että yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan vähenivät viime vuonna 9 prosenttia.
Rahoituslaitosten korkokate (välilliset rahoituspalvelut) säilyi entisellä tasolla, mutta palkkiotuotot kasvoivat. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat edelleen, mutta korkotaso oli matalampi kuin edellisenä vuonna. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli tasapainossa, kun se vielä edellisenä vuonna oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Edellisen vuoden ylijäämää kasvattivat kertaluonteiset veronpalautukset ja vuoden 2013 ylijäämää pienensi muun muassa pankkikonsernien sisäisten kulujen kasvu.
1.7. Julkisen talouden alijäämä 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta
Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna viidettä vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 7 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,3 miljardia euroa.
Valtion verotulot kasvoivat 4 prosenttia. Eniten verotuloja kasvatti arvonlisäveron korotus yhdellä prosenttiyksiköllä. Myös yleisradioveron ja pankkiveron käyttöönotto lisäsivät verotuloja.
Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 2,9 prosenttia ja tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille, muun muassa Kansaneläkelaitokselle, 4,4 prosenttia. Sen sijaan korkomenot pienenivät.
Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,9 prosenttia ja investoinnit 2,4 prosenttia. Suurin osa menojen kasvusta oli seurausta siitä, että Yleisradio siirrettiin yrityssektorista valtionhallintoon vuodesta 2013 alkaen.
Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 1,6 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 2,1 miljardi euroa. Alijäämää pienensi verotulojen kasvu 7,1 prosenttia, mihin vaikutti kuntien jako-osuuksien oikaisu. Kulutusmenot kasvoivat 2,9 prosenttia ja investoinnit 7,4 prosenttia.
Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 3,8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 4,8 miljardia euroa. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Eläkemaksutulot kasvoivat aiempaa vähemmän, 1,5 prosenttia, mutta työeläkelaitosten maksamat työeläkkeet 7,1 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema oli tasapainossa, kun se vielä edellisenä vuonna oli 0,4 miljardia euroa ylijäämäinen.
Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 4,7 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 4,2 miljardia euroa. Alijäämä oli viime vuonna 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Kuvio 3. Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia bruttokansantuotteesta
Julkisen talouden kokoa kuvaava julkisen talouden osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 21,2 prosenttia. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 57,8 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhdeluku oli 56,3 prosenttia.
Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 44 prosenttia. Veroaste kasvoi 1,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
1.8. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu pysähtynyt
Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2013 nimellisesti 1,9 prosenttia, mutta aleni reaalisesti 0,6 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 2 prosenttia, mutta väheni reaalisesti 0,3 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.
Kuvio 4. Kotitalouksien oikaistun reaalitulon vuosimuutos, prosenttia
Kotitalouksien saama palkkatulo kasvoi puoli prosenttia ja sosiaalietuudet 5,8 prosenttia. Palkkasumma kasvoi ansiotason nousun takia, sillä työllisyys heikkeni. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 3,2 prosenttia.
Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 4,1 prosenttia eli enemmän kuin tulot.
Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat vuonna 2013 nimellisesti 1,9 prosenttia. Eniten kasvoivat menot asumiseen ja elintarvikkeisiin. Autojen hankintaan sekä sisustukseen ja kodinhoitoon käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Kulutusmenot jäivät pienemmiksi kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli vuonna 2013 positiivinen 1,4 prosenttia.
Kotitalouksien kiinteät investoinnit supistuivat nimellisesti 0,7 prosenttia, koska asuinrakentaminen väheni. Kotitalouksien rahoitusasema oli 3,9 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä oli edellisenä vuonna 4,6 miljardia euroa.
Kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden 2013 lopussa 118,2 prosenttia eli se kasvoi 1 prosenttiyksikön vuoden aikana. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon.
1.9. Vaihtotase edelleen alijäämäinen
Suomen vaihtotaseen alijäämä oli viime vuonna 4,1 miljardia euroa, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 3,8 miljardia euroa. Tavarakaupan alijäämä oli 0,4 miljardia euroa, kun myös tuonti arvotetaan fob-hintaan (vientimaan rajalla) eikä cif-hintaan (tuontimaan rajalla) päin vastoin kuin tullin ulkomaankauppatilastossa.
Palveluiden kaupan tase oli 1,5 miljardia euroa alijäämäinen. Ulkomailta saatiin hieman vähemmän omaisuustuloja kuin sinne maksettiin omaisuusmenoja. Tulonsiirtoja ulkomaille maksettiin huomattavasti enemmän kuin sieltä saatiin tulonsiirtoja.
1.10. Seuraava tarkistus tammikuussa 2015
Vuosien 2012 ja 2013 kansantalouden tilinpitoa tarkistetaan seuraavan kerran tammikuussa 2015.
Tarkistetut ennakkotiedot perustuvat 4.7.2014 käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus
Lisätietoja: Olli Savela 029 551 3316, Tuomas Rothovius 029 551 3360, kansantalous@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds
Päivitetty 11.7..2014
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8881. 2013,
1. Bruttokansantuote väheni 1,2 prosenttia viime vuonna
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vtp/2013/vtp_2013_2014-07-11_kat_001_fi.html